Toimintakulttuuri ja työtavat

Oppilaitoksen pitää määritellä opetuksen järjestämisen lähtökohdat ja aikuisten alkuvaiheen opetuksen toteuttamisen erityispiirteet – molemmat liittyvät sekä toimintakulttuuriin että työtapoihin.

Aikuisten alkuvaiheen opetuksessa voi erottaa kolme vaihetta, jotka ovat

  • orientaatio opiskeluun
  • opiskelu- ja tiedonhankintataitojen oppimisen vaihe, jossa korostuvat yleiset kognitiiviset taidot ja niiden harjaannuttaminen. Tämä vaihe liittyy kiinteästi sekä orientaatioon että opiskeluun ja se jatkuu opintojen edetessä.
  • uuden tiedon oppimisen ja omaksumisen vaihe

Orientaatiovaiheessa ohjauksella on erityisen suuri merkitys. Silloin herätetään motivaatio opiskeluun ja monen kohdalla työntekijän, kotiäidin tai jokin muu identiteetti muuttuu opiskelijan identiteetiksi. Tässä vaiheessa opiskelijan motivaatio on yleensä hyvä. Hän ymmärtää opiskelun merkityksen ja on usein rakentanut pidemmän suunnitelman opinnoilleen. Halu edetä nopeasti ja korkealle voi olla tyypillinen.

Opiskelu- ja tiedonhankintataitojen oppiminen tapahtuu eri aineiden ja aihekokonaisuuksien kontekstissa, mutta oppimisen strategioiden tukeminen voi joskus olla jotakin sellaista, mikä ei suoranaisesti ole matematiikkaa tai suomea. Tämä vaihe jatkuu koko opiskelun ajan, mutta alkuvaiheessa kyse on näiden taitojen tietoisesta ”herättämisestä”.

Varsinaisen opiskelun vaiheessa motivaation säilyttäminen on keskeistä, koska silloin yleensä vasta todentuu, että opiskeluprosessi vie aikaa. Toisaalta monet jo saavutetut kognitiiviset taidot ja tiedot pääsevät opiskelun alkaessa esille. Pitkäjänteiseen ja itsenäiseen opiskeluun ohjaaminen ja motivaation säilyttäminen vaatii paljon sekä toimintakulttuurilta että käytetyiltä työtavoilta.

Opiskelun fokus (kaavio)

Alkuvaiheen opetusta voi toteuttaa usealla eri tavalla - tärkeintä on, että oppimisen fokus korostuu ja alkuvaiheen opiskelijat voivat löytää opiskelijan identiteetin, vaikka opinnot saattavat kestää kauan. Motivaation säilyttämistä edistää se, että opiskelija kokee opetuksen sisältöjen helpottavan arkielämäänsä ja hyödyttävän arjenhallintaa.

Kaikki tämä asettaa vaatimuksia sekä oppimisympäristölle että työtavoille. Tekemällä oppiminen, opetuksen havainnollisuus ja yhteistoiminnalliset työtavat edellyttävät, että oppilaitoksessa on välineitä ja tarvikkeita sekä opiskeluun motivoiva fyysinen ympäristö. Aikuisoppilaitoksilla ei välttämättä ole kaikkea tätä ennestään. Tuloksellinen opetuksen toteuttaminen vaatii resursseja ja uudenlaista tapaa ajatella opetuksen toteuttamista.

Opetuksen alkuvaiheessa yhden vastuuopettajan malli on toimiva. Vastuuopettaja ja opinto-ohjaaja työskentelevät tiiviissä yhteistyössä. Myöhemmässä vaiheessa olisi silloinkin hyvä, että aineenopettajia olisi vain muutama, joille alkuvaiheen opetus keskittyisi. Jos alkuvaiheen opetuksessa on pelkästään maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, suomi 2 -opettaja on luonteva vastuuopettaja. Vastuu opettajaksi sopii myös erityisopettaja. Loppujen lopuksi vastuuopettajan kohdalla on kyse siitä, että hän hahmottaa, minkälaiset valmiudet opiskelija tarvitsee jatkaessaan alkuvaiheesta eteenpäin eri oppiaineiden opintoja.

