Yleistä BSC -mallista

 
Tasapainotetun mittariston käsite esiteltiin ensimmäisen kerran professorien Kaplanin ja Nortonin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Harward Business Review -lehden numerossa 1/1992. Tasapainotetussa mittaristossa organisaatiota tarkastellaan neljästä eri näkökulmasta, ja toiminnan ohjaus pyritään yhdistämään pitkäaikaiseen visioon ja strategiaan. Tarkastelu neljästä tai viidestä eri näkökulmasta ja toiminnan lyhytaikainen ohjaus pyritään BSC -mallissa yhdistämään pitkäaikaiseen visioon ja strategiaan.

Perusmallin neljä näkökulmaa 

Kaplanin ja Nortonin mukaan neljä näkulmaa ovat: taloudellinen näkökulma, asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma ja oppimisen ja kasvun näkökulma.

Taloudellisesta näkökulmasta keskeisiä asioita ovat mm.:

  • Jotta onnistumme taloudellisesti, miltä meidän tulee näyttää omistajiemme silmissä?
  • Minkälaisia odotuksia omistajilla on organisaation kasvu- ja kannattavuusvaatimusten muodossa?
  • Miten taloudellisesti resursseja käytetään?

Asiakasnäkökulmasta tärkeitä asioita ovat mm.:

  • Jotta saavutamme visiomme, miltä meidän on näytettävä asiakkaiden mielestä?
  • Mitä asiakkaiden tarpeita tyydytetään ja miksi asiakkaat ovat valmiita maksamaan siitä? Sisäiset prosessit ja kehitystyö tulisi kohdistaa tähän näkökulmaan, joka on koko mittariston ydin.

Prosessinäkökulmasta tärkeitä asioita ovat mm.:

  • Millä prosesseilla saadaan tuotetuksi asiakkaiden tarpeiden mukaista arvoa niin, että omistajienkin odotukset täyttyvät?
  • Jotta omistajamme ja asiakkaamme olisivat meihin tyytyväisiä, missä sisäisissä prosesseissa meidän on erityisesti onnistuttava?

Oppimisen ja kasvun näkökulmasta tärkeitä asioita ovat mm.:

  • Jotta saavutamme visiomme, miten säilytämme kykymme muuttua ja kehittyä?
  • Mitä edellytetään organisaatiolta tarvittavan osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi?
  • Mitä edellytetään organisaatiolta prosessien tehokkuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi? Mitkä ydinosaamisen alueet aiotaan ottaa kehittämisen kohteiksi ja toiminnan kannalta kriittisiksi kysymyksiksi?

Balanced Scorecardilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä vastinetta. Siitä käytetään mm. seuraavia suomennoksia: tasapainotettu mittaristo, menestystekijämittaristo, tuloskortti, BSC ja tuloskortisto.

BSC:n tavoitteita

  • Hyvin laadittu mittaristo kertoo organisaation ja yksikön strategiasta. Voidaan sanoa, että hyvin laadittu mittaristo on yhtä kuin yrityksen strategian kuvaus. Strategia määrittää ja selkeyttää suoritusmittareiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden välisiä syy- ja seuraussuhteita koskevat oletukset.
  • Jokaisen tasapainotettuun mittaristoon sisällytettävän mittarin on kuuluttava syy-suhdeketjuun, joka viestii organisaatiolle strategian merkityksestä.
  • Mittari voi kuvata joko suoriutumista ja saavutuksia tai sitä, mikä vaikuttaa suorituksiin.
  • Sen tehtävänä on auttaa organisaatiota keskittymään kaikkein tärkeimpään.
  • BSC:n tarkoituksena on kuvata niitä perusasioita, joista toiminnan onnistuminen riippuu.
  • Markkinataloudessa pidetään taloudellisia mittareita ratkaisevimpina, mutta kolmea tai neljää muuta mittariryhmää tarvitaan, jotta ennakoimaan asioita, jotka näkyvät taloudellisessa tuloksessa pidemmällä aikavälillä.
  • BSC auttaa tuomaan esiin jokapäiväisen työn strategiset piirteet.

Perinteistä talouteen keskittyvää ohjausta on kritisoitu

  • Taloudelliset mittarit antavat harhaanjohtavaa tietoa päätöksentekoa varten. Ne osoittavat jo tapahtuneiden toimintojen tuloksia. Tietojen perusteella voidaan päätyä toimenpiteisiin, jotka eivät vastaa strategisia päämääriä.
  • Rahallisiin mittareihin keskittyminen on saanut unohtamaan näkymättömät, ei-rahalliset mittarit (esim. asiakastyytyväisyys, joustavuus, osaamistason nostaminen).
  • Taloudelliset mittarit rohkaisevat lyhytnäköiseen ajatteluun ja osaoptimointiin. Taloudellinen valvonta ehkäisee pitkäjänteistä ajattelua, mikä voi näkyä mm. henkilöstön koulutuksen vähentämisenä tai investointihankkeiden lykkäämisenä.
  • Mittarit on suunniteltu ulkoisen laskentatoimen vaatimusten mukaisesti sijoituksen tuottonäkökulmasta.
  • Kustannusten syntymiseen vaikuttavia tekijöitä ei analysoida, vaan ilmoitetaan vain menot ja kustannuspaikka.
  • Talousmittarit ovat vaikeaselkoisia. Työntekijät eivät näe yhteyttä oman toimintansa ja erilaisissa talouskatsauksissa esitettyjen lukujen välillä.
  • Laskentatoimen taloudelliset tunnusluvut kertovat lähinnä yrityksen sisäisestä tilanteesta. Tunnuslukuja verrataan itse kehitettyjen normien mukaan aiempiin tietoihin ja vertailu kilpailijoihin vaikeutuu.

Palaa sivun alkuun