Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslain velvoitteet

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) tuli voimaan Suomessa vuoden 1987 alussa. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja tasa-arvolain muutokset tulivat voimaan ensimmäinen tammikuuta 2015.

Tasa-arvolain tarkoitus on naisten ja miesten välisen tasa-arvon parantaminen, sukupuoleen perustuvan syrjinnän estäminen ja naisten aseman parantaminen erityisesti työelämässä. Se edellyttää, että miehille ja naisille järjestetään samanlaiset mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Laki on velvoittanut osaa oppilaitoksista toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laadintaan jo vuodesta 2005. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteet ovat sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. Tasa-arvoa edistetään koulutuksessa ja opetuksessa lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on turvata yhdenvertainen kohtelu ja estää syrjintä kaikenlaisilla perusteilla. Yhdenvertaisuuslaissa syrjintäperusteet ovat ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, politiikka, ay-toiminta, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Lait ovat toisiaan täydentäviä.

Oppilaitosten suunnitelmia koskevat lainkohdat:

Tasa-arvolaki 5 a § (30.12.2014/1329)
Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi oppilaitoksissa
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta oppilaitoksen suunnitelmaa.
Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:
1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta;
2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi;
3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilas- tai opiskelijavalintoihin, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.
Vuosittaisen tarkastelun sijasta suunnitelma voidaan laatia enintään kolmeksi vuodeksi kerralla.

Yhdenvertaisuuslaki 6 § (30.12.2014/1325)
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Mitkä oppilaitokset laativat toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman?

Lainmuutoksen jälkeen velvoite koskee kaikkia koulutusta järjestäviä oppilaitoksia eli esi- ja perusopetusta, lukiota, ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja korkeakouluja sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Myös yksityiset, koulutusta järjestävät organisaatiot kuuluvat säännöksen piiriin.

Kummankin suunnitelman tarkoitus on edistää kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Suunnitelmat voivat olla erillisiä asiakirjoja tai molempien suunnitelmien yhdistelmä tai sisältyä johonkin muuhun asiakirjaan, esimerkiksi opetussuunnitelmaan.

Suunnitelmien laadinta

Tasa-arvolaki määrää, että suunnitelma on tehtävä vuosittain tai vähintään kolmen vuoden välein. Yhdenvertaisuuslaki edellyttää, että oppilaitoksella on aina suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.
Kumpikin laki edellyttää, että suunnitelmat tehdään yhteistyössä henkilöstön, oppilaitten/opiskelijoitten sekä huoltajien kanssa. Molemmissa suunnitelmissa edellytetään alkutilanteen kartoittamista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman lisäksi oppilaitoksen tulee laatia henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma, jos oppilaitoksen palveluksessa olevan henkilöstön määrä on pysyvästi yli 30 työntekijää.

Mitä suunnitelmat sisältävät?

Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:
1) selvitys oppilaitoksen tasa-arvotilanteesta;
2) tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi;
3) arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Lain mukaan toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen.

Yhdenvertaisuuslain mukaan oppilaitoksella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Oppilaitoksen on:

  • arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja
  • ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi ja

Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Opastusta suunnitelmien ja kartoitusten tekoon

Tasa-arvotyö on taitolaji -opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa (pdf)

Opas yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen (yhdenvertaisuus fi, pdf)

Työkalu yhdenvertaisuustilanteen kartoittamiseen (yhdenvertaisuus fi, pdf)

Materiaalia yhdenvertaisuuden edistämiseen (yhdenvertaisuus.fi).
Oikeusministeriön ylläpitämä sivu on tarkoitettu tieto- ja materiaalipankiksi yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille. Sivuilta löytyy tietoa lainsäädännöstä ja tutkimuksista sekä eri vähemmistöistä. Lisäksi sivuille on kerätty koulutusmateriaaleja sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja meneillään olevista kampanjoista.

Yhteiseen ymmärrykseen tasa-arvosta – opas oppilaitosten tasa-arvosuunnitelman laadintaan
Opetushallituksen vanha opas tarjoaa toisen asteen oppilaitoksille työkaluja tasa-arvosuunnitelman laadintaprosessin eri vaiheisiin, kuten esim. oppilaitosten tasa-arvokyselyyn liittyen.

