Vastaukset taiteen perusopetuksen ops-perusteiden verkkokyselystä

Miten taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita tulisi mielestänne kehittää?

Vastaus 1.

On hienoa että pyritään siihen että taidekasvatusta olisi tarjolla mahdollisimman laajalle joukolle mutta olisi tärkeää huolehtia jotenkin siitä ettei opetusta pidetä itsestään selvyytenä jolloin siihen aletaan suhtautua alentuvasti ja suhtaudutaan kuin oltaisiin markkinatorilla. Ennen pääsykokeet takasivat tietyn statuksen. Toinen asia olisi jos maksut olisivat sen verran korkeat että se kannustaisi tarkkaan miettimään onko kyseinen harrastus oikea.

Vastaus 2.

Musiikkiopistoissa järjestelmä on ollut selkeä ja se on taipunut vuosien mittaan vapaampaan suuntaan. Tämä on hyvä asia, sen sijaan joissain oppilaitoksissa etsitty kurssitutkinnot unohtava järjestelmä on oppilaan kannalta kestämätön etenkin paikkakuntaa muutettaessa.

Muilla taiteenaloilla olisi varmasti syytä pikemminkin yhtenäistää perusteita selkeämmin standardoituihin opintoihin juuri vertailtavuuden takia. Tiukka vanha musiikkiopistomainen kurssitutkintorakenne ei ehkä ole tulevaisuutta edes musiikissa eikä varmasti sovi esim. sanataiteeseen, mutta (ehkä vaihtoehtoisia?) kokonaisuuksia voisi kirjata opsin perusteisiin asti.

Opsin kehitystyössä on kokonaan unohdettu kuntasektorin edustajat, vaikka kunnat käyttävät paljon rahaa taiteen perusopetukseen ja meillä on monien kollegojen osaamiseen nähden paljon valtaakin näissä asioissa. Tämä asia olisi syytä korjata välittömästi.

Vastaus 3.

Oppilasarvioinnissa tulisi koko oppimispolkua arvioida enemmän oppilaan ja opettajan taholta. Nykyisessä arviointi on etupäässä tasosuorituslautakunnan tehtävä. Oppimisprosessia ei arvioida. Eikä oppilaan omaa arviointia, itsearviointia tehdä tai jos tehdään, sitä ei oteta riittävästi huomioon. On turhan vanhanaikaista että Pt 1 ja jopa pt2 suoritetaan aina lautakunnalle. Päättösuoritus on hieman eri asia. Onneksi nyt on oppilasarvioinnista järjestetty koulutuksia, seminaareja ja tietoa ylipäätään oppilaan arvioinnista jaettu enemmän eli mahdollisuus muutokseen on ehkä olemassa. Asia vaatii toki herättelyä että tällaista muutosta voitaisiin tehdä.

Vastaus 4.

Väljyys oppilaitosten omiin painotuksiin on hyvä edelleen säilyttää. Tuntimäärät mupe, yhteissoittoon ja omaan soittoon ottaisin pois. Erityisesti mupen osalta se on aiheuttanut välillä turhaa keskustelua. Sitä opiskellaan kuitenkin myös muualla kuin pelkässä mupe luokassa.

Vastaus 5.

Musiikin laajan oppimäärän sisäistä tuntijakoa (pääaine, mupe, yhteissoitto) tulisi väljentää. Enemmän painotusta soittamiseen ja yhteissoittoon. Syventävissä opinnoissa (opistoaste) valinnaisuuden lisääminen. Erilaisia oppilaslähtöisiä mahdollisuuksia rakentaa opinnot päättötodistukseen. Tasosuoritusten näyttötapojen monipuolistaminen. Perustason päätteeksi tulee säilyttää tutkintotodistus! Muutoin liian pitkä matka opistoasteen päättöön (vrt. peruskoulu ja lukio).

Vastaus 6.

Eri taidealoilla erilaiset tarpeet (vrt. ryhmäopetus / yksilöopetus). Pitää voida tehdä taidealoille riittävän eriävät OPSit ottaen huomioon eriävät pedagogiat.

Vastaus 7.

Olen muusikon koulutuksen ammattilainen lähes 20 vuoden kansainvälisellä kokemuksella perusopetuksesta yliopistotasolle ja jouduin omaa koulua suunnitellessani toteamaan että nykyisellä OPS-kriteeristöllä emme voi tarjota improvisaatioon ja oman musiikin tekemiseen tukevaa opetusta TPO yleisellä tasolla vaan joudumme toimimaan irrallisena ja näin ollen ilman avustuksia
- avustusperusteet uusiksi, kaikkia instansseille mahdollisuus tuen saamiseen
- kaikki halukkaat sisään musiikkiopistoihin, kehitetään uusia teknologioita, opetusmuotoja ja ryhmäopetusta
- harrastaminen kunniaan, erityisesti aikuisharrastaminen, intensiivitreenaukselle omat polut
- tyylilliset rajaukset pois
- yhteiset aineet yleisiksi, esim. teorian opetus käytännönläheiseksi ja integroituna muuhun opetukseen
- kurssitutkinnot pois, tilalle lukuisia esiintymisiä yksin ja yhdessä, joista saa suullisen palautteen
- tehdään musiikkia eli luodaan itse ja improvisoidaan, omat sävellykset/tekstit/sovitukset käyttöön

Vastaus 8.

Hei,
Pidän taiteen perusopetusta nykyisellään erittäin korkeatasoisena ja ammattimaisena. Olen tyytyväinen opettajien ammattitaitoon niin musiikkiopiston kuin lasten- ja nuorten kuvataidekoulun puolellakin. Olen erityisen iloinen kuvataidekoulun kesäkursseista ja teemaviikonlopuista.
Musiikkiopiston puolella toivoisin, että lasten edistyessä instrumenttiopinnot painottuisivat enemmän. Nyt olen surulla seurannut, miten teoriaopintojen kuormittavuus johtaa monen oppilaan kohdalla soiton lopettamiseen. Mielestäni teoriaopintoja pitäisi uudistaa niin, että ne ovat aidosti tukiaine eikä itsetarkoitus.
Hyvinkäällä erityiskiitos Hyvinkään musiikkiopiston ja varhaiskasvatuksen yhteistyöstä, jossa musiikkiopiston muskariin on voinut osallistua päiväaikaan päiväkodissa. Tätä muskariopetusta integroituna varhaiskasvatukseen pitäisi kehittää. Nyt monet muskariopet vähitellen hakeutuvat muihin töihin, kun opetus on aina iltaisin.

