Itäsuomalainen oppimisverkosto
Tavoitteena on verkostoituen tukea erityisesti pienten lukioiden toimintaedellytyksiä sekä kehittää alueellisesti kattavia koulutuspalveluja ja uudistuvaa toimintakulttuuria toisen asteen koulutukseen.
ISOverkosto-hankkeessa on rakennettu kehittäjäyhteisöä, kehitetty rakenteita ja toimintamalleja osaamisen kokoamiseen, jakamiseen ja yhdistämiseen sekä tuettu uudistuvaa toimintakulttuuria.
Määrällisiä tuloksia:
- Yhteinen opetustarjonta
- verkkopohjainen jakelujärjestelmä, toiminta- ja rahoitusmalli
- maksullinen opetustarjonta lv. 2006-2007 (pysyvä toiminta, 31.12.2006 tilanne)
- tarjolla 132 verkkokurssia
- 322 kurssi-ilmoittautumista
- 19 tarjoavaa ja 47 hyödyntävää oppilaitosta
- koulutuskurssitarjonta (hankeaikainen, toteutunut 27.9.2006 mennessä)
- toteutettu 73 koulutuskurssia
- mukana 172 opettajaa 43 eri koulusta
- 714 kurssi-ilmoittautumista
- Verkkosisältötuotanto
- sisältöpooli, toimintamalli ja käyttöliittymä sisältöjen tuottamiseen ja jakeluun
- verkkosisältöjen tuotantomalli
- verkkokurssipohjaa ja noin 3 500 oppimisaihiota (31.12.2006 tilanne)
Keuda
Toiminnan tarkoitus lähtee Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän Keudan strategisista päämääristä ja avaintavoitteista.
- 2. asteen koulutuksen alueyhteistyön tehostaminen
- verkko-opetuksen hyödyntäminen
- yksilöllisen etenemisen tukeminen
- läpäisy- ja jatko-opiskeluasteen nostaminen
Yhteistyön tavoitteena on tarjota 2. asteen opiskelijoille joustava tapa opiskella tutkinto ja mahdollistaa yksilölliset valinnat, jotka tukevat urasuunnittelua.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
Opintojen suorittamisessa on alakohtaisia eroja. Tekniikan ja liikenteen alalla kaksois/kolmoistutkintoa suorittavat noin 2% opiskelijoista kun taas liiketalouden ja tietojenkäsittelyn aloilla määrä on noin 5%. Jatko-opintovalmiuksia kehittävät (lukiokursseja ei tutkintotavoitteisesti) noin 4% opiskelijoista (ammattiopiston opiskelijamäärä noin 1000). Lukio-opiskelijoita ammatillisissa opinnoissa on ollut noin 0,5% (lukion opiskelijamäärä noin 1000). Sipoossa opintosuorituksia on ollut yksittäisiä.
Opinto-ohjaushenkilöstö tekee todella tiivistä yhteistyötä, jolloin he pystyvät palvelemaan opiskelijoita paremmin sekä nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle että toisen asteen opintojen aikana.
Kuopion alue
Yhteistyön tavoitteena on tehostaa Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen oppilaitosten yhteistyötä opetuksen järjestämisessä, toteuttamisessa ja niihin liittyvissä tukipalveluissa. Suunnitelmallisella yhteistyöllä vahvistetaan opiskelijan mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin sekä joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
- Yhteistyö on laajentunut seudulliseksi ja se on konkreettista
- Toimijat ovat sitoutuneet entistä paremmin opiskelijalähtöiseen toimintaan
- Jaksojärjestelmä ja opintojen modulointi ovat kehittyneet
- Lukuvuonna 2006–2007 yhteensä 319 opiskelijaa tähtää kahden tai kolmen tutkinnon suorittamiseen
- Lisäksi yhteisestä kurssitarjonnasta on valinnut opintoja lähes 400 opiskelijaa.
