Yhteiskunnalliset tulokset (8)

EFQM Yhteiskunnalliset tulokset
Erinomaisissa organisaatioissa mitataan henkilöstötuloksia monipuolisesti ja kattavasti ja saavutetaan niihin liittyen erinomainen suorituskyky

Projektissa kehitetyt mittarit kuvaavat yhteiskunnallisista tuloksista vain ympäristötuloksia Leonardo -sopimuksen mukaisesti. Ympäristötulokset on kuitenkin määritelty melko laajasti kattamaan laaejmminkin kestävän kehityksen osa-alueita.  

Yhteiskunnallinen vastuu ja EFQM -malli

Yhteiskunnallinen vastuu on yksi EFQM -mallin keskeisistä periaatteista. Erinomaisesti toimivat koulutusorganisaatiot pyrkivät vastaamaan keskeisten sidosryhmien ja yhteiskunnan odotuksiin. Organisaatio noudattaa toiminnassaan eettisiä periaatteita varmistamalla toiminnan läpinäkyvyyden ja ottamalla vastuun toiminnastaan. Organisaatio edistää sosiaalisen vastuun ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista. Keskeisenä tavoitteena on tunnistaa organisaation toiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia ja minimoida mahdollisia epäsuotuisia vaikutuksia. Sosiaalinen vastuu ilmenee mm. organisaation arvoissa, ja se näkyy sen tavoitteissa, toiminnoissa ja prosesseissa. Organisaatio pyrkii kiinteään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön keskeisten sidosryhmien kanssa ja varmistaa, että toiminta on sopusoinnussa paikallisten, kansallisten ja usein myös kansainvälisten tavoitteiden kanssa. Organisaatio pyrkii vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ennakoimaan ja minimoimaan tulevia riskejä ja kartoittamaan ja kehittämään kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä.

EFQM -mallissa yhteiskunnalliset tulokset kuvaavat koulutuksen järjestäjän yhteiskuntavastuun toteutumista ja kestävän kehityksen periaatteiden edistämistä. Yhteiskunnallisilla tuloksilla ei mallissa ole suoraa yhteyttä organisaation ydintavoitteisiin ja -tuloksiin, vaikka yhteiskunnallisten tulosten huomioon ottaminen edistääkin organisaation tavoitteiden saavuttamista ja tulosten kestävyyttä. Erinomaiset organisaatiot asettavat konkreettisia ja mitattavia tavoitteita myös yhteiskunnallisille tuloksille ja kartoittavat ja mittaavat keskeisten sidosryhmien näkemyksiä ja kehittävät saatujen tulosten perusteella toimintaa. Ammatillisilla oppilaitoksilla on koulutustehtävän luonteesta johtuen laajaa yhteistyötä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. EFQM -mallissa ympäristötuloksiin liittyvät mittarit voivat koskea sidosryhmäyhteistyön määrää ja luonnetta, sosiaalisen vastuun ja ekologisten ja kestävän kehityksen periaatteiden edistämistä oppilaitoksen sisäisissä toiminnoissa ja yhteiskunnassa yleensä.

Yhteiskunnan näkemykset (6a ja 7a/ 8a)

Yhteiskunnallisia/ympäristötuloksia mitataan mm. kartoittamalla yhteiskunnan/keskeisten sidosryhmien näkemyksiä (8a) organisaatiosta, sen yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja sidosryhmäyhteistyön luonteesta, laajuudesta ja vaikuttavuudesta. Kestävää kehitystä tukeva toiminta ja ympäristöasioihin liittyvä suorituskyky ovat yksi yhteiskunnallisten tulosten osa-alue.

Opiskelijoiden ja henkilöstön näkemykset ympäristöasioiden huomioon ottamisesta organisaation toiminnassa ovat EFQM -mallin mukaan organisaation tuloksia. Projektissa on kehitetty kyselylomakkeita (opiskelijoille ja henkilöstölle), joilla pyritään kartoittamaan kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöasioiden huomioon ottamista oppilaitoksen johtamisessa, päivittäisissä toiminnoissa ja opetuksessa. Kyselylomakkeiden tuloksia arvioidaan yleensä myös osana asiakastuloksia (arviointialue 6a) ja henkilöstötuloksia (arviointialue 7a).

Katso kyselylomakkeita yhteiskunnan näkemyksistä / ympäristöasioista (8a) 

Sisäinen suorituskyky (8b)

Erinomaisesti toimivat organisaatiot mittaavat yhteiskunnallisia tuloksia myös sisäisillä suorituskykymittareilla (8b). Ympäristötuloksiin liittyviä sisäisen suorituskyvyn mittareita voivat olla mm. sertifikaatit, auditoinnit tai hyvien käytäntöjen levittäminen.

Ympäristöasioiden huomioon ottamista oppilaitoksen sisäisissä prosesseissa voidaan mitata erilaisin tunnusluvuin. Projektissa on laadittu luettelo yleisimmistä ympäristöasioiden tilaa kartoittavista mittareista, jotka EFQM -mallin mukaan voivat sisältyä myös yksittäisten prosessien (arviointialue 5) arviointia koskeviin tuloksiin. Näitä mittareita ovat mm. energian ja veden kulutus tai jätteiden määrä. 

Katso sisäisen suorituskyvyn mittareita (8b)

Ympäristöasiat ja ammatillinen koulutus

EFQM -mallissa kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat yksi alue, jolla oppilaitos voi toteuttaa sosiaalista vastuutaan. Oppilaitos voi edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista kehittämällä johtamista, suunnittelua, arviointia ja osallistumisjärjestelmää ja prosesseja sekä tukitoiminnoissa että opetuksessa.  Oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa kestävää  kehitystä edistävien asenteiden ja periaatteiden siirtämisessä ja omaksumisessa. Kestävä kehitys sisältää määritelmän mukaan ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Projektin tuotteet kattavat pääasiassa ekologisen tai ympäristöulottuvuuden, vaikka ympäristöasioiden huomioon ottaminen edistääkin usein samanaikaisesti mm. taloudellisesti tai kulttuurisesti kestävää toimintaa.