Vastaus 9.

Olisi erittäin tärkeää, että klassisen musiikin opetus säilyisi mukana koulun musiikinopetuksessa. Nykyisin opetus keskittyy usein yksipuolisesti bändisoittoon. Historian, perinteen ja tekniikan osaaminen on kaiken pohja. Sama koskee kuvataiteita, joissa pitäisi olla myös taidehistorian ja perinteisten tekniikoiden opetusta.

Tuntimäärät täytyy nostaa. Perustelu: kerran viikossa 30 min on fyysinen ja henkinen mahdottomuus, ellei vanhemmat osaavat harjoitella päivittäin lastensa kanssa kotona.
Leikkisä teoria-solfa-laulaminen heti opintojen alusta asti mukaan. Muuten soitinopettaja joutuu opettamaan kaikki sävelet ja rytmit ja sille ei riitä aikaa 30:ssä minuutissa millään. Samalla täytyy paikata muskarin ja soitinopintojen välinen tyhjä aika. Opintojen pitäisi jatkua sujuvasti läpi vuosien. Kun teoria alkaa vasta 10 vuoden iässä, lapsi menettää parhaan ajan oppimiseen: 6-10v.
Ottakaa malli Unkarin musiikkioppilaitosten opetussuunnitelmista, joka perustuu Kodály:in metodiin.
Lapsi kouluun 6v. Valmennusryhmään 7v, jonka jälkeen soitin valitaan. Näin tehdään muuallakin, esim. Belgiassa, Sloveniassa, ym.
Soittotunnit 2x viikossa, leikkisät teoria-laulu-säveltapailu tunnit 2x viikossa. Lisäksi kamarimusiikkia ja orkesterit. Musiikin parissa vietetty aika on ratkaiseva lapsen kehityksessä.

Vastaus 10.

Liikuntatunnit nykyisessä muodossa eivät kasvattaa nuorissa liikkumisen iloa eikä elinikäisen liikkuvan elämäntavan. Jota nuoret eivät huku aineiden sisältöön paljouteen, karsittaisiin liiallista kapeaa syventämistä ja panostaisin uteliaan ja luovaan ajatteluun, itsemotivoinnin, omatoimisuuteen. Panostaisin omasta hyvinvoinnista kokonaisvaltaisen huolehtimisen kulttuuriin: fyysiseen ja henkiseen, joka sisältää terveellisiä elämäntapoja, yhteisöllisyyttä, yleissivistystä. Että nuorilla olisi eväät aikuisena tasapainoiseen olemiseen, kiinnostusta yhteiskunnallisista asioista, suomalaisen kulttuurin perinteiden jatkamisen ja edistämisen ymmärrystä.

Vastaus 11.

Ei ainakaan väljempään suuntaan, jo nyt oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa eri musiikkioppilaitoksissa

- musiikin perusteiden asema kaikkien oppilaitten yhteisenä oppiainekokonaisuutena on säilytettävä
- instrumenttiopetusta tulisi jotenkin keventää, oppilaat tekevät perustason oppimäärää 10 vuotta ja kaikilla se ei tule sittenkään valmiiksi (vai onko ongelman syy opettajien ammattitaidossa?)
- pakollisen yhteismusisoinnin määrä tulisi jotenkin rajata
- kahteen edelliseen kohtaan lisäys: instrumenttiopinnoista yhteissoitto mukaan lukien kertyy orkesterisoitinoppilailla vuosien varrella valtava tuntimäärä, joka ylittää roimasti nykyisissä ops:n perusteissa määrätyn laskennallisen tuntimäärän

Vastaus 12.

Ottaisin esimerkkiä Ranskasta, jossa ammattitaiteilijat vierailevat kouluissa ja vetävät lyhyitä kursseja kuvaamataidon tunnilla. Vierailevat taiteilijat eivät korvaa opettajaa, vaan työskentelevät opettajan kanssa. Taiteilija tuo tekemiseen oman kiinnostuksensa, oman tapansa katsoa maailmaa ja tehdä asioita, opettaja toimii "tukihenkilönä" ja jatkaa oppilaiden kanssa pitkäaikaista työskentelyä. Usein taiteilija vetää viikon tai kahden tiiviin kurssin tai vaihtoehtoisesti kerran viikossa parin kuukauden ajan. Tällainen työskentelytapa auttaa lapsia ymmärtämään mitä taide on, miten sitä tehdään, mitä se on tänään tai huomenna. Vaikka Suomessa on koulutettuja kuvaamataidon opettajia, ovat he - enenevissä määrin- kuitenkin vain kuvaamataidon opettajia, eivät taiteilijoita. Nykytaide voi ottaa hyvin monenmoisia muotoja, ja tiukat opetussuunnitelmat eivät taivu ymmärtämään muuttuvia tilanteita. Opetussuunnitelmaan sisällytetty work-shop-viikko mahdollistaisi joustavuutta ja ammattimaisuutta.

Vastaus 13.

Minun mielestäni tämän hetkinen opetus on hyvää, mutta tunneilla voisi tehdä enemmän lihaskuntoa ja venyttelyä.

Vastaus 14.

