Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Kuntien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa kuitenkin myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät.

Opetus- ja kulttuuritoimen järjestelmällä rahoitetaan

• koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa
• osaa esiopetuksesta
• osaa perusopetuksesta
• lukiokoulutusta
• ammatillista peruskoulutusta
• oppisopimuskoulutusta
• ammatillista lisäkoulutusta
• kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettyä vapaan sivistystyön koulutusta.

Lisäksi järjestelmä kattaa ammatillisten erikoisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä taiteen perusopetuksen, kuntien liikunta- ja nuorisotoimen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan.

Ahvenanmaalla järjestetty koulutus ei kuulu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin.

Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole kohdennettu tiettyyn tarkoitukseen, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä.

Opetus- ja kulttuuritoimessa rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perusteena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta. Suoritteita ovat tyypillisesti opiskelijamäärät, opetustunnit, opiskelijatyövuodet, -vuorokaudet tai -viikot ja kulttuuritoimessa kunnan asukasmäärä tai henkilötyövuodet.

Vuoden 2010 alusta pääosa esi- ja perusopetuksen rahoituksesta yhdistettiin osaksi valtiovarainministeriön hallinnoimaa kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. Valtiovarainministeriön hallinnoima esi- ja perusopetuksen rahoitus määräytyy kotikunnan perusteella. Rahoituksen laskennassa kunnan 6 - 15-vuotiaiden asukkaiden määrä kerrotaan kunnan esi- ja perusopetuksen perushinnalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalle jääneen esi- ja perusopetuksen rahoitus on opetuksenjärjestäjäkohtainen ja perustuu opetuksenjärjestäjän oppilasmääriin ja oppilasta kohden vahvistettaviin hintoihin.

Lukiokoulutuksen, oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavan perusopetuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin, ammattikorkeakoulutuksessa laskennallisiin opiskelijamääriin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kullekin koulutuksen järjestäjälle määräämiin laskennallisiin yksikköhintoihin. Valtiovarainministeriön hallinnon alalta rahoitettavan perusopetuksen rahoitus perustuu vastaavasti väestötietoihin ja hallinnollisena palveluna maksettavat kotikuntakorvaukset tilastointiajankohdan tietoihin oppilasmääristä kotikunnittain ja valtiovarainministeriön kullekin kunnalle määräämiin kotikunnankorvausperusteeseen.

Yksikkö-/perushinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa ja kuntien perushinnoissa otetaan huomioon erilaiset palveluiden kustannuksiin vaikuttavat olot ja muut tekijät, jotka vaihtelevat koulutusmuodoittain, kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin.

Yksikköhinnat lasketaan periaatteiltaan yhdenmukaisesti kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää lisäksi kunnille liikuntatoimeen ja nuorisotyöhön rahoitusta, joka perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohti määrättyyn yksikköhintaan.

Vuoden 2010 alusta alkaen kuntien kirjastotoiminnan, yleisen kulttuuritoiminnan ja asukaskohtaisesti rahoitetun taiteen perusopetuksen rahoitus on siirtynyt osaksi valtiovarainministeriön hallinnoimaa kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta. Rahoitus perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohti määrättyyn perushintaan.