Itsearviointimalleja

Itsearvioinnissa käytetään erilaisia valmiita viitekehyksiä, kuten esimerkiksi EFQM -mallia, CQAF -mallia tai CAF -mallia. Oman mallin kehittäminen vaatii usein liian paljon aikaa ja se ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, mikäli halutaan vertailla koulutusorganisaation toimintaa ja tuloksia muiden koulutusorganisaatioiden tai eri alalla toimivien organisaatioiden kanssa. Monet koulutusorganisaatiot ovat muokanneet valmiita malleja tai yhdistäneet niitä omia tarpeitaan paremmin palveleviksi.

EFQM -malli

EFQM -mallia käytetään oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna tuhansissa organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eri puolilla maailmaa. Kun koulutusorganisaatio haluaa verrata toimintaansa ja tuloksiaan muiden sektorien toimijoiden kanssa kansallisesti tai kansainvälisesti, tämä mallin käyttö antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Mallia käytetään myös Euroopan laatupalkinnon sekä useimpien eurooppalaisten kansallisten laatupalkintokilpailujen arviointiperusteina, mukaan lukien Suomen laatupalkinto, ammatillisen koulutuksen laatupalkinto ja oppisopimuskou-luttajien laatupalkinto. Mallin takana on EFQM -järjestö, European Foundation for Quality Management.

Lue lisää European Foundation for Quality Management -järjestön verkkosivuilta

EFQM -malli on työkalu, jota koulutusorganisaatiot voivat käyttää esimerkiksi:

  • itsearvioinnin viitekehyksenä, jonka avulla koulutusorganisaatio tunnistaa vahvuutensa ja parantamisalueen sekä sen, miten hyvin sen toiminta ja tulokset vastaavat erinomaisen organisaation tunnuspiirteitä,
  • koulutusorganisaation johtamisjärjestelmän viitekehyksenä ja
  • yksittäisten kehittämisalueiden tunnistamiseen.

 

EFQM -malli jakautuu yhdeksään arviointialueeseen. Arviointialueista viisi liittyy organisaation toimintaan ja neljä liittyy tuloksiin. Arviointialueilla toiminta tarkastellaan, miten organisaatio toimii. Arviointialueilla tulokset puolestaan arvioidaan, mitä organisaatio on saavuttanut. Jokaisella arviointialueella on lisäksi useampia arviointi-alueita syvällisemmin tarkastelevia kohtia (yhteensä 32 kpl). 

EFQM -malli perustuu erinomaisen toiminnan tunnuspiirteisiin, joita ovat:

  • tuloshakuisuus
  • asiakassuuntautuneisuus
  • johtaminen ja toiminnan päämäärätietoisuus
  • prosesseihin ja tosiasioihin perustuva johtaminen
  • henkilöstön kehittäminen ja osallistuminen
  • jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen
  • kumppanuuksien kehittäminen
  • yhteiskunnallinen vastuu.

Erinomaisen toiminnan tunnuspiirteillä on yhteyksiä eri arviointialueisiin ja myös toinen toisiinsa. Esimerkiksi kumppanuuksien kehittäminen edellyttää niiden tunnistamista, priorisointia sekä tavoitteiden asettamista kumppanuussuhteille niin, että kumppanuuden avulla tuotetaan lisäarvoa asiakkaille.

Asiakaslähtöisyys edellyttää ammatillisessa koulutuksessa lisäksi muun muassa asiakkaiden, esimerkiksi opiskelijoiden ja työelämän, tarpeiden tunnistamista, niiden pohjalta tapahtuvaa tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, saavutettujen asiakastulosten seurantaa ja analysointia. Tulosten pohjalta tulee parantaa toimintaa sekä asettaa uusia tavoitteita.

Lue lisää EFQM-mallista.

CQAF -malli (Common Quality Assurance Framework)

Yleinen eurooppalainen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys (CQAF) on kehitetty ammatillisen koulutuksen Kööpenhamina -prosessiin yhteydessä komission teknisessä työryhmässä Quality in VET, jossa oli jäseninä ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan asiantuntijoita eri jäsenmaista ja kandidaattimaista sekä eri sosiaali-partnerien, komission ja CEDEFOP:n edustajia.

Kööpenhamina -prosessin tavoitteena on vahvistaa ammatillista koulutusta parantamalla koulutuksen laatua, lisäämällä sen vetovoimaisuutta sekä edistämällä ammatillisessa koulutuksessa olevien sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta Euroopan unionin alueella. Laadunvarmistuksen suhteen tavoitteena on edistää tehtävää yhteistyötä keskittymällä erityisesti erilaisten toimintamallien ja menetelmien vaihtoon sekä ammatillisen koulutuksen laatua koskevien yhteisten kriteereiden ja periaatteiden kehittämiseen. CQAF -malli hyväksyttiin toukokuussa 2004 koulutusneuvostossa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiseksi viitekehykseksi, jonka avulla jä-senmaat edistävät vapaaehtoisuuteen perustuen laadunhallintaa ja laadunvarmistusta.

Yleinen laadunvarmistuksen ja laadunhallinnan viitekehys (CQAF) korostaa laadun jatkuvaa parantamista. Yhteisten puitteiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita ja muita kehittämistyöhön osallistuvia maita kehittämään, parantamaan, seuraamaan ja arvioimaan omia järjestelmiään ja käytäntöjään yhteisen vertailujärjestelmän ja konk-reettisten välineiden avulla. Keskeisenä periaatteena on vapaaehtoisuuden pohjalta kannustaa ammatillisen koulutuksen eri tasoilla toimivia kokemusten vaihtoon, hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja hyödyntämiseen sekä molemminpuoliseen oppimiseen. Sidosryhmien mukanaolo on tärkeää parannettaessa kansallisten ja paikallisten järjestelmien laatua

CQAF -malli soveltuu sekä kansallisen koulutusjärjestelmän että koulutuksen järjestäjän laadunhallinnan viitekehykseksi. Mallin mukaiset laadunhallinnan vaiheet on kuvat-tu oheisessa kuviossa.

