OPS-blogi

Opetushallituksen ops-blogi kertoo perustetyön kuulumisia ja käsittelee ajankohtaisia perustetyöhön liittyviä näkökulmia ja kysymyksiä prosessin edetessä. Tule mukaan keskustelemaan!

Tunteet kuuluvat oppimiseen

Blogikirjoitus 19.6.2013

Eija KauppinenEsiopetuksen ja perusopetuksen perusteluonnoksiin sisältyvä oppimiskäsityksen kuvaus painottaa aikaisempaa enemmän yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen merkitystä. Täysin uutta luonnoksissa on kokemusten ja tunteiden merkityksen esiin nostaminen. Perusteluonnoksissa todetaan, että myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Opetusalan ammattilaisilla on aina jokin ymmärrys siitä, miten ihminen oppii. Vaikka opettajat ja muut asiantuntijat eivät tietoisesti pohtisi oppimiskäsityksiään, käsitykset vaikuttavat heidän ratkaisujensa taustalla. Yhtä yhteisesti jaettua käsitystä oppimisesta on ollut vaikea löytää edes oppimisen tutkimuksessa, mutta joistakin seikoista ollaan sentään yksimielisiä. Melko yleisesti hyväksytään esimerkiksi näkemys, jonka mukaan oppiminen on seurausta ensisijaisesti oppijan toiminnasta ja tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten ja ympäristön kanssa.

Oppimisen vuorovaikutteisen luonteen vuoksi tunteilla on aivan eritynen merkitys oppimisessa ja oppimisprosessissa. Tunteet ovat väylä toisten ymmärtämiseen. Lapsi oppii tunteet sekä niiden ilmaisun ja säätelyn kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa jo aivan varhaisimmista vuorovaikutussuhteista alkaen. Tunteissa onkin pohjimmiltaan kyse ihmisen tarvitsevuudesta ja liittymisestä toisiin. Sen lisäksi tunteissa on kyse arvoista, arvostamisesta ja suuntautumisesta johonkin. Myös siksi on luonnollista, että tunteet ovat läsnä oppimisessa ja opetuksessa monin tavoin.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana oppimiseen ja opettamiseen liittyvät tunteet ovat alkaneet kiinnostaa tutkijoita yhä enemmän. Mielenkiinto on suuntautunut muun muassa suoriutumiseen, motivaatioon ja sitoutumiseen. Nykytiedon valossa näyttääkin, että emotionaalinen hyvinvointi tukee oppimista ja myönteiset tunnetilat edistävät oppilaiden sitoutumista oppimisprosessiin. Tällä seikalla on merkitystä pedagogisten ratkaisujen kannalta. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita myös itsesäätelystä ja luokkahuoneen vuorovaikutustilanteista. Tulosten pohjalta voisi tiivistetysti todeta, että opettajan toiminnalla näyttää oleva keskeinen merkitys sekä itsesäätelyn oppimisessa että opiskeluilmapiirin luomisessa.

Oppimiseen ja opettamiseen liittyvä tunnetutkimus on tehnyt näkyväksi tunteiden läsnäolon oppimisessa ja opetuksessa. Se tekee mahdolliseksi kokemusten ja tunteiden huomioimisen aikaisempaa tietoisemmin arjen tilanteissa. Lisäksi se tarjoaa tilaisuuden pohtia tunteiden merkitystä opettajien kesken ja oppilaiden kanssa. Oppimisen kannalta olisikin todella tärkeää, että myös oppilaat ymmärtäisivät omia ja toisten tunteita: Miten omat arvostukset vaikuttuvat kiinnostukseen? Miten vaikea tehtävä saattaa tuntua epämiellyttävältä, jos epäilee mahdollisuuksiaan? Miten hyvä yhteishenki ja onnistumiset innostavat toimintaan ja oppimaan lisää?