Näppäripedagogiikan ajatus lienee sovelletavissa mihin taiteenalaan tahansa:
Näppäripedagogiikan periaatteet ovat:
1. Tarjota kaikille halukkaille mahdollisuus harrastaa musiikkia
2. Palauttaa soittaminen osaksi arkea ja tehdä musisoinnista elinikäinen harrastus
3. Saada kaiken ikäiset ja tasoiset soittajat musisoimaan yhdessä
4. Säilyttää pelimanniperinne elävänä ja ottaa se osaksi oppisisältöjä
5. Edistää rajatonta ja ajatonta musiikkikasvatusta
Lisää aiheesta Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa kirjassa "Näppäripedagogiikka" (Mauno Järvelä, toim. Antti Huntus)
Kulttuurin voimalla Suomi nousee suosta, sano Snellman!

Vastaus 15.

On tärkeää, että opetuksen taso pidetään korkeana ja opiskelussa säilyy tavoitteellisuus. Paikalliset ja helposti tavoitettavat taiteen perusopetuksen opinnot ovat hyvä portti ammattiopintoihin. Opetussuunnitelman perusteiden tulee kuitenkin olla riittävän joustavat, jotta opetuksen suunnittelussa voidaan myös hyödyntää paikallisia vahvuuksia. Oppilaitosten väliseen yhteistyöhön tulisi kannustaa entistäkin enemmän, jotta löytyisi alueellisesti vahvoja kokonaisuuksia. Joillakin paikkakunnilla taideoppilaitosten kohtalo saattaa vahvasti linkittyä kunnan tai muun toimijan taloudelliseen kestävyyteen. Yhdistelemällä voimavaroja saadaan pidemmälle kantavia ratkaisu- ja toimintamalleja.

Vastaus 16.

Kuvataide: Arvioinnin kehittämisessä tulisi painottua vuorovaikutteiseen suulliseen arviointiin oppilaan teosten äärellä. Luontevin arvioinnin/palautteen anto tapahtuu työskentelyprosessien lomassa. Kuvataiteen sisällöissä pitäisi nostaa vahvemmin esiin ympäristötaidekasvatusta, kulttuurista ja sosiaalista kestävää kehitystä, monilukutaitoa, mediaopetusta. Oppimisympäristökäsitteen laaja-alainen ymmärtäminen. Oppimisen prosessimaisuus, tutkiva oppiminen ja luova itseilmaisu edelleen ytimessä. Koko taiteen perusopetuksessa pitäisi kirkastaa taiteen perusopetusoppilaitosten asemaa koulutusjärjestelmänä ja esim. harrastusvuosien hyötyä jatko-opintoihin. Se, että jokaisella taidelajilla on oma ops syventää taidelajikohtaista substanssiosaamista ja mahdollistaa pitkäjänteisen opiskelun.Taideopiskelussa tärkeää aika, laatu ja syventyminen. Laajan oppimäärän osaamisen laatu turvattava: yleiselle ja laajalle oppimäärälle selkeämpi ero. Monipuolisuus, taitojen oppiminen ja soveltaminen laajasti

Vastaus 17.

Selkeyttää suuntaviivat. Antaa kansalaisopistojen päättää toetuttavatko yleistä vai laajaa oppimäärää. Laaja oppimäärä lisäisi tunteja ja myös kustannuksia. Yleinen oppimäärä 500 tuntia on sekin jo joillakin oppilailla vaikea saavuttaa ja kysyy paljon motivaatiota, jolloin opettajien ammattitaito kehittää opetusta, korostuu entisestään. Pienille paikkakunnille on vaikea löytää ammattitaitoisia opettajia etenkin tanssitaiteessa ja myös teatteritaiteessa. Tällä hetkellä opetussuunnitelma noudattaa kansalaisopistoissa laadittua opetussuunnitelmaa, mutta tähän olisi ehkä hyvä saada parannus ja yksityiskohtaisempi opetussuunnitelma jo opetushallitukselta. Opettajat ovat nyt aika yksin opetussuunnitelman kanssa ja sitä on ehkä vaikea noudattaa pikkutarkasti pienillä paikkakunnilla ja vaatii opettajilta paljon, kun ei välttämättä ole kollegoita keneltä kysyä apua.

Vastaus 18.

Nykyiset opetussuunnitelman perusteet ovat olleet hyvä ja tavallaan riittävän väljät oppilaitoskohtaisille/alueellisille pedagogisille ja sisällöllisille sovellutuksille. Toki tarvitaan päivityksiä ja tarkennuksia. Toivoisin edelleen melko "metatasolla" olevia tavoitteita ja riittävää väljyyttä toteutuksiin. Puitteet (opiskelijavalinnat, arviointi, todistukset yms.) on hyvä olla yhtenäiset ja selkeät. Toivoisin myös aikuisopiskelijoiden huomioimista entistä enemmän; aikuisopiskelijajoukon motivoituneisuus, aiempi osaaminen, soveltamiskyky ja heterogeenisyys olisi hyvä tulla esiin.

Vastaus 19.

Tavoitteellinen ja tasolta toiselle etenevä näkökulma tulisi säilyttää.

Vastaus 20.

Musiikin laajassa oppimäärässä tulisi instrumenttitaitojen, yhteissoiton ja musiikin perusteiden olla yksi yhtenäinen paketti, yhteisellä laskennallisella tuntimäärällä.

Vastaus 21.

Musiikinperusteiden opetus tulisi sisällyttää instrumenttiopetukseen sinällään. Mus.teoriaopetus on tällä hetkellä ihan irrallista itse soitonopiskelusta, ja esim. viulunsoitonopiskelijaa ei koske samat asiat kuin pianistia. Irrallinen teoriaopetus tappaa innostuksen soitonopiskelusta kokonaan, ja tämä asia pitäisi todellakin korjata nykyopsiin.

Vastaus 22.

Arviointi oppilasta kannustavaksi, vaikka ei osaisikaan piirtää.

Vastaus 23.

