DEJA-Delegationen för jämställdhet
Ruotsalainen valtuuskunta, jonka tehtävänä on koota menetelmiä, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa kouluissa. DEJA:n sivuilta julkaisut on löydettävissä monia tasa-arvosuunnittelua tietopohjaltaan tukevia ruotsinkielisiä raportteja. Erillisiä poimintoja löydät näiltä verkkosivuilta kohdasta Kirjallisuutta ja tutkimuksia.
Gender Differences in Educational Outcomes: Study on the Measures Taken and the Current Situation in Europe. Eurydice
This study is a contribution to the debate on gender in education from the Eurydice Network, as requested by the Swedish Presidency of the Council of the European Union for the second half of 2009. The initial idea was to examine to what extent and in what ways gender inequality in educational attainment was an issue of concern in European countries. Although the situation has changed radically in the last decades regarding participation rates in education, gender differences persist in both attainment and choice of courses of study. The study therefore examines whether such disparities have led to policy initiatives such as proposals for changes in laws and other regulations relating to education, national surveys, projects or any other kind of official measures focusing on gender. The study also attempts to provide a mapping of the policies and strategies in place across Europe to tackle gender inequalities in education systems today.
Kohtaamisia kasvatuksen ja koulutuksen kentillä. Erontekoja ja yhdessä tekemistä. Turku: Suomen kasvatustieteellinen seura. Reetta Mietola , Elina Lahelma, Sirpa Lappalainen ja Tarja Palmu. (toim.) (2005).
Tyhjentyykö tasa-arvo “kaikki me olemme samanlaisia ja erilaisia”-puheeseen vai kulkeeko tie kohti tasa-arvoisuutta erojen esiin nostamisen, julki- ja aukipuhumisen kautta? Millaisia olisivat tasa-arvoisuutta tuottavat kohtaamiset ja millaiset ovat kasvatusinstituutioiden ja näissä toimivien yksilöiden mahdollisuudet ja toisaalta vastuu toiminnassa kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa?
Kirjassa tarkastellaan kohtaamisia erilaisista näkökulmista, joissa tutkijapuheenvuorot kohtaavat toisensa globaaliin ja paikalliseen, julkiseen ja yksityiseen tai kulttuurisiin erontekoihin liittyvissä pohdinnoissa. Puheenvuoroissa tehdään näkyviksi tekijöitä, jotka ovat läsnä kasvatuksen ja koulutuksen kentillä tapahtuvissa kohtaamisissa: erilaisten opiskelijoiden, vanhemman ja koulutusinstituution, auttajan ja autettavan tai tutkijan ja tutkimuskohteen kohtaamisessa. Kirjassa tuodaan esille toisin tekemisen, katsomisen ja kohtaamisen mahdollisuuksia.
Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:52. Heli Kuusi, Ritva Jakku-Sihvonen, Marika Koramo.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys käsittelee hallitusohjelmien ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmien sisältämiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja toimia perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Selvityksessä tuodaan esille, kuinka tasa-arvopolitiikka on toistuvasti kohdistunut segregaation purkuun eri koulutusaloilla ja -asteilla sekä sukupuolenmukaisen kahtiajaon vähentämiseen koulutusvalinnoissa ja oppiaineissa. Sukupuolitietoisen opetuksen ja oppilaanohjauksen kehittämistä, tasa-arvoa edistävää kokeilu-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä stereotypioiden poistamista oppimateriaaleissa on tähdennetty eri ohjelmissa. Selvitys osoittaa, että opetustoimessa valtavirtaistamisen periaate ei kuitenkaan toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmien tavoitteet eivät välity johdonmukaisesti koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmiin.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelmien perusteissa ja alakohtaisissa tutkintojen perusteissa on niukasti sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä tavoitteita, eivätkä ne kannusta sukupuolisensitiivisen opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Sukupuolisidonnaisuus on periaatteessa poistunut oppiaineista, mutta ainevalinnoissa on perusopetuksesta alkaen sukupuolenmukaista suuntautumista. Tulevaisuudessa sukupuolten tasa-arvoon ohjaavat tavoitteet tulisi määritellä nykyistä kattavammin ja selkeämmin opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa sekä paikallisissa opetussuunnitelmissa, joita tulisi myös seurata ja arvioida sekä oppiainekohtaista tarkastelua tulisi syventää. Molempien sukupuolten erityisyyttä tulee tukea ennakkoluulottomasti ja erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilasarviointiin.
