OPS-blogi

Opetushallituksen ops-blogi kertoo perustetyön kuulumisia ja käsittelee ajankohtaisia perustetyöhön liittyviä näkökulmia ja kysymyksiä prosessin edetessä. Tule mukaan keskustelemaan!

Kainutlaatuista OPSia – yhteistyö, osallisuus, tuki ja TVT:n kehitystyö ovat toimintakulttuurin muutoksen kivijalat

Blogikirjoitus 25.5.2015

Mikko SaariKainuussa päätettiin vuoden 2012 aikana, että uusi opetussuunnitelma laaditaan kuntien yhteistyönä. Yhteistyön avulla halutaan varmistaa, että kainuulaiset lapset saavat tulevaisuudessakin laadukasta opetusta perheitten asuinpaikasta riippumatta. Kunnat hyötyvät myös siitä, että yhteistyö mahdollistaa laajemman osaamispohjan hyödyntämisen, mitä se olisi kunnissa yksin toteutettuna. Kunnat työstävät yhdessä oppiainesisältöjä. Muut osa-alueet laaditaan kunta- ja koulukohtaisesti. Työnjako on järkevä, koska toimintakulttuurin kehittäminen toteutuu näin opettajia sekä sidosryhmiä laajasti osallistaen ja oppiainesisältöjen laadinta ei näyttele keskeistä roolia, kuten on ollut aiemmissa OPS-prosesseissa.

Kun perusteiden laadinta aloitettiin, oli pääjohtaja Aulis Pitkälän viesti selkeä: laaditaan uusi OPS, jonka avulla pystytään vaikuttamaan koulujen toimintakulttuurin muutokseen ja siten kehittämään perusopetusta tulevaisuuden haasteita vastaavaksi. Kajaanissa tämä viesti on otettu vakavasti ja se on toiminut työn punaisena lankana. Koulujen asenne OPS-työtä kohtaan on ollut hyvä. Koulutyön kevätarvioinnin osana rehtorit totesivat tähänastisen OPS-prosessin, henkilöstön sitoutumisen, tiedottamisen, sidosryhmien kuulemisen sekä tuen OPS-työlle onnistuneen hyvin. Arvioisin, että opettajien suhde opetussuunnitelmaan muodostuu nyt aiempaa ammatillisemmaksi ja mahdollisuus koulujen toimintakulttuurin vaikuttavalle kehittämiselle on mahdollinen.

TVT-osaaminen on keskiössä toimintakulttuurin muutoksessa

Osallistaminen, keskustelu, yhteistyö sekä tuki (koulutus, mentorointi) ovat keskeisiä pedagogisia puitetekijöitä OPS -työssä ja tulevaisuuden opetuksen kehittämisessä. Sähköisten oppimisympäristöjen sekä opettajien TVT-osaamisen kehittäminen ovat puolestaan keskeinen edellytys tämän mission toteuttamisessa. Kajaaniin laadittiin heti OPS-prosessin alkuun opetuksen TVT-strategia, jonka jälkeen kaupungin pedagoginen tietohallinto muutettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin, että tietohallinto pystyy tukemaan jäntevää sähköisten oppimisympäristöjen kehittämistä aina esiopetuksesta korkea-asteelle. Samalla olemme kehittäneet koulujen langattomia verkkoja ja hankkineet sähköisen oppimisympäristön (O365), jotta kehitystyötä on mielekästä toteuttaa. Puitteet toimintakulttuurin kehittämiselle TVT:aa hyödyntäen ovat kunnossa, ja suunnitelmallinen työ opettajien TVT-taitojen kehittämiseen on aloitettu seuraavin toimenpitein:

  • Lukuvuodelle 2015–2016 esi- ja perusopetukseen on palkattu pedagogisia mentoreita, jotka aloittavat opettajien TVT-valmiuksien kehittämisen lähivalmennuksena.
  • Mikäli saamme rahoitusta TVT-välineitten kehittämiseen, aloittavat eri kouluilla pilottityöparit toiminnan, jossa he siirtyvät opetuksessaan täysin sähköiseen oppimisympäristön hyödyntämiseen sekä ubiikin ilmiöperusteisen oppimisen toteuttamiseen.
  • Olemme laatineet opettajien TVT-täydennyskoulutussuunnitelman, jossa huomioidaan opettajien erilaiset lähtötasot sekä pedagogiset tarpeet koulutuksen järjestämisessä. Tavoitteena on, että opetuksessa hyödynnetään tämän vuosikymmenen loppuun mennessä mahdollisimman laajasti sähköisiä välineitä ja oppimisympäristöjä ja toiminta on kaikkinensa oppilasta aktivoivaa ilmiöperusteista oppimista.