Taiteen perusopetus on tärkeä osa yleissivistävää koulutusta. Mahdollisuus tulee turvata koko ikäluokalle.
Merkittävästi nykyistä laajemmin mahdollisuus paikallisiin/alueellisiin toteutuksiin.
Hyödynnetään toteutuksissa ammattitaiteilijoiden osaamista (esim. kaupunginteatteri ja -orkesteri sekä kirjasto).
Oppituntiperusteinen (45 min.) toteutus näyttäytyy aikansa eläneeltä. Projekteja ja intensiivijaksoja kokeiluun; vrt. HO ja kokeilukulttuuri. Lasten harrastusten hyödyntäminen taiteen perusopetuksessa.
Arviointi on merkittävässä osassa opetussuunnitelmaa. Kannustus ja innostus kulttuuriin on tuotava näkyvästi esiin. Perinteinen numeroarvostelu ei sovellu kulttuurin arviointiin perusopetusessa. Kommentti voi olla turha, jos arvostelusta on jo nykyäänkin siirrytty arviointiin.
Vertaistuen ja vertaisarvioinnin merkitystä korostaisin valtakunnallisissa perusteissa.
Monikulttuurisuuden rikkaus näkyviin. Kyse taiteen perusopetuksesta. Sen tulee näyttää lapsille yhteiskunnan monikirjo.

Vastaus 24.

Nykyinen systeemi on hyvä, sitä ei saa romuttaa.

Vastaus 25.

Haluan, että opetussuunnitelmassa tunnustetaan taiteen itseisarvo - se, että taide itsessään on tärkeä asia. Taiteella voi olla myös välineellistä arvoa oppilaan/opiskelijan itsetunnon vahvistamisessa, mutta taiteen perusopetuksen tulee perustua ajatukselle, että yhteiskunta tarvitsee ja arvostaa taiteellista työtä ihan sellaisenaan.

Vastaus 26.

Taiteiden välistä integraatiota, mediavälineiden hyödyntäminen, moniluku- ja medialukutaidon edistäminen, asiakkaat mukaan vaikuttamaan sisältöihin ja toteuttamiseen, saavutettavuuden korostaminen, yhteistyön edistäminen.... yhteistyö päiväkotien, koulujen ikäihmisten, maahanmuuttajapalveluiden kanssa...painopisteen siirtäminen taiteilijoiden kouluttamisesta hyvinvointia edistäväksi palveluksi...soveltavan taiteen mahdollisuudet, kulttuuritilojen hyödyntäminen ja toisaalta taidetyön jalkautuminen epätyypillisiin paikkoihin...leikillisyyden ja osallisuuden näkökulmat, poikien innostaminen tanssikasvatukseen, sukupuolitietoinen näkökulma...perinteiden ja uusien ilmiöiden tuntemus...kytkökset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, ilmiöpohjaisuus...umpioituneesta ja sulkeutuneesta taideoppilaitosmallista kohti avointa ja tulevaisuusorientoitunutta kohtaamisalustaa

Vastaus 27.

Draama-aine! Draama ja teatteri ovat se käytännön kenttä koulussa, missä koulukiusaamista voitaisiin toiminnallisilla menetelmillä käsitellä. Näyttämötyö on aina ryhmätyötä ja vuorovaikutusta - ja draama-aine olisi paikka, missä näihin rakentavan vuorovaikutuksen keinoihin voitaisiin keskittyä. Nuoret oppisivat tunteiden sanoittamista ja ilmaisua, ymmärtäisivät mikä voima on eleillä ilmaisemisessa ja ryhmätyötaitojen vuoksi oppisivat paremmin tulemaan toimeen itsensä kanssa sekä sitä kautta myös muiden. Vaikutukset olisivat hyvin moninaiset ja rikkaat! Tärkeä asia puuttuu Suomen kouluista kokonaan. Osassa kouluista tätä on pienessä määrin kun koulu satsaa ja ostaa vuorovaikutuskouluttajan tai teatteri-ilmaisun ohjaajan vetämään jonkun osan kurssia, mutta kaikki eivät tunneille Suomessa pääse. Miksi päiväkodeissa opetetaan tunteiden sanoittamista ja yhtäkkiä kouluun mentäessä kaikki loppuu seinään!? Ei pari tuntia valinnaista ilmaisutaitoa korvaa tätä.

Vastaus 28.

Tietysti laajasti ja monipuolisesti ja tytöille ja pojille. Koko maan koululaisille ja eskareille. Koulutusta voisi olla leirikoulumaisesti vaikka paikallisissa taitokeskuksissa.

Vastaus 29.

Draamaopetusta joka kouluun: draaman avulla opettamista ja teatteri- ja draamatehtäviä. Teatteri ja draama opettaa lapsille(ja ihmisille nyt yleensäkin) kaikenlaisten ihmisten kanssa toimimista, yhteisöllisyyttä, ryhmätyöskentelyä, itsensä ymmärtämistä, erilaisuuden ymmärtämistä ja hyväksymistä, ratkaisukeskeistä ajattelua ja tunteiden ymmärtämistä ja ehkä jopa niiden hallintaa ja muihin ihmisiin ja heidän tilanteisiinsa samaistumista ym ym!

Vastaus 30.

Arviointi:
- EI numeroita.
- Yleinen oppimäärä tulisi säilyttää jai tuntimäärän olla suurempi. Esim. 600 - 800 tuntia
- Laaja oppimäärä tulisi säilyttää. Tuntimäärä sopiva.
- Yleisen oppimäärän moduuleista täytyy luopua. (10 opintokokonaisuuttaa liikaa suhteessa tuntimäärään)
- Opetussuunnitelmien perusteiden oltava väljät, sillä oppilaitokset toimivat hyvin erilaisissa ympäristöissä

TPO osaamisen tunnustaminen:
- Peruskoulussa/lukiossa hyväksilukeminen (esim. valinnaisiin kursseihin)
- Jatko-opintojen pääsyyn ekstra valintapisteina (ei vain taidealoille, vaan myös muille soveltuville)
- Osallistumistodistukset: - Lopettaessa ja pyydettäessä.

Oppimisympäristö ja turvallisuus:
- Opetustilojen ja välineiden tulee olla alalle soveltuvat ja turvalliset
- TPO-oppilaitosten rinnastaminen muihin oppilaitoksiin joita turvallisuuteen liittyvät lait velvoittavat

Vastaus 31.