Lapin ammattiopisto
Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön avulla opiskelijoille tarjotaan vaihtoehtoja omien oppimispolkujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukioyhteistyön tavoitteena on kehittää alueellista koulutustarjontaa lisäämällä koulutuspalvelujen alueellista saatavuutta, laajentamalla valinnaisuutta sekä tuottamalla uusia mahdollisuuksia toisen asteen koulutuspalvelujen yhdistämiseen.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
Kuviossa 3 on esitetty aikuislukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön määrällisiä tuloksia Rovaniemellä vuodesta 2000 alkaen. Lukuvuonna 2006–2007 syksyn laskentapäivänä yhteensä 465 opiskelijaa suoritti kolmoistutkintoa ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyöverkostoissa.
Yhteistyön tuloksena lukio- ja ammatillinen koulutus ovat lähentyneet ja on voitu kehittää uusia alueellisia malleja seutukuntien tarpeisiin. Ammattilukiotoiminta on myös lisännyt ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta.
Kuvio. Ammattilukion aloittaneet, ylioppilastutkinnon suorittaneet sekä läpäisy Lapin ammattiopiston ja Rovaniemen aikuislukion yhteistyöverkostossa vuosina 2000–2005.
Pohjois-Kymenlaakso
Kouvolan iltalukio tarjoaa Kouvolan seudun ammattiopiston liiketalousinstituutille äidinkielen, englannin, ruotsin ja matematiikan pakolliset kurssit eli yhteensä 22 kurssia (ns. kahden tutkinnon suorittaminen) ja KSAO ammattikoulu Kouvolalle kaikkien lukion oppimäärään kuuluvien oppiaineiden pakolliset kurssit (ns. kolmen tutkinnon suorittaminen).
Opiskelijoille on haluttu antaa mahdollisuus suorittaa ammatillisen tutkinnon lisäksi lukio-opintoja sekä taata mahdollisuus osallistua ja menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Tämä osaltaan on lisännyt ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, mutta myös palvellut ammatilliseen koulutukseen hakeutuneita, etenkin lahjakkaita opiskelijoita. Yhteistyöllä on varmistettu opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
Tavoitteena on ollut antaa mahdollisimman monelle opiskelijalle mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto ja tämä tavoite on toteutunut.
Määrällisesti tavoitteet ovat toteutuneet hyvin niissä KSAO:n yksiköissä, joissa lukio-opintotarjontaa on ollut. Näissä yksiköissä on kahden tutkinnon suorittajia ollut yli 20 % kaikista valmistuneista. Koko ammattiopistossa yhdistelmäopintojen suorittajia on ollut noin 5 % kaikista opiskelijoista. Vuosittain n. 30 opiskelijaa on suorittanut kaksi tutkintoa ja 10–15 kolme tutkintoa sekä noin 25 lukio-opiskelijaa on suorittanut kursseja ammatillisessa oppilaitoksessa.
Yhteistyön avulla on helpotettu opiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksia ja selviytymistä korkeakouluopinnoissa. Muuttuvilla työmarkkinoilla on ammattiosaajille apua yleissivistävistä lukio-opinnoista, jolloin sopeutuminen ja muuttaminen uusiin työtehtäviin helpottuvat. Lukio-opinnot ovat myös olleet helpottamassa suuntautumista kansainvälisiin työtehtäviin esimerkiksi matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla.
Oppilaitosten kannalta hyviä puolia on ollut mm. se, että erilaiset kulttuurit ja toimintatavat ovat tulleet tutuiksi. Myös oppilaitosten tunnettavuus on lisääntynyt yhteistyön kautta. Haittana ovat olleet ns. reunaehdot eli molemmissa oppilaitoksissa on ollut erilaisia toimintaa rajoittavia tekijöitä ja joitain teknisiä ongelmia, kuten tilat, tuntien rytmitys ja erilaiset jaksojärjestelmät.
Poke
Pohjoisen Keski-Suomen alueelle kehitetään toisen asteen koulutusmallia, jossa opiskelijalle mahdollistuu sekä lukio- että ammatilliset opinnot omalla paikkakunnalla monimuotoisesti. Toteutukset tulevat olemaan paikkakunnittain erilaisia ottaen huomioon paikkakunnan erityispiirteet ja – tarpeet. Keskeisenä tavoitteena on opiskelijakeskeisyys ja koulutuksen vetovoiman lisääminen.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
Oppimistulokset ovat olleet hyviä, jopa parempia kuin vastaavilla ryhmillä normaalissa kontaktiopetuksessa.