Paikallisen opetussuunnitelman laadintaan valmistauduttaessa olisi erinomainen tilaisuus pohtia oppimista ja kunkin omaa käsitystä oppimisesta. Keskustelua tarvitaan koulussa niin ammattilaisten kesken kuin oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Eija Kauppinen
Opetusneuvos (musiikki ja tanssi)
Oppimiskäsitystyöryhmän puheenjohtaja

Kommentit (7)

31.7.2013 10:28  Irma  
Hieno ja ajatuksia herättävä kirjoitus!
2.8.2013 07:39  Jaana  
Loistavaa Eija! Tästä tulee paikallisella tasolla mielenkiintoista!
2.9.2013 15:52  Lenita   
Hieno avaus keskeisestä oppimiseen liittyvästä, mutta harvemmin korostetusta asiasta, Eija! Komppaan täysillä ajatuksiasi!
11.9.2013 10:28  Juha Lahtinen  
Hyvä. Minusta on hyvä muistaa se, että tunteet eivät valehtele. Jos ihminen sanoo "minulla on kylmä", emme voi nonseleerata hänen tunnettaan vastaamalla "ei täällä kylmä ole, sinusta vain tuntuu siltä". Tuo koskee koko koulunpitoa ja työelämää yhtä lailla. Tunnejohtamista ja -opettamista opsiin (kin).
12.12.2013 17:56  Enni  
Hienoa! Tunnetaitojen opetus ehdottomasti kouluihin jo esiopetuksesta lähtien. Oman mielen, omien ajatusten ja tunnetilojen systemaattinen havainnointi on taito, jota voi lapsille opettaa ja jota ehdottomasti pitäisi opettaa! Monet nuorten ja lasten kipuilut johtuvat siitä, että lapsille ja nuorille ei ole annettu välineitä (siis opetusta) siihen miten eri tunteisiin ja ajatuksiin tulee suhtautua. Ajatuksiinsa ei pidä samaistua vaan niitä voi oppia havainnoimaan ja ymmärtämään - ja sen jälkeen on oma käyttäytyminen mahdollista valita. Keskittymis- ja tarkkaavaisuustaitojen opetus täydentäisi tätä tunnetaitojen opetusta loistavasti.
12.12.2013 17:59  Helena  
Perustietoa ihmisen mielen toiminnasta ja tunteista on ehdottomasti oleellinen lisä peruskouluopetukseen! Aivan ydinosa ihmisenä olemista. Moni ongelma helpottuu jatkossa jos lapsi ymmärtää tunteiden merkityksen ihmisten käyttäytymisessä ja toiminnassa. (siis sen, miten valtavan tunnepohjaisia ihmisen reaktiot monesti ovat). Varmasti tästä opetuksesta olisi hyötyä myös kiusaamisen kitkemiseen. Millä muuten koulukiusaamisen poistamiseen on varauduttu? Onko siihen tulossa toimenpiteitä?
18.12.2013 16:37  Opetusneuvos Eija Kauppinen, Opetushallitus  
Koulukiusaamisen ehkäiseminen ja mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin on huomioitu tulevissa opetussuunnitelman perusteissa monin tavoin. Esimerkiksi toimintakulttuuria koskevassa osuudessa todetaan, ettei kouluyhteisössä hyväksytä kiusaamista, väkivaltaa, syrjintää eikä rasismia. Lisäksi turvallisuutta käsitellään muun muassa oppimisympäristöjen ja erityisesti oppilashuollon osuuksissa. Turvallisuuteen ja kiusaamiseen liittyviä teemoja sisältyy myös muun muassa terveystieto-oppiaineen opetukseen.

Maanantaina 16.12.2013 eduskunta hyväksyi uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain. Sen mukaan yhteisöllinen opiskeluhuolto ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Laki edellyttää myös, että koulut linjaavat toimenpiteet oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana uutta opiskeluhuoltosuunnitelmaa. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään tarkemmin tämän suunnitelman laadinnasta.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on viisi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .

© Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin 029 533 1000, faksi 029 533 1035 etunimi.sukunimi@oph.fi | Tulosta
17.11.2015