Ympäristötulokset yhdistetään yleensä organisaation ylläpito- ja tukitoimintoihin. Oppilaitoksissa ympäristöasiat liittyvät kuitenkin keskeisesti myös niiden perustehtävään eli opetukseen ja oppimiseen. Ympäristöasioilla on näin ollen selvä yhteys EFQM -mallin asiakastuloksiin (6) ja oppilaitoksen ydinprosesseihin eli opetukseen. Ympäristöasiat ja kestävä kehitys sisältyvät yleensä opetussuunnitelmiin, ja ne ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painoalueita. Ammatillisessa koulutuksessa ympäristöosaaminen liittyy myös alakohtaisiin opintoihin ja tavoitteisiin, ja ympäristöosaaminen on osa opiskelijan ammattitaitoa. Opetuksessa tulee korostua myös ympäristökasvatuksen keskeiset periaatteet: osallistuminen, kohtuus ja henkilökohtainen vastuu.

Ympäristöasioiden arviointi ja hallinta

Ympäristöasioiden arviointi on oleellinen osa laadun kehittämistä. Tavoitteena on, että ympäristön ja kestävän kehityksen kriteerit ja mittarit ovat osa koulutuksen järjestäjän arviointia ja ohjausta (toiminta- ja talousarvio). Ympäristövaikutusten arviointia varten on olemassa valmiita järjestelmiä tai koulutuksen järjestäjä voi luoda oman ympäristöjärjestelmän. Oppilaitoksilta edellytetään monissa maissa kestävän kehityksen suunnitelman tai ympäristöohjelman laatimista.

Suomessa Opetushallitus julkaisi yhdessä OAJ:n kanssa vuonna 2003 perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen soveltuvat ympäristökriteerit. Kriteeristön mukaiset ympäristökatselmukset tekee arviointikoulutuksen saanut arvioija. Kriteerien mukainen sertifiointijärjestelmä luotiin vuonna 2004. Järjestelmä on maksuton ja vapaaehtoinen. Sen käyttöönottoa tukemaan on luotu ympäristöarvioijan koulutuspaketti. Kriteeristöön ja sertifiointijärjestelmään voit tutustua oheisilla verkkosivuilla:

Koulu ja ympäristo - Kriteerit
Koulujaymparisto.fi

Markkinoilla on myös useita kaupallisia ympäristönhallintajärjestelmiä kuten ISO 14001 ja EMAS. ISO -järjestelmä on käytössä useissa ammatillisissa oppilaitoksissa ja EMAS vain muutamissa. Edellisten lisäksi Suomessa on peruskouluissa ja päiväkodeissa käytössä melko laajasti kansainvälinen ympäristökasvatusohjelma Vihreä lippu. Vuonna 2005 järjestelmää käytti Suomessa 180 koulua ja päiväkotia.

Kestävä kehitys - kansalliset tavoitteet ja strategiat Suomessa

Kestävä kehitys on yhtenä mainintana Valtioneuvoston vahvistamassa opetusministeriön hallinnonalan pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008. Opetushallitus on laatinut Kestävän kehityksen edistämissuunnitelman vuosille 1998–2000 ja 2002–2004. Ohjelma sisältää mm. velvoitteita koulutuksen järjestäjille sekä kansallisia kehittämishankkeita ja toimenpiteitä. Uusi kestävän kehityksen strategia vuosille 2006–2009 valmistuu keväällä 2006. Ympäristöhallintoa koskevan lain mukaan Suomen ympäristökeskus koordinoi ympäristöhallintoa ympäristöministeriön alaisena. Ympäristöministeriön strategia on vahvistettu vuosille 2006–2009. Vision tavoitteena on ekotehokas ja hyvinvointia edistävä elinympäristö. Ympäristöhallinnon tavoitteena on edistää ihmisen ja luonnon hyvinvointia, ottaa huomioon tulevien sukupolvien tarpeet sekä edistää kokonaisnäkemyksen muodostumista ympäristökysymyksistä. 

Opetushallitus laatii lakien, asetusten ja voimassa olevan tuntijaon mukaisesti perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteet. Kestävä kehitys on aihekokonaisuutena perusopetuksen vuonna 2004 ja lukiokoulutuksen vuonna 2003 vahvistetuissa opetussuunnitelman perusteissa. Kestävä kehitys tulee sisällyttää paikallisessa opetussuunnitelmatyössä yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin ja sen tulee näkyä toimintakulttuurissa ja mm. erilaisina tapahtumina. Ammatillisessa koulutuksessa kestävä kehitys on kaikille aloille yhteinen painoalue. Valinnaisiin opintoihin voidaan lisäksi sisällyttää neljä opintoviikkoa ympäristöopintoja. Koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus arvioida opetuksen toteutumista.  Kestävä kehitys sisältyy myös ammatillisen osaamisen näyttöihin, joita koskeva laki tulee voimaan vuoden 2006 alussa.           

Opetushallitus tukee oppilaitosten kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista koulutuksella, asiantuntijatuella, tuottamalla opetus- ja muuta materiaalia ja työkaluja sekä edistämällä tiedon ja osaamisen vaihtoa mm. erilaisten hankkeiden avulla. Ympäristö- ja kestävä kehitys teemaan liittyvät asiat on koottu opetushallituksen ylläpitämiin portaaleihin:

EDU.fi - Kestävä kehitys
EDU.fi - Ammatillinen koulutus - Kestävä kehitys