Musiikinopetuksessa on säilytettävä tavoitteellisuus. Se on ainoa tie instrumentin hallintaan. Myös mupe-opinnot erikseen. Niiden merkitys on tärkeä ja ne tukevat oleellisesti soitonopiskelua (säveltapailu, sävellajit, rytmiikka jne.). Voisin ehdottaa että jo alemmilla mupe-kursseilla olisi enemmän musiikin kuuntelua ja johdatusta orkesterimaailmaan. Näin saataisiin ehkä enemmän nuoria klassisen musiikin konsertteihin. Kouluissahan tähän ei kannusteta.

Jos halutaan "kaikkea kaikille-valintataloja" ilman arvosanoja, tasosuorituksia tai päämäärällistä ohjausta niin sitä varten ovat kansalaisopistot. On muistettava että nykyinen musiikkioppilaitossysteemi on toimiva ja pätevä ja se on luonut pohjan pienen maan musiikkikulttuurin loistavalle nousulle. Eri asia on se, pitäisikö pohtia vielä erityisluokkien kehittämistä jotka valmistaisivat ammattiin ja joiden vaatimukset olisivat alusta alkaen korkeammalla. Niillä voisi olla tarjolla myös taiteen yleissivistystä (kirjallisuus, kuvataide).

Vastaus 32.

Otto Taipale, 22v, Metroplia AMK, 15v taiteen perusopetuksen piirissä, muskarista D-kurssiin.

Opetus avoimesti harrastustavoitteelliseksi. Vain hyvin pieni osa taiteen perusopetuksen piirissä olevista haluaa ja tulee suuntautumaan ammattiuralle. Vahvasta taideharrastuksesta hyötyvät sen sijaan itse harrastaja ja koko musiikkiyhteisö.

Opintojen edetessä ja erityisesti siirryttäessä syventäviin opintoihin tulisi olla enemmän vaihtoehtoja opintojensa monipuolistamiseen. Pääinstrumentin voisi vaihtaa ja opinnot voisivat ohjautua oppilaan mielenkiintojen mukaan. Mikäli oppilas ei suorita riittävästi opintoja aikasempaa pääinstrumenttiinsa liittyen, ei hän saisi kurssitutkintoa instrumenttiin liittyen. Vaihtoehtona tälle voisi olla yleinen musiikin syventävän tason tutkinto. Näin säilytettäisiin mahdollisuus tehokkaaseen instrumenttiopiskeluun ja samalla tarjottaisiin lisää mahdollisuuksia musiikin opiskeluun. Musiikkiopistojen tulee opettaa nimensä mukaan musiikkia, eikä instrumentteja.

Vastaus 32.

Mielestäni taiteen perusopetusta tulee jatkossakin olla saatavilla lapsille, nuorille ja aikuisille Suomessa - mielellään kattavasti koko maassa. Taiteen perusopetus kuten vapaa sivistystyökin antaa ihmisille voimavaroja arkeen. Nämä jopa tutkimuksen mukaan vähentävät sairauskuluja.

Vastaus 33.

Draama vahvemmin mukaan taideaineisiin, sille oman oppiaineen asema. Draaman avulla opitaan sosiaalisia vuorovaikutustaitoja, ryhmässä toimimista, tunteiden tunnistamista ja ilmaisua sekä erityisesti se kasvattaa itsevarmuutta ja uskoa omaan itseen. Esiintymistaidot paranevat ja draaman opiskelu lisää luovuutta ja spontaanisuutta. Me Suomessa tarvitsemme tarinankerronnan taitoa, jota draamassa harjoitellaan. Lisäksi draamalla on tärkeä osa nuoren maailmankuvan ja identiteetin muodostumisessa ja kouluviihtyvyyden kannalta.

Draaman käyttö vain opetusmenetelmänä esim. historian ohessa on toki hyvä juttu mutta mikäli sille annettaisiin oman oppiaineen asema, sen käyttö ja hyödyt olisivat paljon kokonaisvaltaisempia ja monipuolisempia. Draaman avulla, yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa, voidaan luontevasti tutkia erilaisia ilmiöitä. Ja lisäksi se lusää koulun yhteisöllisyyttä, jos tehdään vaikkapa näytelmiä koulussa.

Draamalle selkeä opetusvelvollisuus OVTES:iin.

Vastaus 34.

- Klassisen musiikin tukeminen ja nostaminen esille kamppailussa hiipuvaa suosiota vastaan. Klassisen musiikin koulutuksen vähentyminen ja suosion hiipuminen nuorison keskuudessa on huolestuttava piirre. Olemme vaarassa menettää merkittävän historiallisen kulttuuriperinnön. Suomi on klassisen musiikin ihmemaa, joka on hienolla oppilaitosjärjestelmällä tuottanut uskomattoman määrän säveltäjiä, kapellimestareita ja loistavia soittajia sekä laulajia maailmalle.
- Mestariluokka-ajatus: Joustavuutta lahjakkaiden ja ahkerien oppilaiden haastavampaan ja kannustavampaan opintopolkuun kohden hyvää lopputulosta. Harrastajilla mahdollisuus oppia kevyemmällä ja rauhallisemmalla opintopolulla.
- Soittotunti 30 min sisältäen mahdollisuuden saada ”stipendillä” +15 min. Ahkeria oppilaita voisi tukea ja palkita. Stipendin voi myös menettää, jos opintojen kiinnostavuus laimenee. Käytännössä lähes kaikki saavat instrumenttiopetusta 45 min viikossa.

Vastaus 35.

- Pääsykokeet ja tutkinnot tulee säilyttää. Tutkinnot valmistavat kohtaamaan haasteita koesoitoissa ja kilpailuissa. Sisäänpääsykokeiden merkitys näkyy parempana sitoutumisena opintoihin, joita ei voi aloittaa ja lopettaa milloin siltä tuntuu.
- Musiikkioppilaitosjärjestelmä on ollut Suomessa erittäin toimiva ja tätä mallia on ihasteltu maailmalla. Tulokset ovat myös helposti nähtävissä lukuisina merkittävinä säveltäjinä, kapellimestareina soittajina ja laulajina. Toivottavasti uudistukset takaavat tämän jatkuvuuden.

