OPS-blogi

Opetushallituksen ops-blogi kertoo perustetyön kuulumisia ja käsittelee ajankohtaisia perustetyöhön liittyviä näkökulmia ja kysymyksiä prosessin edetessä. Tule mukaan keskustelemaan!

Vanhemmat mukaan opetussuunnitelmatyöhön

Blogikirjoitus 18.8.2014

Tuija MetsoPaikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt monissa kunnissa. Paikallista opetussuunnitelmaa kannustetaan valmistelemaan keskustelevassa ja osallistavassa ilmapiirissä, johon myös oppilaat ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Oppilaiden ja vanhempien osallisuudesta on monenlaista etua ja se hyödyttää kaikkia osapuolia.

Oppilailta voi saada tärkeitä näkökulmia ja hyviä ideoita koulun arjen ja opetuksen kehittämiseen ja koulussa viihtymiseen. Vanhempien mukaan ottaminen antaa tietoa siitä, miltä koulu näyttäytyy ulospäin ja minkälaisia näkemyksiä perheillä on koulusta ja koulunkäynnistä. Opetussuunnitelmatyö mahdollistaa koulujen ja kotien yhteisen arvopohdinnan. On tärkeää, että kouluilla ja kodeilla on samansuuntainen arvopohja ja yhteisiä kasvatustavoitteita, joita kohti pyritään.

Vanhempainliiton vuonna 2013 tekemän Vanhempien Barometri -kyselyn mukaan 62 % kyselyyn vastanneista peruskoululaisten vanhemmista kertoi tutustuneensa koulun opetussuunnitelmaan. Moni vanhempi ei tunne koulun toimintaa keskeisesti ohjaavaa asiakirjaa. Avoin ja vuorovaikutuksellinen opetussuunnitelmatyö herättää vanhempien kiinnostusta kouluun ja tekee opetussuunnitelman tutuksi. Osallistumisen on todettu tuottavan sitoutumista. Kun oppilaat ja vanhemmat otetaan mukaan koulun kehittämistyöhön, he sitoutuvat vahvemmin koulun toimintaan: koulusta ja koulunkäynnistä tulee yhteinen asia, josta kannetaan vastuuta ja jonka eteen ollaan valmiita tekemään töitä.

Opetushallituksen ja THL:n Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskoulussa -raportit kertovat, että oppilaiden ja vanhempien osallisuus koulun kehittämistoimintaan on vähäistä. Samaa kertoo Vanhempainliiton joka toinen vuosi tehtävä Vanhempien Barometri -kysely. Vanhempien osallisuus kouluissa keskittyy useimmiten varainhankintaan sekä retkien, leirikoulujen ja koulun tapahtumien tukemiseen. Valmiita toimintamalleja kehittämistoimintaan osallistumiselle ei ole. Tämä on paikalliselle opetussuunnitelmatyölle haaste, mutta myös mahdollisuus. Ilahduttavaa on, että kunnissa on lähdetty innokkaasti kehittämään vanhempien ja oppilaiden osallistamisen tapoja. Perinteisen kuulemisen tai kommentoinnin sijaan on etsitty rohkeasti uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ja toiminnallisia työskentelytapoja ja sähköisten viestinten tarjoamia mahdollisuuksia. Liikkeelle on lähdetty yhteisestä arvopohdinnasta. Arvokeskusteluja on käyty esimerkiksi verkossa, vanhempien, oppilaiden ja koulun henkilökunnan yhteisissä työpajoissa tai oppilaat ovat haastatelleet vanhempiaan kotona. Toivottavasti vanhemmat ja oppilaat nähdään voimavarana myös opetussuunnitelmaprosessin edetessä, ja heidät otetaan mukaan pohtimaan kouluhyvinvoinnin ja koulun arjen kysymyksiä työpajoissa ja muissa osallistumisen foorumeissa.

Vanhempien osallistuminen opetussuunnitelmatyöhön saa vanhemmilta innostuneen vastaanoton. Vanhempainyhdistysten viesti kunnille ja kouluille on, että vanhemmat odottavat innolla kutsua mukaan. Vanhemmat tarvitsevat kannustusta ja rohkaisua osallistumiseen. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää työskentelyssä käytettyyn kieleen. Opetussuunnitelmassa käytetyt käsitteet eivät ole vanhemmille tuttuja ja vaativat avaamista. Toiminnalliset ja vuorovaikutukselliset työskentelytavat saavat vanhemmilta kannatusta. Ne madaltavat osallistumisen kynnystä ja luovat työskentelyyn välitöntä ilmapiiriä.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään myös tulevan kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet ja toteuttamisen tavat. Opetussuunnitelmatyössä on oiva tilaisuus kehittää ja uudistaa kodin ja koulun yhteistyötä yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön kannattaa etsiä tuoreita näkökulmia ja uusia toimintatapoja. Ottamalla vanhemmat mukaan opetussuunnitelmatyöhön rakennetaan samalla jo uudenlaista osallistavaa kodin ja koulun yhteistyön toimintakulttuuria.

Tuija Metso
Erityisasiantuntija
Suomen Vanhempainliitto

Kommentit (9)

29.8.2014 17:47  Maalaisjärki  
Jospa OPS:issa lähettäisiin siitä että kaikenmaailman uskonnot ja ruotsit laitettaisiin valinnaisiksi.

