Kouluviihtyvyys ja osaamisen itsetunto vahvistuneet Suomessa

Opetushallituksen lehdistötiedote 8.8.2012

Oppilaiden turvallisuuden ja kouluviihtyvyyden kokemukset ja osaamisen itsetunto ovat Suomessa vahvistuneet vuosina 1994-2010. Koulukokemuksissa on eroja aiotun koulutusorientaation (lukio/ammatillinen koulutus) ja koetun koulumenestyksen mukaan sekä Pohjoismaisessa ja laajemmassa kansainvälisessä vertailussa.

Opetushallitus ja Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus ovat tuottaneet raportin Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- 2010, WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Raportissa kuvataan suomenkielisten peruskoulujen 5., 7. ja 9. luokan oppilaiden koulukokemuksia, kouluviihtyvyyttä ja sosiaalisia suhteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia vuodesta 1994 vuoteen 2010 Suomessa. Oppilaiden kokemuksia vertaillaan Pohjoismaiden sekä kansainväliseen HBSC- tutkimukseen osallistuneiden maiden kesken.

Oppilaat kokevat koulun turvalliseksi

Vuonna 2010 oppilaista 73 prosenttia tunsi olonsa turvalliseksi koulussa. Koulumenestyksensä erittäin hyväksi tai hyväksi kokeneet tunsivat olonsa koulussa yleisemmin turvalliseksi kuin heikommin menestyneet. Oikein hyvin koulussa menestyvistä oppilaista 80 prosenttia ja heikommin menestyvistä 60 prosenttia tunsi olonsa turvalliseksi.

Kiusatuksi joutuminen ja toisten kiusaamiseen osallistuminen yleistyivät hieman Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2010. Koulukiusaamisen yleisyydessä Suomi sijoittui kansainvälisessä vertailussa puolen välin tienoille, mutta toistuva kiusaaminen oli Suomessa harvinaisempaa kuin muualla.

Omaan osaamisen liittyvä itsetunto vahvistunut

Oppilaat kokevat menestyvänsä hyvin koulussa yleisemmin kuin 20 vuotta sitten. Omaan osaamiseen liittyvä itsetunto on siis vahvistunut myönteisesti. Koulumenestyksen paremmaksi kokeneet oppilaat ja lukioon aikovat 9.-luokkalaiset kokivat koulun myönteisesti yleisemmin kuin heikommin menestyvät ja ammatilliseen koulutukseen aikovat.

Opettaja-oppilassuhteiden kehitys myönteistä

Opettajan ja oppilaan välisen suhteen kehitys jatkui myönteisenä 2006- 2010. Ylimääräistä apua opettajalta tarvittaessa saatiin yhä yleisemmin. Tytöt kaikilla vuosiluokilla ja 5. luokan pojat arvioivat opettajien olevan kiinnostuneita oppilaiden kuulumisista aiempaa yleisemmin. Oikeudenmukaisuuden kokeminen yleistyi hieman 5. luokalla ja 7. luokan tytöillä 2006–2010.

Vanhempien tuki koetaan myönteisesti

Oppilaat arvioivat vanhempien tukea kokonaisuudessaan hyvin myönteisesti eikä arvioissa tapahtunut olennaisia muutoksia vuodesta. Vanhempien tuki oli yleisempää alemmilla vuosiluokilla, pojat ja tytöt arvioivat vanhempien tukea samankaltaisesti. Lukioon aikovat arvioivat vanhempiensa auttamisvalmiutta ammattikouluun aikovia positiivisemmin.

Kuormituksen tunne yleistynyt

Suomalaiskoululaisten oma kokemus koulutyön kuormittumisesta yleistyi yläluokilla 2006–2010, ja kansainvälisesti vertaillen Suomi oli eniten kuormittuneiden kolmanneksessa.

Vanhemmissa ikäryhmissä oppilaat kokivat kuormittuvansa koulutyöstä selvästi nuorinta ikäryhmää yleisemmin. Vanhimmassa ikäryhmässä tytöt kokivat kuormittuvansa poikia yleisemmin. Heikoiten koulussa menestyvät kokivat kuormittuvansa enemmän kuin hyvin menestyvät. Kaikissa pohjoismaissa tytöt kokivat kuormittuvansa koulusta poikia yleisemmin.

Pääjohtaja Aulis Pitkälän esitys lehdistötilaisuudessa

Professori Lasse kannaksen esitys lehdistötilaisuudessa

Julkaisu verkossa

Lisätietoja:
Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, puh. 050 313 0412,
Opetusneuvos Heidi Peltonen, Opetushallitus, puh. 029 533 1167,

Oppilaiden turvallisuuden ja kouluviihtyvyyden kokemukset ja osaamisen itsetunto ovat Suomessa vahvistuneet vuosina 1994-2010. Koulukokemuksissa on eroja aiotun koulutusorientaation (lukio/ammatillinen koulutus) ja koetun koulumenestyksen mukaan sekä Pohjoismaisessa ja laajemmassa kansainvälisessä vertailussa.