Vastaus 36.

Teatteritaiteen laajan oppimäärän ops perusteet:
- Numeroarviointi pois kaikilta tasoilta, tai sitten niin että oppilas saa itse valita haluaako numerot vai jonkin muun arviointitavan.
Mukaan seuraavat käsitteet:
- monikulttuurisuus ja -taiteellisuus, sukupuolisensitiivisyyteen kannustaminen, virtuaaliset oppimisympäristöt
- yhteisölliset tavoitteet puuttuvat kokonaan: erilaisuuden kunnioittaminen (ja jopa sen juhliminen!) sekä syrjinnän ja eriarvoisuuden ehkäisy ja vähentäminen
- tavoite että "oppilas oppii arvostamaan laatua" ei kuulosta kovin kirkkaalta ajatukselta. Se kuulostaa musiikin tai kuvaamataiteiden kieleltä, jossa puhutaan tällaisilla sumeilla termeillä. Kuka saa määritellä mikä on laatua? Miten se tunnistetaan? Voisiko puhua merkityksellisistä kokemuksista tms.
- sosiokulttuurisen oppimisnäkemyksen nostaminen vielä vahvemmin esiin yksilökeskeisen konstruktivismin sijaan; teatteri on yhteisöllistä toimintaa.

Vastaus 37.

Taideaineiden opetuksen tulisi olla yleissivistävää. Peruskoulun musiikintunneilla olisi hyvä tutustuttaa lapset musiikkiin yleissivistävästi ja tutustua erilaisiin musiikin tyylilajeihin, henkilöihin musiikin takana ja instrumentteihin joilla musiikkia tehdään. Nokkahuilun soiton luulisi olevan enää jäänne 80-luvulta, mutta valitettavasti näin ei ole. Yhden tietyn instrumentin pakonomainen soittaminen koulussa ei innosta lasta musiikin pariin.

Vastaus 38.

Yhteiskunnan varoilla toteutettu taiteen perusopetus tulisi olla kaikille avointa ja se ei saa olla kaupallista mediaa apinoiva tosi-tv - ja viihdeohjelmien ehdoilla toteutettu viihtymislaitos vaan oikeasti ja monipuolisesti alaansa suhtautuva kulttuuritoimija. Taiteen perusopetus ei myöskään saa olla jähmeisiin tutkinto- tai muihin ennalta säädettyihin rakenteisiin pohjaava tutkintotehdas vaan monipuolista osaamista, sivistystä ja kulttuuria tukeva järjestelmä, joka tuottaa iloa ja onnistumisen tunteita kansalaisille. Taiteen perusopetuksen tulee sekä seurata aikaansa että tuntea oman alueensa historia. Sen ei pidä tähdätä ammattitutkintoihin tai pelkästään olla tie jonkun ammatinharjoittamiseen vaikka voikin antaa hyvät edellytykset ammattiopintoihin. Taiteen perusopetuksen tehtävä pitäisi olla ennen kaikkea yleisen kulttuurisivistyksen ylläpitäminen, hyvän harrastustoiminnan kautta hyviä elämänkokemuksia ja elämänlaatua tarjoava järjestelmä.

Vastaus 39.

Musiikin laajan oppimäärän nykyisissä ops-perusteissa on täysin kohtuuton ja vielä laskennallisten tuntien tarkkuudella määritelty musiikin perusteiden osuus, joka kirjaimellisesti toteutettuna veisi puolet koko oppimäärästä.
Tuntimäärien kirjaaminen numeroin on tarpeetonta ja ilmeisesti ainejärjestön (MUTES) sinne lobbaamaa. Asetettakoon päämäärätietoinen soittaminen ja laulaminen etusijalle. Kukin oppilaitos (opetuksen järjestäjä) osaa kyllä määritellä, miten ja millä tuntijaolla tavoite saavutetaan.

Vastaus 40.

Paikallisen toteutuksen mahdollistavat ops-perusteet:
- Oppijan arviointia jatkuvaksi, kannustavaksi ja yksilöllisen osaamisen ja tavoitteet huomioivammaksi.
- Teknologian integrointi osaksi toteutusta (ei omana "oppilaineena" esim. musiikissa musiikki(kasvatus)teknologian hyödyntäminen, tätä tukevia taitoja/työpajoja/moduuleja voisi toki toteuttaa valinnaisina opintoina)
- henkilökohtaistaminen (hops)
- osaaminen- oppiminen arviointi, tässä lienee yhtymäkohtia ja hyödynnettävää ammatillisesta arvioinnista
- Onko tuntien määrittely paras lähtökohta opsin perusteille? tulisiko olla osaamistavoitteet keskiössä vaikka laaja ja suppea ops säilyykin? Modulaarisuuden/jaksottamisen mahdollisuudet toteutuksessa?
- eri taiteenlajien hyödyntämisen mahdollisuus osana valinnaisuutta (paikalliset valinnaiset, moniammatilliset produktiot/näytökset)
- huomioida tämän päivän lasten ja nuorten elämismaailma (tavoitteellisuus/keskeyttäminen/todistus?)
- antaa riittävän väljät raamit laadusta tinkimättä
Joustava, paikallisten tarpeiden huomioiva. Riittävä rahoitus.

Vastaus 41.