Kahden tutkinnon opiskelijoita verkostossa on tällä hetkellä 87, joka on 6,7 % koko POKEn opiskelijamäärästä. Monimuotoisesti lukiolla näitä opintoja suorittaa tuosta määrästä 38 opiskelijaa, joka on siis jo nyt merkittävä osuus kaikista kahden tutkinnon opiskelijoista.
Verkko-opetukseen osallistuu tällä hetkellä 13 opettajaa. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta noin puolella.
Tampere
Seudullisen yhteistyön tavoitteena on koulutuksen laadun, saavutettavuuden ja tasa-arvon takaaminen. Eri koulutuksen järjestäjien kanssa yhdessä järjestetty opetus täydentää oppilaitosten omaa tarjontaa ja tuo eri yksiköiden erityisosaamisen useiden koulujen ja niiden opiskelijoiden ulottuville. Erityisesti pienten oppilaitosten toimintaedellytykset paranevat. Verkottumisen ja etäopetuksen kehittämisen vaatimus koskettaa myös suuria koulutuksenjärjestäjiä, joten edellytykset seudulliselle ja maakunnalliselle etäopetusyhteistyölle ovat hedelmälliset. Verkottuminen ja kehittynyt yhteistyö varmistavat resurssien tehokkaan käytön.
Seudullisessa verkostossa kehitetään pedagogisia menetelmiä ja pyritään madaltamaan niiden käyttöönoton kynnystä. Opettajien ainetiimiverkosto edistää uusien menetelmien ja toimintamallien eteenpäin viemistä ja testaamista. Seudullinen verkkokurssitarjotin luo konkreettisen kohteen ja päämäärän opettajien aineyhteistyölle, ja sen toiminnasta on tarkoitus tehdä pysyvä, yhteinen käytäntö.
Verkostossa on todettu, että seudullisen yhteistyön ja verkko-opetuksen kehittäminen tarjoavat ratkaisun moniin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin 2. asteen opetuksen järjestämisessä. Hankkeen vaikutuksesta on mahdollista saada aikaan Pirkanmaan laajuinen, hyvin toimiva yhteistyöverkosto, rehtoreiden ja opettajien laaja ja avoin yhteistoiminta sekä verkko-opetuksen käytäntöjen juurtuminen 2. asteen opetukseen.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
Valintoja seututarjottimelta on lukuvuonna 2006–2007 tehty noin 500. Opiskelijoita on 5–24/kurssi. Osallistujat tulevat suhteellisen tasaisesti kaikista mukana olevista lukioista. Vajaa 10 % verkko-opiskelijoista suorittaa kaksoistutkintoa esimerkiksi Tampereen ammattioppilaitoksessa.
Seudullisen verkkokurssitarjotinyhteistyön tavoitteiden saavuttamisessa ollaan pitkällä. Lukuvuoden 2006–2007 aikana on saatu paljon opettajia mukaan yhteistyöhön, he ovat toteuttaneet hyviä verkkokursseja, opiskelijoiden määrä on moninkertaistunut ja yhteistyö oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välillä toimii hyvin. Toimintamallin katsotaan olevan pysyvä, ja koulutuksen järjestäjät ovat sitoutuneet sen resursointiin.
Kukin verkostossa mukana oleva oppilaitos tarjoaa omat verkkokurssinsa myös seudulliselle tarjottimelle. Vaihtokauppaan perustuva yhteistyö on tarjonnut moninkertaiset mahdollisuudet opiskelijoille. Verkko-opetuksen kehittäminen oppilaitoksissa tapahtuu pääsääntöisesti seudullisen verkkokurssitarjotin-, koulutus- ja ainetiimiyhteistyön kautta. Toiminnassa mukana olevien opettajien TVT:n käytön valmiudet ovat kehittyneet. TVT:aa hyödyntävä pedagogiikka ja monimuoto-opetuksen didaktiikka on kehittynyt. Kantava ajatus on tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen paitsi verkkokurssien muodossa, myös lähiopetuksessa. Tietoa verkostossa laadituista sisällöistä ja kehitetyistä menetelmistä on levitetty erityisesti seudullisten ainetiimien kautta opettajien kesken. Aktiivisella tiedotuksella on myös pyritty varmistamaan, että kaikki tietävät olevansa tervetulleita mukaan: laatimaan verkkokursseja, osallistumaan ainetiimitoimintaan, kysymään apua ja tukea. Uteliaisuus verkko-opetusta kohtaan on selvästi kasvanut.
