Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus - mitä se on?

Käsitykset sukupuolten tehtävistä, rooleista ja työnjaosta ovat aina sidoksissa kulloiseenkin kulttuuriin, yhteiskuntaan ja yhteisöön. Lähtökohtaisesti sukupuoli ei ole pelkkää biologiaa.

Sukupuolitietoinen opetus perustuu herkkyydelle tunnistaa yksilöllisyys ja persoonallisuus jokaisessa oppijassa. Opetuksessa pidättäydytään sosiaalistamasta oppilasta hänen ulkoiseen sukupuoleensa. Sukupuolitietoisessa opetuksessa tunnistetaan sukupuolittavia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä sekä kyseenalaistetaan ja puretaan niitä sukupuolten tasa-arvoa rakentaen. Oppilaita ohjataan yksilöllisiin valintoihin ja lievitetään täten opinto-, koulutus- ja uravalintojen segregaatiota. Käytännössä sukupuolitietoisuus näkyy siten, etteivät opetuksen ja ohjauksen käytännöt ylläpidä ja uusinna tyttöjen ja poikien jakoa erillisiin ryhmiin.

Sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Seksuaalisten suuntautumisten ja identiteettien moninaisuuden tunnistaminen kuuluu sukupuolitietoiseen opetukseen ja ohjaukseen. Sukupuoli-identiteetti muodostuu monitekijäisesti yleensä varhaislapsuudessa määrittäen yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Sukupuoliroolien käyttäytymismallit ovat kulttuuri-, paikka- ja aikasidonnaisia periaatteita, joiden mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän yhteisössä.

Miten opetus ja ohjaus vaikuttavat sukupuolisegregaatioon työelämässä

Työmarkkinat Suomessa ovat eriytyneet mies- ja naisaloihin eli segregoituneet sukupuolen mukaan. Samankin toimialan sisällä naisten ja miesten työtehtävät ovat eriytyneet. Työnjako heijastuu naisten ja miesten palkkoihin, työsuhteen luonteeseen, työaikoihin, työn sisältöön ja vaikutusmahdollisuuksiin. Sukupuolen mukainen jako on ongelmallinen kummankin sukupuolen kannalta.

Naisten enemmistö työskentelee julkisissa ja yksityisissä palveluissa, kun puolestaan suuri osa miehistä on tuotannollisessa työssä. Kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaksi naisvaltaisinta toimialaa kun taas miesvaltaisimpiin toimialoihin kuuluvat teollisuus, kuljetus ja rakentaminen. Naisten osuus johtotehtävissä ei yllä samalle tasolle kuin miesten osuus ja naisten urakehitys on edelleen miesten urakehitystä hitaampaa.

Segregoituneet työmarkkinat heijastavat koulutuksen jakautumista sukupuolen mukaan. Kun halutaan lieventää sukupuolijakoa työelämässä, on vaikutettava oppilaiden koulutus- ja uravalintoihin sekä huolehdittava oppilaitoksen tasa-arvoasioista. Sukupuolitietoisella koulutuksella luodaan edellytykset naisten ja miesten/tyttöjen ja poikien ammatteihin sijoittumiselle ja työelämässä menestymiselle jopa sukupuolelleen epätyypillisellä alalla.

Kumpaakin sukupuolta tulee kannustaa ns. ei-perinteisille aloille

Oppilaitosten tasa-arvotyössä keskeistä ovat asennekasvatus sekä tasa-arvoa tukevien ajattelu- ja toimintatapojen tukeminen. Oppilaitoksilta odotetaan sukupuolitietoista opetusta ja ohjausta, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteiskunnassa vallitsevista sukupuoleen liittyvistä asenteista ja odotuksista yhdessä oppilaiden kanssa. Sukupuolieron ja eriarvoisuuden rakentaminen ja tuottaminen tapahtuu isolta osin huomaamatta ja tarkoittamatta, totuttuina tai itsestään selvinä toimintatapoina ja suhtautumisena. Niiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa käytäntöjen kehittämisen tasa-arvoa edistäväksi.

Vastakohtana tälle on niin kutsuttu sukupuolineutraalit käytännöt, joissa sukupuolten välisiä eroja ei tunnisteta, eikä niiden merkityksiä ja vaikutuksia tunnisteta. Tasa-arvosuunnittelussa tulee kannustaa koko opetushenkilöstöä sukupuolitietoiseen ajattelutapaan tulosten aikaansaamiseksi.

