SWOT-analyysi

Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-analyysi on tärkeä väline analysoitaessa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja sen toimintaympäristöä kokonaisuutena. SWOT-analyysi on suositeltavaa toteuttaa ennen työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluvaihetta, kun toteuttamis- tai kehittämispäätös on tehty. SWOT-analyysin tulosten avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirron kriittiset kohdat.

Jaottelu sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin

Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä tekijöitä. Organisaation vahvuus voi olla esimerkiksi hyvät työelämäsuhteet. Heikkous puolestaan voi olla työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun varattujen resurssien riittämättömyys.

Mahdollisuudet ja uhat ovat ulkoisia tekijöitä. Mahdollisuus voi olla esimerkiksi Internetin käyttö jakelukanavana, mikä voi lisätä kysyntää ja organisaation vetovoimaa. Uhka voi olla kilpaileva ammatillisen koulutuksen järjestäjä, joka pystyy tarjoamaan parempaa koulutusta, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työelämäyhteyksiä.

Mainittakoon, että SWOT-analyysi voi olla hyvin subjektiivinen – kaksi henkilöä päätyy erittäin harvoin samaan analyysiin edes silloin, kun heillä on samat tiedot organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä. Näin ollen SWOT-analyysin tuloksia tulisi käyttää lähinnä suuntaa antavina, eikä niinkään velvoittavina ohjeina. Kunkin osatekijän kriteereiden lisääminen ja niiden painottaminen parantavat analyysin käyttökelpoisuutta.

Huomioitavat seikat

Taulukossa 4 esitetyn SWOT-analyysiesimerkin yhteydessä luetellaan joitakin keskeisiä asioita, jotka on syytä ottaa huomioon vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia tunnistettaessa ja arvioitaessa.

Taulukko 4. Esimerkki SWOT-analyysistä.
VAHVUUDET
Positiivisten tekijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta
HEIKKOUDET
Negatiivisten tekijöiden lista työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta
S
I
S
Ä
I
S
E
T
  • Monipuoliset ja aktiiviset kontaktit työelämään
  • Hyvä maine innovatiivisena organisaationa
  • Pätevä ja kokenut henkilökunta, jolla on pitkä työelämän kokemus alalta
  • Motivoituneet opiskelijat
  • Moderni työskentely-ympäristö koulussa
  • Vastuullinen, innovatiivinen ja muutosaltis johto
  • Opiskelijoiden hyvä ohjaus, jolla tuetaan työpaikkojen valintaa
  • jne.
  • Huonot kontaktit työelämään ja yhteistyökumppaneihin
  • Puutteellinen tiedottaminen koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä siitä, millaista ammattiosaamista yrityksissä tarvitaan.
  • Pätevän ja osaavan henkilökunnan puute (vähäiset yhteydet työelämään)
  • Heikko johto – ei kehittämissuuntautunut
  • Kaikin tavoin huonot resurssit
  • jne.
MAHDOLLISUUDET
Lista mahdollisuuksista, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
UHKAT
Lista uhkatekijöistä, jotka liittyvät työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen
U
L
K
O
I
S
E
T
  • Etsitään uusia kontakteja työelämään ja yhteistyökumppaneihin
  • Luodaan innovatiivinen työskentelyilmapiiri
  • Vaihdetaan suunnittelumenetelmiä
  • Moderni työympäristö työpaikoilla
  • Edistynyt teknologia
  • Erilaisten yhteistyökumppaneiden ja kohderyhmien mukaanotto suunnitteluprosessiin
  • Työssäoppimisen määrän lisääminen opetussuunnitelmaan
  • jne.
  • Kontaktit työssäoppimispaikkoihin ja yhteistyökumppaneihin menetetään
  • Huono työskentelyilmapiiri työssäoppimispaikoilla ja oppilaitoksessa
  • Puutteelliset suunnittelumenetelmät
  • Vanhentunut teknologia
  • Henkilökunta menettää motivaation ohjata opiskelijoiden työssäoppimista
  • Ei riittävää osaamista ohjata opiskelijoiden työssäoppimista eikä tietoa työpaikoilla tapahtuvista muutoksista
  • jne.

Lisäesimerkkejä on löydettävissä www-sivuilta, jotka löytyvät osiosta Lähteet.