Lopuksi

OPS-työ on hyvällä alulla ja on tärkeää muistaa, että työ ei pääty 1.8.2016. Jatkossa on arvioitava vuosittain opetuksen laatua ja arvioinnin perustalta on kehitettävä opetusta. Perusteita on kritisoitu jonkin verran siitä, että niissä on unohdettu oppilaan kasvun sekä opetuksen merkitys. Olen näistä väitteistä erimieltä. Uudet perusteet ovat loistava mahdollisuus ja ne ovat laadittu sellaiseksi, että jatkossa koulu pystyy tukemaan entistä paremmin lasten ja nuorten kasvua moniarvoisessa yhteiskunnassa. Arvoperusta, laaja-alaisen osaamisen alueet, monialaiset oppimiskokonaisuudet sekä opetuksen yhteistoiminnallinen ja prosessuaalinen luonne ovat tekijöitä, joiden toteuttamisen kautta mahdollistuu lapsen hyvä kasvu ja kasvatus. Uudessa OPS:ssa painottuu ihmisten välinen aito vuorovaikutus sekä itsestä ja toisesta huolehtiminen, jossa oppiaineet ja vaikkapa TVT ovat vain välineitä.

Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, Kajaani

Kommentit (9)

2.4.2016 09:49  Keijo  
Miksi uudesta opsista on jätetty kaikki suomalaiseen tai pohjoismaiseen kulttuuri-identiteettiin liittyvät asiat kokonaan pois?
13.4.2016 21:47  Pirkko  
Ensimmäiset kokemukset uudesta OPS:ista saatu. Valinnaisainepaletit 4. luokilla. Laajoja kokonaisuuksia, joista kerrotaan hyvin ympäripyöreitä. Esim. yhteiskuntaoppi, mitä siinä opetetaan ja kenen intresseistä kuluttamista ja raha-asioita katsotaan, lapsen vai valtion talouskasvun?

Käsitöiden valinnaisaineesta 10-vuotias kommentoi, että on kuin myytäisiin suljettua säkkiä, josta voit saada kiven tai timantin. Edes koulun rehtori ei tiedä valinnaisia valittaessa, tuoko valinnaisaine tekstiilityötä vai teknisiä töitä. Lapsi rakastaa puutöitä, mutta vihaa tekstiilitöitä. Ei halunnut ottaa riskiä, että joutuisi tekstiilitöihin, joten eniten haluttu aine jäi valinnoista pois!

Käsityön yhdistäminen kaikille yhteiseksi tekstiili- ja teknisen työn aineeksi on tuskin missään vaiheessa loppuun asti mietitty, haetaan vain laaja-alaisuutta ja häivytetään sukupuolieroja. Jos pojilla pysyy neula kädessä ja tytöillä vasara, on sinänsä ihan hyvä juttu, mutta kääntyy itseään vastaan viimeistään siinä vaiheessa, kun pitäisi ammatti valita ja ammattiin valmistavilla oppilaitoksilla on joukko opiskelijoita, joilla on puolta huonompi teknisen/tekstiilityön osaaminen. Vaarana on, että sähelletään vähän sitä sun tätä eikä opita sitä vähääkään kuin tähän asti. Nähtäväksi jää, lisätäänkö tällä osaamista vai uusavuttomuutta. Pahoin vain pelkään tulevaisuuden ammattitaidon puolesta, kun teknisen/tekstiilityön opetus tippuu puoleen nykyisestä.

Ja vielä A2-kielestä. Mikä järki on siinä, että muut aineet valitaan vuodeksi kerrallaan, mutta jo A2-kieli osoittautuu virheelliseksi valinnaksi, kärsit siitä koko peruskoulun ajan? Nyt haluttu ruotsin kieli jäi tästä syystä myös pois.