Oppilaitoksissa annettava opetus ja ohjaus sekä oppimisympäristö vaikuttavat naisten ja miesten/tyttöjen ja poikien käsityksiin sukupuolirooleista työelämässä. Tärkeää ei siis ole se mitä opetetaan, vaan myös se miten opetetaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen jo opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen ja sukupuolisen häirinnän sekä sukupuolen perusteella tapahtuvan syrjinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Opiskelun aikana syntyy käsitys ammatista ja osaamisesta, omista oikeuksista ja kehittymismahdollisuuksista työssä sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Parhaimmillaan oppilaitoksissa syntyneet tasa-arvoa tukevat ajattelu- ja toimintatavat siirtyvät sukupuolitietoisena osaamisena ja työkäyttäytymisenä työelämän arkeen.

Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus ovat opiskelijoiden erilaisten kokemusten, kiinnostusten kohteiden, aatteiden ja tavoitteiden huomioon ottamista. Moninaisuuden hyväksymisellä koulutuksessa ja kannustamalla sukupuolelleen ei-tyypilliselle alalle autetaan torjumaan opiskelijoiden stereotyyppistä ajattelutapaa ja ennakkoluuloja sekä rikkomaan rakenteellisia esteitä. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus vaativat monenlaisia lähestymistapoja ja strategioita, jotta tavoite opiskelijoiden henkilökohtaisesta kehittymisestä ja kriittisestä tietoisuudesta saavutetaan. Opettajan on aktiivisesti heittäydyttävä opiskelijan ”saappaisiin” ja opittava sukupuolitietoisuutta tosielämän kokemuksista, oppikirjojen ulkopuolelta.

Aineistoja

Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa -sivusto (/wiki.helsinki.fi)

Gender Differences in Educational Outcomes: Study on the Measures Taken and the Current Situation in Europe. (eacea.ec.europa.eu, pdf)
This study is a contribution to the debate on gender in education from the Eurydice Network, as requested by the Swedish Presidency of the Council of the European Union for the second half of 2009. The initial idea was to examine to what extent and in what ways gender inequality in educational attainment was an issue of concern in European countries. Although the situation has changed radically in the last decades regarding participation rates in education, gender differences persist in both attainment and choice of courses of study. The study therefore examines whether such disparities have led to policy initiatives such as proposals for changes in laws and other regulations relating to education, national surveys, projects or any other kind of official measures focusing on gender. The study also attempts to provide a mapping of the policies and strategies in place across Europe to tackle gender inequalities in education systems today.

Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18 (minedu.fi)
Segregaation lieventämistyöryhmä esittämät 25 toimenpide-ehdotusta liittyen segregaation lieventämiseen koulutuksessa ja opetuksessa. Raportissa viitataan siihen, kuinka koulujen ja oppilaitosten opetuskäytäntöjä tulee kehittää niin, että ne tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden tasavertaista ja yksilöllistä oppimista sekä kasvamista, ottaen huomioon sukupuolen sosiaalisen sekä kulttuurisen rakentumisen. Tyttöjen ja poikien tulee voida, tehdä oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja yksilöllisten ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja motivaatiotekijöidensä – ei sukupuolensa perusteella.

Tasa-arvo kasvatuksessa (Tasa-arvoasiain neuvottelukunta)
Tervetuloa mukaan työskentelemään tasa-arvoisemman päiväkodin ja koulun puolesta!
Tasa-arvo kasvatuksessa on opiskelupaketti, jonka avulla koulujen ja päiväkotien opetukseen tuodaan sukupuolinäkökulmaa. Opiskelupaketti on suunnattu kouluissa ja päiväkodeissa työskenteleville, mutta sitä voivat käyttää myös opiskelijat, vanhemmat ja muut aiheesta kiinnostuneet.

Tasa-arvo ja sukupuoli oppimateriaaleissa
Muistio tukee oppimateriaalien kustantajia ja tekijöitä avaamalla käytännöllisten esimerkkien kautta sitä, miten sukupuolten tasapuolinen ja avarakatseinen käsittely voidaan toteuttaa materiaalien laadinnan eri vaiheissa. Muistion laadinnassa asiantuntijoina ovat toimineet dosentti Tarja Palmu ja professori Liisa Tainio Helsingin yliopistosta.

Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa. Raportit ja selvitykset 2010:8. Liisa Tanio ja Tiina Teräs.
Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksella tehty selvitys, jossa on tutkittuäidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja oppilaanohjauksen oppikirjoja erityisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Selvityksen päätulos on, että miessukupuoli on enemmän esillä kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvää pohdintaa on oppimateriaaleissa vähän, joten tasa-arvon rakentamiseen ja stereotypioiden purkamiseen ei anneta riittävästi keinoja. Selvityksessä tarkennetaan paikkoja, joissa sukupuolten tasa-arvo tai yhdenvertaisuuden periaatteet on oppikirjoissa nostettu tai voitaisiin paremmin nostaa esiin.

Jämstalldhetsarbete i praktiken
Ett jämställt bemötande borde vara en självklarhet, även i skolan. Ändå visar undersökning efter undersökning hur flickor och pojkar både bemöts och bedöms olika.