Koulut
Virallisia Eurooppa-kouluja on tällä hetkellä neljätoista. Kouluissa on oppilaita yhteensä noin 23400 ja opettajia ja muuta opetushenkilöstöä yhteensä noin 2100. Brysselissä toimii neljä isoa Eurooppa-koulua (Bryssel I-IV) ja Luxemburgissa kaksi (Luxemburg I ja II). Luxemburg I koulu perustettiin jo vuonna 1953. Belgiassa sijaitsee lisäksi koulu Molissa. Saksassa sijaitsee Eurooppa-koulu Frankfurtissa, Karlsruhessa ja Münchenissä. Italiassa on koulu Varesessa, Espanjassa Alicantessa sekä Britanniassa Culhamissa. Culhamin koulun toiminta on tosin päätetty lakkauttaa aseittain vuoteen 2017 mennessä EU:n ylläpitämän tutkimuslaitoksen suljettua ovensa.
Koulujen koko vaihtelee suuresti. Suurimmat noin 3000 oppilaan koulut toimivat EU-virastojen keskeisillä sijaintipaikkakunnilla Brysselissä ja Luxemburgissa, joissa oppilaspaikkojen kysyntä pysyy suurena virastojen rekrytoidessa jatkuvasti uutta henkilöstöä. Münchenin koulun oppilasmäärä on viime vuosina kasvanut voimakkaasta ja lähentelee jo 2000 oppilasta. Myös Frankfurtin koulun oppilasmäärä kasvaa nopeasti Euroopan keskuspankin henkilöstömäärän mukaan. Muissa kouluissa (Alicante, Frankfurt, Karslruhe, Varese) oppilasmäärä on tuhannen oppilaan molemmilla puolin.
Oppilasmäärän kehitys kouluittain vuosina 2008–2011
Eurooppa-koulujen opetus on organisoitu kieliosastoihin. Isoimmissa kouluissa kieliosastoja on yhteensä 8–9. Suomenkielinen kieliosasto toimii vain Brysselissä (Bryssel II) ja Luxemburgissa (Luxemburg I). Osa suomalaisista oppilaista käy koulua ruotsinkielisessä kieliosastossa tai muissa kieliosastoissa (englanti, ranska, saksa) ja kouluissa. Kouluista saa lisätietoa keskustoimiston kotisivulta, josta löytyvät yhteystiedot koulujen kotisivuille.
Eurooppa-koulujen keskustoimisto
Oppilaat
Eurooppa-kouluissa oli vuonna 2011 oppilaita yhteensä noin 23 400. Kokonaisoppilasmäärä lisääntyy vuosittain noin 2-3 prosenttia.
Oppilaista keskimäärin 74 prosenttia kuuluu ryhmään, jonka vanhemmat työskentelevät Euroopan Unionin virastoissa tai laitoksissa, EU-edustustoissa tai Eurooppa-kouluissa lähetettyinä työntekijöinä. Tähän ryhmään kuuluvilla lapsilla on subjektiivinen oikeus hakeutua kouluun ja saada maksutonta opetusta.
Toisen ryhmän muodostavat lukukausimaksuja maksavat oppilaat, joita on kaikkien koulujen oppilaista keskimäärin 20 prosenttia. Euroopan Unionin laajentumisen aiheuttaman kasvavan oppilaspaikkojen kysynnän ja Brysselin ja Luxemburgin koulujen tilaongelmien vuoksi näissä kouluissa on viime vuosina jouduttu harjoittamaan tiukkaa sisäänottopolitiikkaa. Tästä syystä muiden kuin ns. oikeutettujen oppilaiden määrää on jouduttu jo usean vuoden ajan rajoittamaan. Brysselin kouluissa muita kuin maksuttomaan opetukseen oikeutettuja oppilaita onkin vain muutamia prosentteja, kun pienemmissä kouluissa osuus voi olla yli puolet.
Kolmannen ryhmän muodostavat oppilaat, joiden koulunkäynnistä aiheutuvista kustannuksista vastaa täysimääräisesti vanhempien työnantaja. Näiden oppilaiden osuus koko järjestelmässä on noin 5 prosenttia.
Vuonna 2011 Eurooppa-kouluissa oli suomalaisia oppilaita yhteensä noin 680, joista noin 83 % oli Brysselin ja Luxemburgin koulujen suomenkielisissä kieliosastoissa. Muissa kouluissa ja kieliosastoissa ja opiskeli 114 suomalaista, joista valtaosa on äidinkielensä mukaisesti sijoittunut Brysselin ja Luxemburgin koulujen ruotsinkielisiin kieliosastoihin. Suomalaisten oppilaiden osuus kaikista Eurooppa-koulujen oppilaista oli noin 2,9 prosenttia. Vertailun vuoksi todettakoon, että ruotsalaisten osuus oli 2,6 prosenttia (600) ja tanskalaisten osuus 3 prosenttia (680). Eniten kouluissa on saksalaisia (15 %), seuraavaksi eniten ranskalaisia (12 %) sekä brittejä, belgialaisia ja italialaisia (noin 9,5 % kutakin).
Oppilasmäärän kehitys kansallisuuden mukaan vuosina 2008–2011