Tasa-arvosuunnittelu on useissa oppilaitoksissa vielä alkutekijöissään. Sen vaikutuksia oppilaitosten toimintakulttuuriin, koulutusvalintoihin ja opetukseen on tarpeen seurata jatkossakin ja vahvistaa tasa-arvosuunnittelun yhteyttä opetussuunnitelmiin.
Koulutusalat jakautuvat edelleen vahvasti sukupuoleen mukaan eikä siinä ole tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana oleellisia muutoksia. Segregaatio on lieventynyt vähiten ammatillisessa peruskoulutuksessa ja eniten yliopisto-opinnoissa. Jatkossa tulisi kehittää peruskoulun työelämäjaksoja, ammattistarttia sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeita siten, että ne tukevat sukupuolirajat ylittäviä koulutus- ja ammatinvalintoja.
Käsikirja sukupuoleen. Kirsti Lempiäinen, Tampereen yliopisto. Vastapaino 2009. Tuija Saresman, Leena-Maija Rossi ja Tuula Juvonen
Käsikirja sukupuoleen on nais- ja sukupuolentutkimuksen perusoppikirja opettajille, opiskelijoille, asiantuntijoille ja monille poliittisille toimijoille.
Käsikirja sukupuoleen - teosta lukemalla oppii samalla kielestä, kasvatuksesta, kulttuurista, mediasta, teknologiasta, uskonnosta ja seksistä. Sukupuoli, etnisyys, luokka ja seksuaalisuus ovat analyysin ytimessä. Feministinen näkökulma tuodaan esille siten, että monet sukupuolta käsittelevät kysymykset kytketään kysymyksiin vallasta.
Kirja on jaettu osioihin, joissa analysoidaan käsitteiden lisäksi äitiyttä, mieheyttä ja ”pervoutta” (queer), sukupuolen kulttuureja ja käytäntöjä sekä erilaisia näkökantoja sukupuoleen, kuten esimerkiksi kansalaisuutta, kansallisuutta, tasa-arvoa, koulutusta ja feminististä aktivismia.
Moninaisuus ei mahdu kouluun. Opettaja-lehti 3/10
Opettaja-lehti teki kyselyn lukijoilleen sukupuolen moninaisuudesta koulumaailmassa. Opettaja-lehden selvityksen tulos on kärjistetysti näin: seksuaalivähemmistöjen ja heidän asioidensa ei pitäisi olla koulussa liian näkyviä ja kuuluvia, vaikkakin opettajat ja koulun muut työntekijät joutuvat kuitenkin ratkomaan seksuaalisuutta sivuavia käytännön tilanteita päivittäin. Ne ovat rutiinikäytänteitä, jotka jäävät usein tiedostamatta. Ensi lukemalta kyselyssä nousseet korrektit näkemykset joutuvat pintaa raaputettaessa uuteen valoon, eikä moninaisuuden voi sanoa loksahtaneen osaksi koulun arkea. Kyse on kuitenkin eräänlaisesta tyytyväisyysharhasta: Kun mennään vähän syvemmälle esimerkiksi opetuskäytäntöjen moninaisuuteen, tasa-arvoinen kohtelu merkitseekin, että kaikki oletetaan heteroiksi.
