Säädökset ja määräykset

Kahden tai useamman tutkinnon suorittamissäännöt

Eduskunnan sivistysvaliokunta on perustellut koulutuksen järjestäjien yhteistyötä, koska se edistää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin sekä joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin. Samalla on todettu yhteistyön vastaavan myös muuttuvan yhteiskunnan ja työelämän yleisiä tarpeita. Mahdollisuus yhdistää erilaista koulutusta nähdään osaltaan laajentavan opiskelijoiden maailmankuvaa ja yleissivistystä. Eri koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön on todettu lisäävän opiskelijoiden laaja-alaisuutta ja liikkuvuutta myöhemmin työelämässä. Eri koulumuotojen välisessä yhteistyössä on kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta, koulutuksen taloudellisuudesta, opiskelijavirtojen järkevästä kulusta ja siihen liittyen lahjakkuusreservien hyödyntämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä.

Koulutusta koskeva säädökset uudistettiin lähes kokonaan 1990-luvun lopulla niin, että vuoden 1999 alusta voimaan tulleet lait, asetukset sekä muut määräykset yhtenäistivät ja selkeyttivät hajanaista ja osittain epäyhtenäistä säädöspohjaa. Nykyinen säädöspohja korostaa suomalaisen koulutusjärjestelmän kokonaisuutta ja edellyttää siltä kykyä sopeutua yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Lakien keskeisenä periaatteena on ollut myös madaltaa eri oppilaitosmuotojen ja koulutusjärjestelmän eri tasojen välisiä rajoja sekä lisätä eri koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä. Koulutuksen järjestäjiä ei ole kuitenkaan pakotettu tiettyihin, ennalta päätettyihin ratkaisuihin, vaan heille on annettu päätösvaltaa paikallisen yhteistyön toteutukseen. 

Ammatillisen peruskoulutuksen säädökset

Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 1998/630 §10, §14) velvoittaa ammatillisen koulutuksen järjestäjää:

• yhteistyöhön alueella toimivan lukiokoulutuksen kanssa.
• laatimaan opetussuunnitelmat niin, että ne mahdollistavat kullekin opiskelijalle yksilölliset opinnot ja että hän voi sisällyttää opintoihinsa myös muiden koulutustenjärjestäjien kuten lukion opintoja.

Ammatillisissa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteissa (luku 6) määrätään, että opetussuunnitelman yhteisen osan tulee sisältää esitys, miten opintotarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa on toteutettu.

Valtioneuvoston päätös (VNp 1999/213) määrittelee ammatillisen perustutkinnon rakenteen ja yhteisten opintojen laajuudet. Tämän päätöksen ja ammatillisten opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden mukaan ammatillisen perustutkinnon eri osiin voidaan sisällyttää enintään alla olevassa taulukossa esitetyt määrät lukio-opintoja. Kokonaisuudessaan ammatilliseen perustutkintoon voi sisällyttää enintään 40 opintoviikkoa lukio-opintoja, jolloin ammatillisen tutkinnon rakenne on seuraava: 

Lukiokoulutusta koskevia säädöksiä

Koulutuksen hankkimista koskevasta yhteistyöstä säädetään lukiolaissa.
"Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa." (Lukiolaki 629/1998, 5§).

Lukiolaissa velvoitetaan laatimaan opetussuunnitelma siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin valintoihin.
"Opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen." (Lukiolaki 629/1998, 11§)

Osaamisen tunnustamisesta säädetään lukiolaissa
”Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja.” (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 §).

”Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista.” (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 §).

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003)
”Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. ”

 Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2003) mukaan "opintojen hyväksi lukemisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: …"

Lukion kurssisuorituksen ja oppiaineen oppimäärän arvioinnista säädetään lukioasetuksessa.
".. arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. ... "  (Lukioasetus 810/1998, 6§)

Lisäksi lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan "Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin."

Lukiossa suoritettujen kurssien hyväksi lukeminen ammatillisessa koulutuksessa edellyttää  numeroarviointia.  Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan "mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia."

Lukion koko oppimäärän opiskelusta ja oppimäärän laajuudesta säädetään lukioasetuksessa.
"Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on keskimäärin 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. " (Lukioasetus 810/1998, 1§ )

"Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Kahdeksantoista vuotta täyttäneen opiskelijan katsotaan aloittaneen opintonsa alle 18 vuotiaana, jos hän jatkaa saman tai muun koulutuksen järjestäjän opetuksessa alle 18 vuotiaana aloittamiaan lukio-opintoja, eivätkä opinnot ole olleet keskeytyneenä vähintään vuoden ajan."(Lukiosetus 810/1998, 15§)

Aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen osallistumisesta määrätään lukioasetuksessa.
"Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista.  Alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa tässä momentissa tarkoitettuun koulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lukiolain 20§:n tarkoitettujen aineopiskelijoiden ottamisen perusteista." (Opetusministeriön asetus 856/2006, 4§)

Lukiossa annettavista todistuksista määrätään lukioasetuksessa.
"Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta." (Lukioasetus 810/1998)

Lisäksi lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan "Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä."

Ylioppilastutkintoa koskevia säädöksiä

Ammatillisen opiskelijan osallistumisesta ylioppilastutkintoon määrätään lukiolaissa.
"Henkilöllä on ammatillisen tutkinnon perusteella oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja." (Lukiolaki 766/2004, 18 a §).

Lisäksi tutkinnon hajauttamisesta säädetään"…edellä tarkoitettua lyhyemmän, kuitenkin vähintään kaksivuotisen perusopetuksen tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan tutkinnon tai opinnot sekä lautakunnan määräämät lisäopinnot. Edellä mainittua tutkintoa suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä opiskelijana asianomaiseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot." (Lukiolaki 766/2004, 18 a §).

Vaadittavista lisäopinnoista antaa ylioppilastutkintolautakunta lisäksi määräyksiä.
"Jos kokelas on suorittanut kaksivuotisen ammatillisen perustutkinnon, joka perustuu perusopetuksen oppimäärään, häneltä vaaditaan, että hän on opiskellut vähintään kaksi pakollista lukiokurssia niissä oppiaineissa, joiden kokeisiin hän haluaa osallistua. Jos oppiaineessa ei ole kahta pakollista lukiokurssia, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua kyseessä olevassa oppiaineessa." (Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet 9.12.2005)

"Kaksivuotisten perusopetuksen oppimäärään perustuvien saman alan ammatillisten perusopintojen perusteella tutkintoon tai sen kokeisiin osallistuvalle henkilölle lautakunta määrää hakemuksesta vaadittavat lisäopinnot. Oppisopimuskoulutuksen suorittaneen henkilön on pyydettävä lautakuntaa määräämään lisäopinnot, jotka ovat vähintään samat kuin kahden vuoden opintoja edellyttäneen ammatillisen tutkinnon suorittaneelta vaadittavat lisäopinnot." (Ylioppilastutkintolautakunnan yleiset määräykset ja ohjeet 9.12.2005)