Uskontoa ei ole järkevää pitää pakollisena, kuitenkin suomalaiset ovat tapauskovaisia ja ne jotka haluavat oppia uskontoa käyköön rippikoulun.
1.9.2014 09:41  Opetushallitus / viestintä  
Valtioneuvosto päättää siitä, miten perusopetukseen käytettävä aika jaetaan eri oppiaineiden välillä. Opetussuunnitelmat laaditaan tämän tuntijaon pohjalta, joten ops-työssä ei voida ottaa kantaa siihen, mitä oppiaineita peruskoulussa opetetaan.
12.9.2014 13:43  Helena   
Voivatko vanhemmat vaikuttaa valtioneuvoston päätökseen ylipäätään ? Onko yhteinänen peruskoulu järkevä systeemi - mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Miksi opetusta ei eriytetä rationaaliseen oppimiseen ja luovaan/ innovatiiviseen oppimiseen ja niiden yhdistelmään? Nykyinen tasapäistävä peruskouluopetus ei edistä luovaa ajattelua ja innovatiivisuutta. Vanhempien mahdollisuus on blogin mukaan siis luoda uusia kanavia, jotta voimme ymmärtää nykyistä perusopetuksen sisältöä, mutta olla vaikuttamatta sen sisältöön?
16.10.2014 17:59  Miia  
Vieraiden kielten sekä toisen kotimasen kielen osuuksissa kohdassa "oppiaineen tehtävät" sanotaan, että jokainen opettaja on kielen opettaja. Miksi tätä ei ole muiden oppiaineiden kohdassa? Eikö tämä viesti olisi erittäin tärkeä välittää kaikille opettajille, jos sitä vaaditaan? Erityisesti maahanmuuttajia opettavien tulisi miettiä, miten he voisivat viestiä mahdollisimman selkeästi ja yksinkertaisesti. Omituista, että oppiaineiden yhteistyötä vaaditaan, mutta opsissa pidetään kyllä edelleen kiinni oppiaineiden tiukasta erottelusta. Kielet, olkoonkin kysessä suomi toisena kielenä, kuuluu VAIN kielten opettajille - mieluiten S2-opettajille.
24.10.2014 11:27  Isä teollisuudesta  
Toivottavasti käsityön opetukseen - tekniseen työhön - saadaan yläluokille nykyaikaisen tekniikan opetusta. Siis sellaista, joka kertoo nykyaikaisesta teollisesta työstä ja tuotannosta. Poikani kotiin tuoma puinen henkari, jonka tekemisestä hänelle jäi enemmäen negatiiivisia mielikuvia kuin positiivisia, tuskin palvelee enää ketään!
31.10.2014 09:20  Teknisen työn ope  
Henkarin tekeminen teknisen työn tunnilla mallintavana työnä ei ole edes vuoden -94 opetussuunnitelman mukaista työtä. 80-luvulla vielä tehtiin näitä ja harmillisesti osa opettajista on jämähtänyt sinne.

Omaan suunnitteluun perustuvan valmistusprosessin oppiminen on ollut keskeinen ajattelutapa useilla teknisen työn opettajilla jo 80-luvulla.
2.12.2014 13:08  Make  
Saamelaisia ja saamen kulttuuria ei saa unohtaa opseissa.
3.12.2014 18:10  Äiti  
Tasa-arvon ja erilaisuuden kunnioittaminen huomioon oppituntien ja koulun käytäntöjen suunnittelussa. Lasten perheet ja perhekulttuurit ovat hyvinkin toisistaan poikkeavia ja toivon, että jatkossa ei tulisi niin useasti enää vastaan koulun oppituntien sisällön tai käytäntöjen puolelta se, että taas poikkeamme "normista", jonka koulu määrittää. Esimerkkinä mainittakoon, että lapseni osallistuu omasta tahdostaan uskonnon opetukseen, vaikka emme kuulu kirkkoon. Opettaja ei voi olettaa kaikkien uskonnon opetukseen osallistuvien saaneen esim. kasteen. Voi tuntua pieneltä murheelta, mutta tämä ei ainoa asia missä perheemme poikkeaa valtaväestöstä, joten lapsen syrjäyttämistä on tullut vastaan myös useissa muissa tilanteissa.
6.12.2014 17:23  toinen äiti  
Ei kait koulun uskonnonopetus voi henkilökohtaisuuksiin mennä, esim. Kaste asiassa. Perheellämme on kristillinen vakaumus, uskontotunneilla häkellyttää lähinnä kirja, joka antaa kristinuskosta vääristynyttä kuvaa. Lapsille pitää antaa tietoa kristinuskon sisällöstä, ei tiedekkään väitä olevansa muuta kuin "tosi, perusteltu uskomus". Siitä annetun tiedon tulisi olla kuitenkin oikeaa. Liian monenlaisten uskomustapojen esittely pienille on päätä sekoittavaa. Monenlsista lapsille tarjotaan, kristinusko puhuu ihmuselle hyvää tahtovasta Jumalasta, ihmisen vastuusta myös lähimmäistä kohtaan. Kyllä lapset ovat oikeutettuja perusteluihin eettisissä kysymyksissä. Yhteisesti sovitut säännöt viivat muuttua, koska moraalimme on muokkautuva (vrt paatunut rikollinen valheenpaljastimessa...). Nyt jos koskaan tarvitaan moraalin perusteiksi muuttumatonta. Vai äänestetäänkö meilläkin kohta insestin oikeutuksesta, niinkuin saksalaiset nuoret vihreät haaveilevat.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kuusi plus neljä?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .

© Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035 etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
15.12.2014