Perusteissa tulisi olla enemmän konkretiaa eli selkeämmin, mitkä ovat opiskeltavat kuvataiteen eri osa-alueet ja niiden laajuudet. Tämä helpottaisi paikallisen opetussuunnitelman kirjoittamista. Opetussuunnitelman perusteissa pitäisi määritellä minimituntimäärät opetukselle eri osa-alueissa. Arviointi tulisi etenkin kuvataiteessa säilyttää monipuolisena ja kannustaa prosessinomaiseen arviointiin; ei tasosuorituksia, numerointia tms.
Opetussuunnitelman perusteissa pitäisi näkyä selkeästi "pakolliset" opiskeltavat aihekokonaisuudet ja ns. "vapaasti valittavat" kokonaisuudet. Paikallinen koulutuksen järjestäjä ja voisi valita "vapaasti valittavista kokonaisuuksista" ne, jotka se haluaa sisällyttää paikalliseen ops:aan. Mediakasvatuksen sisältöjä ja uusien oppimisympäristöjen painotuksia pitäisi olla opetussuunnitelman perusteissa. Luovuus, tekemisen ja onnistumisen ilo! Kaikille mahdollisuus taiteen harrastamiseen ja taitojen kehittämiseen!

Vastaus 42.

Opetussuunnitelmassa tule huomioida paikalliset olosuhteet ja haja-asutusalueiden nuoret ja lapset.
Tavoitteellista opetusta eri taiteen aloilla tiiviissä paketeissa. Mahdollistaa jatkumon esim. asuinpaikkakunnan vaihdon vuoksi. Pakolliset yhteiset osiot toki paikallinen osaaminen huomioituna.
Mahdollisuus aloittaa opinnot eri-ikäisenä, oman kiinnostuksen heräämisen myötä. Opiskeluryhmät voivat koostua eri-ikäisistä oppijoista.

Vastaus 43.

Musiikin hahmottamisen kokonaisuus (teoria ja säveltapailu) pitäisi saada kiinnostavaksi myös niille oppilaille, jotka eivät tähtää musiikin ammattilaisiksi. Aika monet hakevat musiikkioppilaitoksesta vain soittotunteja, ja heille riittää usein vain kappaleiden oppiminen. Hahmotusaineiden pakollisuus saattaa heijastua myös hakijamääriin ja keskeyttämisiin. Tasosuoritusten rinnalla voisi olla ammattiin tähtääville vanhat kurssisuoritukset 1-3/3 ja I, jolloin ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen olisi mahdollista saada yhtä osaavaa hakija-ainesta kuin "ennen vanhaan". Toinen mahdollisuus olisi tehdä kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: 1.) musiikin harrastajille ja 2.) musiikkialan ammattiin aikoville.
Miten musiikin perusopetuksessa turvataan oppilaille riittävä osaaminen jatko-opiskeluja varten, ja miten voidaan samalla tarjota palveluja musiikin harrastajille, joita ei valitettavan usein kiinnosta mitkään musiikin teoriaan liittyvät asiat?

Vastaus 44.

Taiteen perusopetukseen osallistumisen mahdollistumien pitäisi kuulua kaikkien lasten perusoikeuksiin. Tämä mahdollistuisi, mikäli opetus suunniteltaisi siten, että opetusta toteutettaisi osana peruskoulun koulupäivää. Peruskoulut olisivat avoinna koulupäivinä kello 9.00 - 15.00 välillä. Koulupäivän yhteyteen suunnitellaan opintokokonaisuuksia eri taiteenaloista monipuolisesti ja turhat koulukuljetukset ja kodin ja koulun välillä poistuisivat.
Haja-asutusalueen lasten osallistuminen taiteen perusopetukseen riippuu nykyisin liikaa siitä, pystyykö huoltaja kuljettamaan lapsensa harrastuksiin. Turhat kuljetukset edestakaisin minimoituisivat ja senkin ajan lapsi voisi osallistua mielekkäisiin tasolta toiselle eteneviin harrastuksiin. Lapsille tulisi mahdollisuus monipuolisemmin kokeilla esim. erilaisia instrumentteja musiikissa, erilaisia liikuntalajeja ja harrastuksia.

Vastaus 45.

Vanhemmille lapsille voitaisi järjestää toimintoja koulupäivän jälkeen.

Vastaus 46.

Yleisen ja laajan eroa pitää vielä minusta tähdentää. Minusta yleinen tuottaa esimerkiksi musiikissa monilahjakkuutta, mutta ei mene niin syvälle yhdessä soittimessa. Vanhatkin perusteet mielestäni tuovat mahdollisuuksia tuoda esiin monilahjakkuutta. Esim. joku lahjakas voi suorittaa opintokokonaisuuksia esim. 3 laulusta, 2 pianosta, 1 ukulelestä, 2 teatterimusiikista, yhden äänitekniikasta ja yhden bändisoitosta.
Myös tuntimäärien kertymistä kannattaa tuoda esille. Nyt ops:it on rakennettu niin, että esim. laajassa saa yleensä omasta harjoittelustakin tunteja ja yleisessä ei. Tällöin yleinen voi tosiasiallisesti vaatia tuntimääräisesti lopulta jopa enemmän töitä kuin laaja.

Vastaus 47.

Mielestäni arviointia tulisi keventää ja korostaa oppilaan itsearvioinnin osuutta. Muutenkin arviointikäytänteille selkeämmät valtakunnallisesti yhtenäisemmät käytänteet, tällä hetkellä (kuvataide)koulut toteuttavat todella eri tavoin arviointia.
Oppilaan osallisuus, oppimisen ilo ja oppilaslähtöisyys ovat tärkeitä korostettavia asioita.
Laajasta oppimäärästä perusopintojen "Päättöarviointi" pois, opintojen jatkumisen kannalta ei kovin kannustava termi.
Voisi olla valtakunnallisissa perusteissa, mikä on "minimi" vaatimus laajan oppimäärän päättötodistukselle. Jos oppilas tulee esim. 3.vuosikurssilla mukaan opetukseen ja tekee päättötyön, hänellä tulisi olla mahdollisuus päättötodistukseen.

Vastaus 48.