Koulutuksen saatavuus on lisääntynyt huomattavasti ja koulutuksen järjestäjien kannalta myös taloudellisuus, kun seudullisten verkkokurssien kautta on voitu koota yhteen pieniä ryhmiä ja tarjota harvinaisempia tai eriyttäviä kursseja, kuten esimerkiksi ET, filosofia, terveystieto tai laaja matematiikka.
Verkostossa on kehitetty seudullista hallintoa ja tukea ja sovittu yhteisistä pelisäännöistä sekä verkkokurssitarjottimen että ainetiimitoiminnan kehittämiseksi seutukunnallisesti. Lukuvuoden 2006–2007 aikana on tehostettu yhteistyön koordinointia ja lisätty tiedotusta sekä sovittu toiminnan pelisäännöistä, mm. tekijänoikeuksista, opettajien korvauksista, seudullisen verkko-opetuksen järjestämisen reunaehdoista sekä kuntien omasta panostuksesta hankkeeseen. Lisäksi on kartoitettu vaihtoehdot toiminnan vakiinnuttamiselle ja edelleen kehittämiselle. Verkosto tekee mielellään käytännön yhteistyötä myös muiden vastaavien alueellisten verkostojen kanssa.
Vantaa
Sotungin etälukiossa tarjotaan lukuvuonna 2006-2007 63 lukion pakollista ja syventävää kurssia sekä soveltavia kursseja. Soveltavat kurssit soveltuvat myös ammatillisen perustutkinnon osaksi yksittäisinä kursseina (esimerkiksi tietokoneen ajokortti, yrittäjyyden kurssit)
Aikuiset tutkintotavoitteiset opiskelijat voivat suorittaa etälukion kursseja sekä jaksoittain että vapaasti. Näin aikuiset opiskelijat voivat halutessaan nopeuttaa opintojaan myös jaksojen ulkopuolella tehtävillä kursseilla. Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret suorittavat etälukion kursseja vain jaksoittain. Tämä on osoittautunut hyväksi käytänteeksi toisen asteen opiskelijoiden kanssa.
Määrälliset ja laadulliset tulokset (esim. opiskelijat, opettajat ja opintosuoritukset)
Opiskelijamäärän kehitys vuoden 2006 aikana on ollut seuraavaa:
Etälukion oppilaita eli tutkintotavoitteisia:
31.12.2005 - 179 henkilöä
21.12.2006 - 251 henkilöä
Kahden tutkinnon suorittajia
31.12.2005 - 22 henkilöä
21.12.2006 - 31 henkilöä
Opiskelijoita kaikkiaan
31.12.2005 - 246 henkilöä
21.12.2006 - 406 henkilöä
Ylioppilaita valmistui keväällä 2006 viisi, syksyllä 2006 yhdeksän.
Ensimmäiset kahden tutkinnon suorittajat valmistuvat etälukion kautta keväällä 2007.
Opettajia etälukiossa on yhteensä 19, seitsemästä eri oppilaitoksesta. Kursseja on etälukiossa tarjolla 63 kpl lukuvuonna 2006-2007.
Opintosuorituksista ei saa luotettavaa tilastoa, koska tietohallintojärjestelmästä ei esimerkiksi pysty erottelemaan hyväksiluettuja kursseja etälukiossa suoritetuista kursseista. Käytännössä kahden tutkinnon suorittajat opiskelevat kaksi kurssia jokaisessa jaksossa eli 10 kurssia vuodessa kirjoitettavia aineita. Ylioppilaskirjoitukset voi mahdollisesti aloittaa ammatillisten opintojen kolmannen vuoden syksyllä, mikäli kirjoitettavassa aineessa kursseja on suoritettu riittävä määrä.
Laadulliset tulokset
Vankka verkkopedagoginen taito vahvistunut ja lisääntynyt opettajien keskuudessa.