Inhimillisyyttä ja lasten etua talouskasvun sijaan, kiitos!
13.4.2016 21:53  Painopiste oikeisiin asioihin  
Pitääkö tuo Keijon kommentti paikkaansa, jos näin on, hävetkää. Suomalaisilla lapsilla on oikeus ja velvollisuus säilyttää kulttuuri-identtiteettinsä. On jo yleissivistystä tietää, miksi helatorstaita tai helluntaita, pääsiäistä tai joulua vietetään. Se ei ole keltään pois, mutta suomalaisten lasten oikeuksia omaan kulttuuriinsa karsitaan perusteettomasti jatkuvasti. Taideaineet edistävät luovuutta kriittistä ajattelua, mitkä ovat demokratian edellytykset. Monikulttuurisuus ja talouskasvu eivät voi olla pääsijassa silloin, kun päätetään suomalaisten lasten oikeuksista oppia omasta historiastaan ja omasta kulttuuristaan.
13.4.2016 23:49  Tomi  
TVT-osaaminen keskiössä. Miksi? OECD:n tutkimuksen mukaan oppimistulokset ovat heikenneet niissä maissa, missä on panostettu TVT-osaamiseen. Ja se, että sitä viedään jo päiväkoteihin ja ala-asteelle. Sähkömagneettisen säteilyn haittojen vuoksi venäläiset asiantuntijat kehottaa, että tukiasemia ei pitäisi edes rakentaa päiväkoteihin eikä älypuhelimia saa Ranskassakaan edes mainostaa alle 14-vuotiaille. Miten vanhemmat voivat vaikuttaa lastensa saaman säteilyaltistuksen määrään, kun kenelläkään ei ole tietoa pitkäaikaisvaikutuksista kehittyvälle keskushermostolle? Oppimista on muutenkin turha kiirehtiä, kun ihmisen aivorakenteet eivät kehity yhtään nopeammin, vaikka opetusta yritettäisiin jouduttaa kuinka.
1.8.2016 09:05  Ope vaan  
Opettajana(nimeäni en tähän uskalla laittaa, työt epävarmoja!) ihmettelen myös tvt-painotteisuutta. Yhtäkkiä meidän kaikkien opettajien tulisi osata opettaa mm. koodausta, ja media vaahtoaa tulevasta digiloikasta! Omassa koulussani en ole työajalla päässyt yhteenkään koulutukseen, jossa olisi em. taitoja opetettu opettajille! Omalla ajalla itsenäisesti pitäisi hakeutua täydennyskoulutuksiin, jotka ovat toisilla paikkakunnilla, ilman mitään korvausta. Millä muulla kuin opetusalalla vaaditaan täysin itsenäistä kouluttautumista omalla kustannuksella? Ei millään. Varmasti joissain kunnissa opettajia koulutetaan myös työaikana, mutta kaikissa ei suinkaan, Säästetään, säästetään... silloinhan täytyisi palkata luokkaan sijainen. On paljon helpompaa vain ilmoittaa, että koulutuksia on olemassa jollain toisella paikkakunnalla esim. alkaen klo 15 (työpäivän jälkeen, kun on jo ihan puhki ja kotona odottavat omat lapset). Sitten ihmetellään miksei kaikki ole osallistuneet em. koulutukseen. Opettajilla pitäisi toteutua lakisääteiset kolme täydennyskoulutuspäivää lukuvuodessa, mutta niin vain on, että kuntien säästötoimenpiteiden ansiosta tämä pykälä kierretään.
Lisäksi koulun työaineista-ja tarvikkeista vähennetään rahaa jatkuvasti, samoin kirjoista. Koko koulussa (n. 370 oppilasta) on käytössä vain noin 40 I Padia vanhojen ATK-laitteiden lisäksi. Miten tässä toteutuu oppilaiden tasavertaisuus eri kunnissa? Ei mitenkään.
17.8.2016 02:05  Liikkuva koulu?  
