Yleiskatsaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoprosessiin

Pysyäkseen mukana jatkuvassa muutoksessa ja voidakseen tarjota laadukkaita palveluja jokaisen organisaation on tarpeen luoda edellytykset oppivaksi organisaatioksi kehittymiselle. Peruslähtökohtana on se, että nopeissa muutostilanteissa menestyvät vain joustavat, sopeutuvat ja tuottavat organisaatiot. Organisaatioiden on oivallettava, miten ihmisten sitoutumista ja oppimiskykyä hyödynnetään kaikilla tasoilla. Organisaatiot, jotka pyrkivät jatkuvasti laajentamaan kykyään rakentaa oma tulevaisuutensa, edellyttävät jäseniltään perusteellista ajattelutavan muutosta.

Muutostarve voi tulla monelta eri taholta, kuten työelämästä, koulutuspoliittisilta päättäjiltä, normien muutoksista jne. Organisaatiossa tehdään itsearviointi, jolla selvitetään tarvittavan muutoksen luonne. Analyysin pohjalta päädytään joko muuttamaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjä tai jättämään tilanne entiselleen. Jos organisaatiossa päädytään käytäntöjen muuttamiseen, ryhdytään etsimään hyviä käytäntöjä. Valittua työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai osittain. Itsearvioinnin tuloksena saattaa myös olla, että valittu käytäntö ei olekaan senhetkistä parempi. Kun valittu käytäntö on hyväksytty, sitä voidaan soveltaa kokonaisuudessaan tai osittain tai yhdistämällä sen osia nykyiseen käytäntöön.
Soveltamispäätöksen jälkeen voidaan ryhtyä suunnittelemaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoa.

Innovaatioiden siirto edellyttää organisaation sisällä monia kulttuurisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka ovat hitaita ja vievät aikaa.

Muutoksen johtaminen ja pedagoginen johtaminen näyttävät tietä ja ovat tukena siirtoprosessin aikana.

Kuviossa 2 on kuvattuna prosessi, jonka mukaan organisaatio voi edetä suunnitellessaan hyvien käytäntöjen siirrosta työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Kuviossa on esitetty ainoastaan siirtoprosessin suunnitteluvaihe ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) mukaisesti (vrt. luku 1, kuva 1). Seuraava alaluku sisältää tarkemman prosessikuvauksen valitun työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvän käytännön siirrosta organisaatioon.

Kuvio 2. Yleiskuvaus työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirrosta.

Esimerkki

Oppilaitoksessa S opettajat ovat huomanneet, että oppilaitoksesta puuttuu yhteisesti sovittu suunnitelma opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Työssäoppimisen parantamiseksi oppilaitos S ja yritys E päättävät panostaa opiskelijoiden parempaan ja tehokkaampaan ohjaamiseen.

Rehtori päättää toteuttaa selvityksen, johon ottavat osaa myös oppilaitoksen henkilökunta ja opiskelijat. Yhteistyöyritykset, oppilaitoksen henkilökunta ja opiskelijat antavat palautetta siitä, millaisena he näkevät opiskelijoiden ohjaustilanteen ja mitä muutostarpeita on työssäoppimisen ohjauksen kehittämiseksi. Palautteet kerätään ja analysoidaan. Tulosten perusteella ammatillisen koulutuksen järjestäjä päättää parantaa työssäoppimisen suunnittelua.

Oppilaitoksen S rehtori kutsuu muutamia henkilöitä jäseniksi kehittämisryhmään, joka ryhtyy etsimään työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyviä käytäntöjä. Työryhmä voi käyttää tässä käsikirjassa mainittuja kriteereitä (ks. osio Hyvien käytänteiden tunnistaminen.) arvioidessaan käytäntöjä ja tunnistaessaan käytäntöjen soveltuvuutta heidän oppilaitokseensa. Löydettyään tietokannoista, kirjallisuudesta tai toisista oppilaitoksista hyvän käytännön he ”karsivat” sitä. Karsimisen jälkeen toisessa organisaatiossa kehitetystä hyvästä käytännöstä jää jäljelle yleiset kontekstista riippumattomat tekijät. Tämän jälkeen kehittämisryhmä ehdottaa koulutuksen järjestäjälle, että näin valittu ja arvioitu hyvä käytäntö voitaisiin siirtää omaan oppilaitokseen.

Kun päätös hyvän käytännön käyttöön ottamisesta on tehty, kehittämisryhmä voi alkaa suunnitella sitä, miten hyvä käytäntö voitaisiin siirtää. Hyvän opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauskäytännön siirtämisen suunnitelmaa tehdessään kehittämisryhmä voi hyödyntää tässä käsikirjassa esitettyjä kuvauksia ja työvälineitä (ks. kuvio 2).