Miten erityisen tuen päätös tehdään?

Erityisen tuen aloittamisesta ja jatkamisesta tai lopettamisesta tehdään hallintolain mukainen päätös. Päätöksen tekijä määrätään opetuksen järjestäjän johtosäännössä. Tavallisesti erityisen tuen päätöksen tekijäksi on nimetty opetuksen järjestäjien johtosäännöissä virkamies, esimerkiksi sivistystoimenjohtaja tai rehtori. Huoltaja saattaa kuulemisessa vastustaa erityisen tuen päätöstä. On tärkeää pyrkiä neuvottelemaan asiasta huoltajan kanssa, niin että päästäisiin yksimielisyyteen. Jos päätös tehdään huoltajan tahdon vastaisesti, kysymyksessä on kuntalain 14 §:ssä mainittu hallinnollisen pakon käyttäminen. Päätöstä ei voi tällöin tehdä yksittäinen viranhaltija, vaan se on tehtävä monijäsenisessä toimielimessä, esimerkiksi lautakunnassa tai johtokunnassa. Jos huoltaja vastustaa jotakin erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä määrättävää asiaa, mutta ei koko erityisen tuen päätöstä, ei sellaisessa tapauksessa vielä sovelleta edellä mainittua Kuntalain säännöstä.

Aikaisemmin tehtiin kaksi erillistä hallintopäätöstä, toinen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä ja toinen HOJKSista. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää erityisen tuen hallintopäätöstä. Erityisen tuen päätös ei kuitenkaan ole täysin verrattavissa entiseen erityisopetuspäätökseen, koska siinä päätetään useista oppilaan oikeusturvan tai resurssien käytön kannalta keskeisistä asioista. HOJKSista ei enää tehdä hallintopäätöstä, vaan se on luonteeltaan pedagoginen asiakirja. Päätösvaltaisen viranomaisen tulisi voida päättää kaikista erityisen tuen päätökseen sisältyvistä asioista, esimerkiksi avustajapalveluista. Mikäli avustajapalveluista päättää toinen viranomainen, päätös on tehtävä ennen erityisen tuen päätöstä ja sen sisältö on kirjattava erityisen tuen päätökseen.

Hallintolain päätöksen sisältöä koskevan 44 §:n 3 kohdan mukaan päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai miten asia on muuten ratkaistu.

Hallintolain 45 § 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Pedagogisesta selvityksestä on käytävä ilmi perustelut niihin asioihin, joista erityisen tuen päätöksessä päätetään.

Muutoksenhakua varten päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Valitusosoituksessa on mainittava mille taholle valitus tulee toimittaa ja valitusviranomaisen yhteystiedot. Erityisen tuen järjestämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Siltä osin kuin muutoksenhaku koskee tulkitsemis- ja avustajapalveluita sekä muita perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuja palveluita, merkitään muutoksenhakuosoitteeksi hallinto-oikeus.

Päätöksestä on käytävä myös ilmi valitusaika ja mistä alkaen se lasketaan. Erityisen tuen päätöksen osalta noudatetaan 14 päivän valitusaikaa, joka lasketaan päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Päätöksessä on oltava sen henkilön nimi ja yhteystiedot keneltä voi kysyä päätökseen liittyen lisätietoja. Tämä henkilö ei aina välttämättä ole päätöksentekijä. Päätös on päivättävä ja allekirjoitettava. Jos huoltaja on vastustanut erityisen tuen päätöstä, päätös on syytä selvyyden vuoksi antaa tiedoksi asianosaiselle todisteellisesti, kuten saantitodistuskirjeenä.

 

Lisää aiheesta