Mitä oppilaitoksen opetussuunnitelmaan?

Opiskelijan kannalta on keskeistä se, että hän etenee yksilöllisesti ja joustavasti opinnoissaan. Kuntakohtaisesti kannattaa sopia oppilaitosten välisestä yhteistyöstä ja sisältöjen vastaavuudesta. Silloin ns. korvaavuudet on helppo merkitä opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Oppilaitosten yhteistyö ja sisältöjen vastaavuus kannattaa kirjata opetussuunnitelmaan mahdollisimman selkeästi.

Toimintakulttuuria ei tarvitse erikseen määritellä oppilaitoksen omassa opetussuunnitelmassa, mutta opetussuunnitelman perusteita voi aikuisten alkuvaiheen osalta täsmentää. Arjenhallintaa ja opintojen hyödylliseksi kokemista voi painottaa opetussuunnitelmassa ja mainita joitakin vinkkejä tämän toteuttamisesta.

Alkuvaiheen toteuttamisen erityispiirteet voi kirjata lyhyesti itse opetussuunnitelmaan. Jos asiakirjan halutaan hyödyttävän suoraan itse opetuksen toteuttajia, opettajia, voi ne voi laatia tarkemmin. Silloin tähän voi sisällyttää myös mainintoja työtavoista, jotka soveltuvat alkuvaiheen opetukseen.

  • orientaatiovaiheessa toteutetaan yksilöllisiä ja ohjauksellisia työtapoja, opiskelijan identiteettiin opitaan käyttämällä opiskelun perusvälineitä, opiskelusuunnitelmakeskustelussa(maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa pitää käyttää tulkin apua ensimmäisissä ohjauskeskusteluissa) , tutustumalla muihin opiskelun fyysisiin ympäristöihin, kuten kirjastoon, tietokoneluokkaan jne. On tärkeää, että perustila, jossa opiskellaan, on opiskelutila. Fyysisen ympäristön merkitys korostuu, kun kyseessä ovat aikuiset, joille opiskelijan identiteetti on uusi tai uudistettu vuosien takaa. Kirjat, tietokoneet, kartat ja kuvat seinällä tukevat oppimisen fokusta.
  • opiskelu- ja tiedonhankintataitojen vaiheessa harjoitellaan yleisiä kognitiivisia taitoja. Mitä pidemmälle opiskelussa edetään, sitä enemmän nämä taidot voidaan yhdistää eri oppiaineiden opiskeluun. Matematiikkaan ja suomen kielen opetukseen ne liittyvät kiinteästi.
    Opiskelutehtävät edistävät hahmottamisen taitoja, osien ja kokonaisuuksien havaitsemista, loogisen jatkuvuuden ymmärtämistä, syiden ja seurausten ymmärtämistä jne. (Tämän tyyppisiä tehtäviä löytyy runsaasti esimerkiksi esi- ja alkuopetuksen materiaaleista, matematiikan vuosiluokkien 1-6 oheismateriaaleista sekä erilaisista puuha- ja älykkyystehtävistä. Näiden taitojen tietoinen harjoittaminen kannattaa etenkin silloin, kun perustaidot ovat hyvin puutteellisia.)
  • Opiskelun edetessä havainnolliset menetelmät korostuvat etenkin opetettaessa ympäristöopin kokonaisuutta. Myös matematiikan opetus onnistuu parhaiten silloin, kun opiskelija ymmärtää havaintojen kautta, mistä on kyse. Tämä edellyttää, että oppilaitoksessa on opetusvälineitä tai resursseja hankkia niitä. Historian ja yhteiskuntaopin opetus on alkuvaiheessa toiminnallista, koska monen opiskelijan luku- ja kirjoitustaito saattaa olla puutteellinen. Opintokäynnit, yhdessä täytetyt lomakkeet ja muut toiminnalliset työtavat auttavat ymmärtämään myöhemmin tulevia käsitteitä.