Tulokset kertovat isosta ongelmasta: Koulun työyhteisö ja luokkayhteisö ei anna tilaa tasa-arvoisesti kaikille. Seksuaalivähemmistöt ovat olleet kouluissa kuten muuallakin yhteiskunnassa aina, mutta silti heteronormi elää yhä päällimmäisenä. Tällöin menetetään se mahdollisuus, että lapset ja nuoret kasvaisivat jo koulussa moninaisuuteen. Nuoret jäävät ilman malleja, jotka tarjoavat vaihtoehtoja heteroseksuaaliselle aikuisuudelle. Koulun henkilöstö rakentaa kuvaa seksuaalisuudesta ja sukupuolesta vuorovaikutuksessa lasten ja nuorten kanssa – riippumatta siitä, tiedostavatko he sen tai haluavatko he sitä.
Nordisk forskning om genus och jämställdhet i skola och utbildning: 2005 – 2009. Eva Nyström, Umeå universitet.
Ajankohtaista tutkimusta ja tasa-arvopolitiikkaa sukupuolen ja koulun näkökulmasta. Tutkimuskatsauksen on tilannut NIKK (Nordisk institutt for kunnskap om kjonn).
Peruskoulu tuottaa sukupuolieroja. Opettaja-lehti 47/09
Opettaja-lehden artikkelissa keskustellaan siitä, kuinka suomalainen peruskoulu näyttää tuottavan suuria eroja tyttöjen ja poikien välille. Lukiossa tytöt valitsevat poikia useammin lyhyen matematiikan ja suorittavat fysiikasta ja kemiasta vähemmän kursseja, jolloin sukupuolten valinnat tuottavat erilaisen hakijapotentiaalin esimerkiksi tekniikan aloille. Tämä heijastuu työmarkkinoille ja työelämään.
Segregaatio selittää siis yli puolet palkkaerosta: Kun palkkaeroja halutaan pienentää, segregaatio on paras keino aloittaa. Etlan selvityksen mukaan teollisuustoimihenkilömiehet sijoittuvat naisia vaativampiin tehtäviin heti työuran alussa. Myöhempi urakehitys voimistaa uran alussa syntyneitä eroja. Erot ovat pienempiä teknisen koulutuksen hankkineilla. Koulutusvalinnoilla on suuri merkitys. Muita segregaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat perheensisäinen työnjako, sukupuolierot mieltymyksissä ja syrjintä.
Tutkimukset eivät myöskään tue yleistystä siitä, että kaikki tytöt menestyisivät ja kaikki pojat epäonnistuisivat. Matematiikassa ei ole sukupuolieroja, sen sijaan äidinkielessä ja monessa muussa oppiaineessa on. Erot sukupuoliryhmien sisällä ovat kuitenkin suuremmat kuin niiden välillä. Kulttuurinen ja sosiaalinen tausta ovat merkittävämpiä kuin sukupuoli. Tällainen yleistäminen johtaa segregaation vahvistumiseen ja huonosti menestyvien tyttöjen unohtamiseen.
Pipot tiedon tiellä. Sukupuolihuomioita opettajankoulutuksessa. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos. Tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa (TASUKO) vuosina 2008 - 2010. Norema, Anne, Pietilä Penni ja Purtonen, Tanja (2010)
Tässä raportissa on selvitetty sukupuolen ja seksuaalisuuden käsittelyä opetuksessa. Kirjoittajien havainnot toistavat mielenkiintoisella tavalla sekä kansainvälisessä että kansallisessa koulututkimuksessa parinkymmenen viime vuoden aikana todettua. Sukupuolieron ja eriarvoisuuden rakentaminen ja tuottaminen tapahtuu monesti huomaamatta ja tarkoittamatta, totuttuina ja itsestään selvinä toimintatapoina ja suhtautumisina. Opettaja saattaa esimerkiksi tiedostamattaan suunnitella ja toteuttaa oppitunteja sukupuolistereotypian ehdoilla. Tällöin kaikkien oppilaiden mahdollisuudet kehittyä yksilöiksi omista lähtökohdistaan käsin heikkenevät. Vasta sukupuolistereotypioiden näkyväksi tekeminen mahdollistaa käytäntöjen kehittämisen tasa-arvoa edistäviksi.