 

Mallin osa-alueet ovat suunnittelu, toteutus, arviointi ja palaute- ja muutosmenettelyt, joille kullekin on mallissa määritelty laatukriteerit. Koska eri jäsenvaltioissa on päädytty moniin erilaisiin ratkaisuihin ammatillisen koulutuksen laadun valmistamiseksi ja kehittämiseksi, myös keskeiset laatukriteerit esitetään siten, että ne soveltuvat erilaisiin toimintaympäristöihin. Kysymysten avulla kiinnitetään huomiota laadun kannalta kriittisiin tekijöihin. Malli helpottaa myös toiminnan ja tulosten vertailua eri jäsenvaltioissa ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla.

Lue lisää eurooppalaisesta laadunvarmistuksen ja -hallinnan viitekehyksestä (CQAF),  sen itsearviointisovellutuksesta sekä ammatillisen koulutuksen laadunkehittämisestä

Yhteinen arviointimalli, CAF 2002

Julkisella sektorilla on käytössä myös yhteinen arviointimalli CAF (Common Assessment Framework), joka sisältää samoja periaatteita kuin EFQM -malli. CAF:n ensimmäinen versio julkistettiin toukokuussa 2000 ja sitä uudistettiin vuonna 2002. CAF -malli on jäsenmaiden ja Euroopan komission yhdessä kehittämä malli. Mallin kehittämisestä on vastuussa EU:n jäsenmaiden välinen työryhmä (Innovative Public Services Group, IPSG), joka toimii hallintoministerien ja hallinto- ja henkilöstöjohtajakokousten alaisuudessa. Mallin kehittämiseen on osallistunut työryhmän lisäksi muun muassa edustajat EIPA:sta (European Foundation for Quality Management) ja EFQM:stä (European Foundation for Quality Management).

CAF on laadittu ensisijaisesti itsearvioinnin työkaluksi julkisen sektorin organisaatiolle, niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin. Malli on tarkoitettu myös helpottamaan yksityiskohtaisimpien arviointikriteeristöjen, kuten EFQM -mallin käyttöön ottoa. Sen sisältö ja rakenne noudattelevat samaa logiikkaa kuin tunnetut laatupalkintomallit kuten Euroopan laatupalkintomalli (EFQM). Malli sisältää viisi toimintaa kuvaavaa arviointialuetta: johtajuus, strategiat ja toiminnan suunnittelu, henkilöstöjohtaminen, kumppanuudet ja resurssit sekä prosessit ja muutosjohtaminen. Tuloksia esitetään seuraavilla arviointialueilla: henkilöstötulokset, asiakas- ja kansalaistulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja keskeiset suorituskykytulokset.

 

 

Mallia käytetään myös julkishallinnon hyvien käytäntöjen tunnistamiseen eri maissa, joita sitten esitellään joka toinen vuosi pidettävässä julkisen sektorin laatukonferenssissa.

Lue lisää CAF -mallista
Lue lisää

CAF:n suomen- ja ruotsikieliset käännösversiot löytyvät oheisesta linkistä, samoin kuin CAF -mallin liitteet (henkilöstöpolitiikka, sähköinen hallinto, tuloksellisuus ja vaikuttavuus). Liitteet on laadittu Suomessa EU:n julkisen sektorin III laatukonferenssin hakuprosessia varten (Rotterdam 9/2004). Lisäksi valtiovarainministeriössä on laadittu erillinen liite omakielisestä asioinnista.

Eri mallien vertailua

Sekä yhteinen eurooppalainen viitekehys (CQAF) että EFQM -malli ja CAF -arviointimalli perustuvat jatkuvaan oppimiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Molempien mallien taustalla on Demingin laatuympyränä tunnettu jatkuvan parantamisen periaate (suunnittele, toteuta, arvioi ja paranna). Mallit ohjaavat koulutuksen järjestäjää kiinnittämään huomiota laadun kannalta tärkeisiin asioihin, mutta eivät anna vastausta siihen, miten koulutuksen järjestäjän tulisi toimia. CQAF -malli on yleisempi yhteinen viitekehys kuin EFQM -malli, joka soveltuu lähinnä koulutuksen järjestäjän tai muun organisaation laadunhallintaan ja -arviointiin.

COAF -malli ei ole kontekstisidonnainen, joten se soveltuu erilaisissa ympäristöissä toimivien laadunhallinnan viitekehyksesi ja sen eri vaiheissa voidaan hyödyntää eri menetelmiä, esimerkiksi itsearvioinnissa EFQM -mallia tai CAF -arviointimallia ja toteutusvaiheessa toimintajärjestelmän viitekehyksenä ISO -standardijärjestelmää. Suun-nitteluvaiheessa voidaan käyttää erilaisia strategisen johtamisen työkaluja esimerkiksi BSC-mallia (Balance Scorecard). Balanced Scorecard on johtamis- ja mittausjärjestelmä, jonka tehtävä on tukea strategian vientiä jokapäiväisen toiminnan tasolle. Mittariston avulla organisaation johto ja koko henkilökunta toteuttavat ja parantavat toimintaansa tavoitteiden mukaisesti. BSC -malli liittyy strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan sekä arviointiin ja strategian toimivuudesta oppimiseen.