Vankilaopetus

Vankilassa toteutettava koulutus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja pohjautuu ensisijaisesti kansalliseen lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen. Vankien opetuksen tulee vastata yleisessä koulutusjärjestelmässä annettavaa opetusta. Vankilassa järjestettävässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä asianomaisesta koulutuksesta yleisesti säädetään. Sen lisäksi vankilaopetukseen vaikuttavat vankeuslain ja asetuksen sisältö ja tavoitteet sekä kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset.

Puutteellisella koulutuksella on yhteys yhteiskunnasta syrjäytymiseen ja rikolliseen elämäntapaan. Vankeuden tavoitteena on lisätä vangin yksilöllisiä valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan ja estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tässä koulutuksella voi olla merkittävä rooli. Rangaistuslaitoksissa voi osallistua perusopetukseen, lukiokoulutukseen tai suorittaa ammatillisia opintoja.

Joustavilla opetusjärjestelyillä voidaan parantaa vankien koulutusmahdollisuuksia. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan perustuvalla räätälöidyllä koulutuksella voidaan saada esimerkiksi puuttuvat perusopetuksen tiedot sekä todistus suorituksista ja saavutetusta tietotasosta. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä opetuksen järjestäjien ja rangaistuslaitoksen arviointiyksikön sekä sijoitusvankilan kesken.

Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa arvioidaan mm. vangin elämäntilannetta ja rikolliseen käyttäytymiseen johtaneita tekijöitä. On tärkeää, että arviointiyksikkö tuntee mahdollisuudet joustavaan opetukseen ja osaa myös tarjota tätä mahdollisuutta vangille. Rangaistusajan suunnitelman laatiminen voidaan aloittaa jo tutkintavankeusaikana alioikeuden päätöksen jälkeen, mikäli tutkintavanki tähän suostuu. Tämä antaa mahdollisuuden aloittaa opiskelu nopeasti vankilaan tulon jälkeen. Tällöin myös lyhyen vankeusajan aikana voidaan parantaa esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoa ja saada siitä myös todistus.

Koska opetus perustuu henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan, tulee oppilaitoksen tai oppilaitoksien ja vankilan sopia siitä, miten ja ketkä osallistuvat suunnitelman laadintaan ja miten sen toteutumista seurataan. Opiskelusuunnitelma on hyvä liittää osaksi rangaistusajan suunnitelmaa, jolloin se seuraa vankia myös hänen mahdollisesti siirtyessään toiseen rangaistuslaitokseen. Vapautumisvaiheessa kirjoitetaan todistus suoritetuista opinnoista.

Mikäli vangilla todetaan vakavia puutteita perustaidoissa, hänet sijoitetaan usein valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjukseen. Tämän toiminnan rinnalla voitaisiin suorittaa perusopetuksen alkuvaiheen opintoja, mikäli ammatillista koulutusta ja yleissivistävää koulutusta järjestävät oppilaitokset toimivat yhteistyössä. Perusasteen alkuvaiheen opintojen kytkeminen osaksi muuta käytännön toimintaa on perusteltua myös siksi, että vangin valmius ja halukkuus koulumaiseen opiskeluun voi olla alhainen tai usko omaan oppimiskykyyn on vähäinen.

Vangit kuuluvat usein erilaisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin, joille omat verkostot ja tukiryhmät ovat tärkeitä tukijoita. Yhteisöjen tukea tarvitaan vahvistamaan opiskelijan myönteistä ja samalla realistista identiteettiä oppijana sekä rakentamaan myönteisiä siteitä omaan kulttuuriryhmään. Oma yhteisö voi myös osallistua koulutuksen toteuttamiseen. Kielitaidon osalta tarvitaan tehokasta kieltenopetusta, jota tulisi vahvistaa esimerkiksi kuntouttavassa ja valmentavassa koulutuksessa ja muussa työtoiminnassa. Kielitaidon karttuessa perusopintojen osuutta voidaan lisätä ja näin kartuttaa mahdollisuuksia jatkaa opintoja ammatillisilla opinnoilla tai yleissivistävässä koulutuksessa.

Oppilaitosten, jotka antavat opetusta rangaistuslaitoksessa, tulee päättää tästä opetussuunnitelmassaan. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luku 6.3 käsittelee vankilaopetusta.