Raportissa tuodaan esille kokemuksia ja havaintoja aineenopettajankoulutuksesta sukupuolinäkökulmasta. Lisäksi raportissa esitetään ehdotuksia, miten tasa-arvoisuutta voidaan lisätä sukupuolittuneisuutta purkamalla.
Pysäytyskuvia. Sukupuoli ja seksuaalisuus nuorten elämässä ja koulun arjessa. Joensuun yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos. Asikainen, Eija (toim.) (2006)
Kun lapsen tai nuoren elämäntilanteet ja elämänolosuhteet muuttuvat, voi lapsilla ja nuorilla olla riski syrjäytyä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että koulun yleinen ilmapiiri ja opettajien toimintatavat ovat sellaisia, että ne ehkäisevät syrjäytymistä ja tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia.
Raportissa käsitellään välineitä nuorten yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen sekä huomioon ja puheeksi ottamiseen koulutyössä. Julkaisun artikkelit vastaavat kysymyksiin: Kuinka koulussa rakennetaan sukupuolta? Miten seksuaalisuus näyttäytyy nuorten elämässä? Liittyvätkö sukupuoli ja koulutuksellinen syrjäytyminen toisiinsa? Mitä nuoret puhuvat sukupuolesta ja seksuaalisuudesta?
Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:18.
Segregaation lieventämistyöryhmä esittämät 25 toimenpide-ehdotusta liittyen segregaation lieventämiseen koulutuksessa ja opetuksessa.
Raportissa viitataan siihen, kuinka koulujen ja oppilaitosten opetuskäytäntöjä tulee kehittää niin, että ne tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden tasavertaista ja yksilöllistä oppimista sekä kasvamista, ottaen huomioon sukupuolen sosiaalisen sekä kulttuurisen rakentumisen. Tyttöjen ja poikien tulee voida, tehdä oppiaine-, koulutus- ja uravalintoja yksilöllisten ominaisuuksiensa, vahvuuksiensa ja motivaatiotekijöidensä – ei sukupuolensa perusteella.
Seitsemän asiaa ohjauksen suunnittelusta ja tasa-arvosta. Sukupuolisensitiivinen ohjaus tasa-arvon edistäjänä koulutuksessa -hanke 2002 - 2006. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Hynninen, Pirkko & Juutilainen, Päivi-Katriina (2006)
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia koordinoi vuosina 2002 - 2006 hanketta Sukupuolisensitiivisyys tasa-arvon edistäjänä koulutuksessa (SUUNTO), joka keskittyi sukupuolen, ohjauksen ja tasa-arvon välisen yhteyden huomioonottamiseen käytännön ohjaustyössä. Julkaisussa pyritään vastaamaan kysymyksiin: Miten opetukseni ja ohjaustyöni vaikuttavat oppilaitteni käsityksiin naisista ja miehistä? Miten voisin tukea oppilaitani tekemään myös sukupuolelleen epätyypillisiä ura- ja koulutusvalintoja? Julkaisussa mallinnetaan koulun opetussuunnitelma sukupuolitietoisesta näkökulmasta.
Suhteita ja suunnanottoa. Näkökulmia nuorten ohjaukseen. Yhteisölliset ohjausprosessit ja sukupuoli -osaprojektin tutkimushanke. Joensuun yliopisto. Juutilainen, Päivi Katriina (toim.) (2007)
Julkaisussa tavoitteena on tarjota nuorten elämään perspektiivejä, jotka eivät aseta yhteisyyttä ja itsenäisyyttä toisilleen vastakkaisiksi. Julkaisu rakentuu eri kirjoittajien artikkeleista. Artikkeleissa käsitellään nuorten elämänkulun suunnittelua muun muassa relationaalisesta näkökulmasta, vanhempien osallisuudesta nuoren ammatinvalintaan, suhteissa olemisesta ja situationaalisuudesta, häiriöisen ja ihanneoppilaan opinto-ohjauksesta sekä monikulttuurisuuskysymyksistä luokkahuoneessa.