OPS:issa luvattiin lisää liikuntaa peruskouluihin. Käytännössä ainakin osassa Oulun kouluja on koulun yksipuolisella päätöksellä siirretty 3.-6.-luokkalaiset jakso-opetukseen. Samalla oppitunnit on venytetty 75 min. pituisiksi. Tauot ei ole pidentyneet, osa välitunneista on poistettu. Käytännössä tämän seurauksena aiemmista 90 min tuplatunneista liikunta-, taito- ja taideaineissa on karsittu 15 min pois ja lisätty se akateemisiin lukuaineisiin. Liikunnan valinnaisainetta ei ole jaksolla lainkaan. Käytännössä siis ennen uudistusta lapset liikkuivat 90 min viikossa, uudistuksen jälkeen vain 75 min. Kun välitunteja on karsittu ja lukuaineiden osuutta lisätty, miten käy liikkumisen. Kuka valvoo, toteutuuko liikunnan tuntijako oikein? Entä palveleeko OPS:n tarkoitusta, että liikunta valinnaisaineenakin kuitataan 5 viikon jaksolla? Onko 75 min oppitunti ala-asteella laillinen ja mikä on riittävä taukojen pituus tuossa tuntijaossa? Akateemiset aineet korostuvat musiikinkin jäädessä kokonaan pois lukijärjestyksestä.
18.8.2016 12:30  Opetushallituksen viestintä  
Muistuttaisimme, että oph.fi-verkkosivuilla on viraston blogi, josta löytyy myös asiaa uusista opetussuunnitelmista. (http://oph.fi/ajankohtaista/blogi) Jos teillä on tarkempia kysymyksiä aiheeseen liittyen, voitte ottaa yhteyttä myös palautelomakkeen avulla: http://oph.fi/palautelomake
11.9.2016 21:51  Martti  
Ymmärrän, jos halutaan liikunnasta terveellinen elämäntapa, mutta miten MOVE! motivoi Cooperia paremmin heikompia oppilaita, varsinkaan jos niitä huonoja tuloksia jaetaan terveydenhuoltoon ja kotiin, jossa niitä puidaan? MOVE!;n ymmärtäisi, jos koulussa oikeasti kehitettäisiin fyysistä liikuntakykyä, mutta kun oppitunnit pitenee, ryhmäkoot kasvaa, tietokoneopetus lisääntyy ja istutaan entistä enemmän. Vaikka mitä väitettäisiin, MOVE!:n tulokset ei voi olla vaikuttamatta oppilaan liikunta-arvosanaan. Kuvittelepa oppilas yhdeksän liikunta-arvosanalla, joka olisi heikko MOVE!-testissä. Kun opetus vielä on jaksomuotoista eikä valinnaistakaan liikuntaa järjestetä läpi vuoden tauottamaan istumista, MOVE! mittaa ainoastaan oppilaiden harrastaneisuutta koulun ulkopuolella. Ei missään muussakaan aineessa oppilaita arvioida koulussa vapaa-ajan aktiivisuuden perusteella. Kun koululiikunta jää tuntiin viikossa, ei sillä kenenkään kuntoa kasvateta ja sen vuoksi koko MOVE!-testi ei ole mitään muuta kuin oppilaiden simputusta.
14.9.2016 00:15  Katja  
MOVE!-testistä kotiutui hyvin vihainen 5.-luokkalainen. Viivajuoksun kärjestä opettaja oli pudottanut porukkaa pois häntäpään jatkaessa juoksua. Kakarat olivat laskeneet toistensa tuloksia ja tulokset voi arvata: osalle laskijoista oli täysin yhdentekevää, menikö suoritukset sinne päinkään ja osalle, varsinkaan porukan kilpailuhenkisimmille, ei ollut kelvannut tyylipuhtaimmatkaan suoritukset. Testin luotettavuudesta kertonee jotain, että punnerruksissa oppilaan oma ja laskijan laskema tulosero oli ollut järkiään yli 20 punnerrusta puoleen tai toiseen aina sen mukaan, kuka oli arvioijana. Eihän tällaisella mielivallalla arvioiduilla suorituksilla ole mitään merkitystä ja asettaa oppilaat kuntovertailussa todella eriarvoiseen asemaan.

Lisäksi toisten suorituksia oli häiritty kommentoimalla jonosta. Varmasti mukavaa vähemmän liikunnallisille olla akvaariossa kuuntelemassa kommentteja, kun järjestelmä suututtaa seuratasolla koko ikänsä aktiivisesti liikkuneet urheilijatkin.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi miinus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .

© Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035 etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
17.11.2015