Tasa-arvokysely (tasa-arvokysely.fi)
Kyselytyökalulla työpaikat voivat kerätä kokemuksia työhyvinvoinnista ja tasa-arvon toteutumisesta. Kyselytyökalu on kehitetty helpottamaan työpaikkojen lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman laadintaa. Kyselytyökalua suositellaan hyödynnettäväksi oppilaitosten tasa-arvosuunnittelussa.

Tasa-arvosuunnitelmien seuranta 2013
Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu.
Opetushallitus teki lokakuussa 2013 verkkokyselyn tasa-arvosuunnittelun tilasta lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi 242 lukiota, 132 ammatillista oppilaitosta ja 45 vapaan sivistystyön oppilaitosta. Vastausprosentti oli 53. Edellisen kerran vastaava kysely suoritettiin vuonna 2009. Edellinen, vuoden 2010 raportti.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoita

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimijoita (stm.fi)
Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö, joka vastaa hallituksen tasa-arvopolitiikan valmistelusta ja koordinoinnista.

Tasa-arvovaltuutettu (tasa-arvo.fi)
Tasa-arvovaltuutettu on itsenäinen viranomainen, joka valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain noudattamista.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi)
Yhdenvertaisuusvaltuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään. Valtuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös syrjinnän vaarassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten, olojen, oikeuksien ja aseman edistäminen. Tämän lisäksi valtuutettu valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista ja toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (yvtltk.fi)
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on valtioneuvoston nimittämä itsenäinen ja riippumaton oikeusturvaelin. Se valvoo yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain noudattamista yksityisessä toiminnassa sekä julkisessa hallinto- ja liiketoiminnassa.

Parlamentaarinen tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) (tane.fi)
Parlamentaarinen tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) toimii naisten ja miesten välisen yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämiseksi.

Työsuojeluviranomaiset valvovat yhdenvertaisuuslain noudattamista työpaikoilla. Koulujen ja oppilaitosten toiminnallisen tasa-arvosuunnittelun seuranta ja ohjaus on Opetushallituksen vastuulla. Eduskunnassa tasa-arvoasiat kuuluvat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. EU:n oikeusasiamies ja Euroopan unionin tuomioistuin antavat oikeudellisia ratkaisuja, joilla voi olla vaikutusta tasa-arvon kannalta.

EIGE- European Institute for Gender Equality (eige.europa.eu)
EIGE- European Institute for Gender Equality julkaisee tasa-arvoindeksiä.

Tasa-arvobarometri 2012 (valtioneuvosto.fi)
STM ja tilastokeskus julkaisevat joka neljäs vuosi tasa-arvobarometrin, joka selvittää suomalaisten asenteiden ja kokemusten avulla sukupuolten työnjakoa ja valtasuhteita eri elämänalueilla.

Tasa-arvotiedon portaali (minna.fi)
Minna kokoaa ja välittää tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Keskus pyrkii palvelemaan laajaa käyttäjäkuntaa: viranomaisia, poliitikkoja, tasa-arvotoimijoita ja järjestöjä, opiskelijoita ja tutkijoita, mediaa – ja ylipäätään tasa-arvoasioista kiinnostuneita.

Sukupuolten tasa-arvon teemasivut (stat.fi)
Sukupuolten tasa-arvon teemasivut antavat yleiskuvan sukupuolten välisestä tasa-arvosta suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Näillä sivuilla esitellään jokin ajankohtainen tasa-arvoon liittyvä teema. Lisäksi sivuilta löytyy sukupuolten mukaan eriteltyjä tilastotietoja.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019 (valtioneuvosto.fi)
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2016-2019 sisältää toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Työtä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö ja sitä tehdään useissa ministeriöissä.

Naisjärjestöjen keskusliitto (naisjarjestot.fi)
Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 58 jäsenjärjestöä, yhteensä noin 400 000 jäsentä. Liittoa johtaa jäsenjärjestöjen edustajien valitsema 13-jäseninen hallitus, apuna useita toimikuntia ja työryhmiä. Toiminnan rahoittajia ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, yksityiset säätiöt, jäsenjärjestöt ja elinkeinoelämä.
Toiminnan tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa. Toiminnalla pyritään saamaan entistä enemmän naisia päätöksentekijöiksi ja antamaan naisille mahdollisuuden osallistumiseen ja omiin valintoihin elämäntilanteensa mukaan. Liitto koordinoi ja tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa ja huoltaa kasvavaa naisjärjestöjen verkostoa. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja kaksikielinen.

 

Linkkejä