Sukupuolen moninaisuus - totta vai tarua? Maarit Huuska. Transtukipiste, Seta ry.Artikkeli on julkaistu Minna-portaalissa elokuussa 2005.
Artikkelin tavoitteena on herätellä lukijaansa miettimään sukupuolen moninaisuutta. Kulttuurissamme sukupuolta pidetään ihmisen synnynnäisenä, pysyvänä ja jatkuvana ominaisuutena. Mitä jos koulussa on transsukupuolinen lapsi tai nuori ja häntä hämmentää, että hänen spontaani samaistumisensa on toinen kuin sosiaalinen odotus - tyttö kokee olevansa pikemminkin poika tai poika kokee olevansa tyttö.
Sukupuolijäsennys perusopetuksen oppikirjoissa. Raportit ja selvitykset 2010:8. Liisa Tanio ja Tiina Teräs. Opetushallitus.
Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksella tehty selvitys, jossa on tutkittuäidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja oppilaanohjauksen oppikirjoja erityisesti sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Selvityksen päätulos on, että miessukupuoli on enemmän esillä kaikissa tutkituissa materiaaleissa. Sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvää pohdintaa on oppimateriaaleissa vähän, joten tasa-arvon rakentamiseen ja stereotypioiden purkamiseen ei anneta riittävästi keinoja. Selvityksessä tarkennetaan paikkoja, joissa sukupuolten tasa-arvo tai yhdenvertaisuuden periaatteet on oppikirjoissa nostettu tai voitaisiin paremmin nostaa esiin.
Sukupuolisensitiivisyys ammatillisen oppilaitoksen opetuksen ja ohjauksen arjessa – SUMO-hankkeen kokemuksia 2006 - 2007. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus. Heikkinen, Mervi, Juutilainen, Päivi-Katriina, Korhonen, Merja, Haataja, Mari, Luokkanen, Tiina, Toiviainen, Paula ja Perttu, Sirkka (2007) Palmenia.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia koordinoi vuosina 2006 - 2007 hanketta, jossa syntyi erityisesti opinto-ohjaajille ja opettajille suunnattu työnohjauksellisen ohjauksen täydennyskoulutusohjelma. Koulutusohjelman tavoitteena on tukea opettajien ja opinto-ohjaajien herkkyyttä tunnistaa omassa toiminnassaan tiedostamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat suhtautumisessa miehiin ja naisiin. Sukupuolinäkökulman tunnistaminen yhteiskunnan eri tasoilla ja toiminnoissa on todellisen sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen edellytys. Sukupuolisensitiivinen ohjaus tukee opiskelijaa tekemään onnistuvia opiskeluvalintoja sekä suunnittelemaan hänen omaa elämäänsä omista lähtökohdista käsin. Sukupuolisensitiivisen ohjauksen tärkeä tehtävä on tukea sukupuolelleen epätyypillisen koulutusalan valinneita ja auttaa opiskelijoita hakeutumaan sukupuolelleen epätyypillisiin ammatteihin.
Sukupuolen rakentuminen koulun kulttuurisissa teksteissä: Etnografia yläasteen äidinkielen oppitunneilla. Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos. Palmu, Tarja (2003)
Väitöskirjatutkimus on etnografinen tutkimus sukupuolen rakentumisesta koulun oppimateriaaleissa ja muissa koulun teksteissä ja luokkahuonediskursseissa. Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolen rakentumista koulun arjessa. Väitöstyö tarkastelee sitä, miten oppilaiden ja opettajien puheissa, oppitunneilla ja oppimateriaaleissa tuotetaan sukupuolen kulttuurisia kerrostumia.
Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa. PS-kustannus. Markku Suortamo, Liisa Tainio, Elina Ikävalko, Tarja Palmu ja Sirpa Tani (toim.)(2010). (Ei nettiversiota saatavilla.)
Kohdellaanko tyttöjä ja poikia eri tavoin koulussa? Millaisia stereotyyppisiä käsityksiä meillä on tytöistä ja pojista? Kuinka nämä stereotypiat kaventavat kunkin mahdollisuuksia elämässä?
Kouluissa esitetään usein vaatimuksia, odotuksia ja oletuksia tytöistä ja pojista. Myös esimerkiksi oppimateriaalit saattavat yhä vielä vahvistaa perinteisiä käsityksiä miehen ja naisen rooleista yhteiskunnassa. Toisaalta ihmisen seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyy kirjo, joka jää kasvatuksessa ja koulutuksessa usein huomiotta. Kasvatusinstituutioille ja – käytännöille tyypillinen heteroydinperheen keskeisyys ja ihannointi eivät vastaa elämän kirjoa ja lasten tarpeita.
Teoksessa kerrotaan, kuinka sukupuolen voi ottaa huomioon opetuksessa ja kasvatuksessa. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon vaikuttaminen edellyttää opettajilta tietämystä keinoista, joilla tasa-arvoa voidaan edistää. On erityisen tärkeää, että opettajat ja kasvattajat kykenisivät työssään havainnoimaan ja ymmärtämään sellaisia sukupuolittuneita käytäntöjä ja prosesseja, jotka heikentävät oppijan mahdollisuuksia käyttää kaikkia taitojaan ja kykyjään.
Sukupuolisilmalasit käyttöön! Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:43.
Opas sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja sukupuolivaikutusten arviointiin. Sukupuolisilmälaseja voi käyttää kaikessa valmistelutyössä, esimerkiksi säädös- ja päätösasioiden sekä hankkeiden, ohjelmien ja toimenpiteiden valmistelussa.
Sukupuolten tasa-arvo korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:51. Kristiina Brunila.
Selvityksessä tarkastellaan hallitusohjelmien ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmien korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaa koskevia tavoitteita ja niistä seuranneita toimenpiteitä korkeakoulutuksen, opettajien koulutuksen, tiede- ja tutkimuspolitiikan sekä naistutkimuksen osalta. Selvitys kohdistuu vuosiin 1995–2008. Selvityksessä arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja esitetään sukupuolten tasa-arvon edistämistä korkeakoulutuksessa ja tiedepolitiikassa koskevat tulevaisuuden linjausehdotukset.
Visible – Sukupuolisensitiivisen opetuksen ja ohjauksen hyvät käytännöt ammatillisessa koulutuksessa (2008) Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia (toim.) Leonardo da Vinci.
Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia koordinoi vuosina 2006 - 2008 hanketta Visible – Sukupuolisensitiivisen opetuksen ja ohjauksen hyvät käytännöt ammatillisessa koulutuksessa, jossa kartoitettiin ja arvioitiin kansallisia ja kansainvälisiä sukupuolitietoisen opetuksen ja ohjauksen projekteja osallistujamaissa ja Euroopassa yleisesti sekä luotiin suositukset tällaisen opetuksen toteuttamiselle. Visible -työkirja sisältää lyhyen katsauksen sukupuolten väliseen tilanteeseen osallistujamaissa sekä sukupuolten asemaan ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä. Lisäksi se sisältää katsauksen kansallisiin aloitteisiin ja säännöksiin, johdannon sukupuolisensitiivisen opetuksen ja ohjauksen teoriaan sekä esimerkkejä yhteistyötahojen Internet -sivuilla. Työkirjan toivotaan antavan ideoita toimiin, joilla edistetään sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta ammatillisessa koulutuksessa tulevaisuudessa.