Musiikkiopistojärjestelmää tulisi päivittää vastaamaan nykypäivän tarpeita. Kulttuuri-ilmapiiri on muuttunut ja oman kokemukseni mukaan musiikkiopistot eivät ole pystyneet siihen vastaamaan. Mielestäni musiikkiopistojärjestelmän tavoitteita pitäisi kirkastaa: onko ensisijainen tarkoitus tarjota mahdollisimman laajasti harrastusmahdollisuuksia ja kasvattaa ihmisiä kulttuurin pariin vai yritää seuloa lasten ja nuorten joukosta mahdolliset tulevaisuuden huiput? Pitäisikö musiikkiopistoihin luoda entistä vahvemmin harrastuspainotteinen ja musiikkia harrastuksena tukeva "linja" ja vastaavasti erilainen opetuspolku niille, jotka suuntaavat harrastuksessaan ammattilaisuuteen? Nykyisellään musiikkiopistojärjestelmä on vahvasti klassiseen musiikkiin painottuva ja väheksyy selvästi muita musiikin lajeja. En missään nimessä väheksy klassista musiikkia, mutta nykyinen järjestelmä on vahvasti arvottava ja resursseiltaan klassiseen musiikkiin painottuva. Kaipaan genrerajattomampaa perusopetusta.

Vastaus 49.

Sävellyttämiseen päin, avoimeksi kaikille musiikkityyleille, korostamaan musiikin yhteisöllisiä ja osallitavia piirteitä, mahdollistamaan taiteenopetusta yhä useammalle sitä haluavalle.

Vastaus 50.

Kaikkein tärkein asia olisi säilyttää tekemisen ja kokeilemisen halu ja uskallus. Seuraavaksi näkemisen taito ja kyky suunnitella uutta ja toimivaa. Ei voi mennä liian monta harppausta portaita ylöspäin - ensin tarvitaan riittävät taidot, ennenkuin voidaan oppia jotain ylevää. Täytyy voida tuntea suoriutuvansa tehtävistä hyvin. Muuten loppuu tekeminen. Arvioinnin täytyy tukea tätä kokemusta, ei työn laatua vaan oppimista, keksimIstä, ilmaisullisuutta Tämä ei kehity, ellei harjoitella yksinkertaisia asioita, esim. värien sekoittamista, yhdistelyä, viivojen piirtämistä, näkemistä ylipäänsä, motoriikkaa - tarpeeksi! Kun lukiossakaan ei osata piirtää mallista tai muuten, miten voidaan suunnitella ja visualisoida ideoita. Avuttomuuden kokemus estää kaiken innon. Kun ei enää kaunokirjoitustakaan harjoitella, kättä ja silmää ei opeteta tarpeeksi korkeita tavoitteita toteuttamaan. Luovuus kehittymiseen täytyy panostaa antamalla sille tilaa resursseja.

Vastaus 51.

Medioiden lukutaito, ryhmätyöskentely ja sosiaaliset taidot mukaan enemmän.
- numeroarvioinnin poistaminen
- nähdyksi ja kuulluksi tulemisen sekä omana itsenä hyväksytyksi tulemisen korostaminen
- yhteiskunnalliset tavoitteet: erilaisuuden kunnioittaminen ja suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus sekä sukupuolinen moninaisuus
- taiteen hyvää tekevien ominaisuuksien esiin nostaminen.

Vastaus 52.

Toivoisin, että uudistuksessa tunnustettaisiin selkeästi mahdollisuus soveltaa lapsille ja nuorille suunnattua opetussuunnitelmaa aikuisille kuvataiteen oppijoille. Kokemukset Vantaalla osoittavat, että systemaattinen tavoitteellinen kuvataiteen yleissivistävä opetus kiinnostaa aikuisväestöä. Toivomuksena olisi, että soveltamisessa voitaisiin huomioida joustavasti opintokokonaisuuden ajallinen kesto aikuisten elämäntilanne huomioon ottaen. Myös erillisten opintomodulien määrä voisi olla joustavasti valittavissa paikalliset olosuhteet sekä persoonalliset painotukset huomioon ottavasti. Tavoitteena tulisi olla kuvallisen ajattelun ja ilmaisun yksilöllinen kehittäminen, jossa kuvallisten osa-alueiden määrä ei ole niin ratkaiseva kuin opiskeltavien alueiden "syvyys" eli persoonallinen vaikuttavuus. Tärkeätä olisi myös huomioida aikuisille suunnatun taidepedagogiikan erityispiirteet.

Vastaus 53.

Taiteen opetuksen perusopetus esim. musiikkiopistossa on hyvätasoista ja opettajasta riippuen vaativaa. On hyvä, että musiikkiopistoissa taso säilyisi, opetus olisi mielekästä lapselle, mutta opettaja ei painostaisi tai vaatisi aluksi liikaa, jottei innostus soittimeen lässähdä heti aluksi. Liika vaativuus voi olla kompastuskivi musiikkiopisto-opinnoille. Erilaiset vierailut, kilpailut ja projektit lisäisivät orkesterisoittamisen mielekkyyttä, opettajan tulisi olla kärryillä sellaisista projekteista ja tapahtumista, johon oppilas voisi mennä mukaan. Se innostaa ja rohkaisee kun pääsee tutustumaan muihin harrastajiin ympäri suomea.
Teoriaopintojen pakollisuus ja tasosuoritusten pakkosuorittaminen voi joillekin olla liian suuri kynnys. On hyvä että niitä on, mutta onko teoriaopiskelu niin pakollista? Rimaa ja tasoa voisi hiukan laskea, kun pieni lapsi aloittaa uuden soittimen opiskelun, ettei heti täytyisi mennä teoria- ja orkesteritunneille. Monipuolisuutta ja muuta musaa klassisen rinnalle.

Vastaus 54.

Toivoisin, että opetussuunnitelma sallisi ottaa huomioon kunkin taiteenalan ominaispiirteet. Puitteitten tulisi olla riittävän väljät tätä varten.

Tulisi myös muistaa, että taiteita voivat opiskella sekä lapset, joiden tulisi saada hyvät eväät mahdolliseen ammattiin saakka, että aikuiset harrastelijat, joille liian vaativat määräykset voivat koitua harrastuksen esteeksi. Nykyjaottelulla laaja ja yleinen oppimäärä ovat kummatkin tarpeen, vaikka nimet voisivat olla onnistuneemmat.

Jokaisella taiteella on myös omat pedagogiikkansa ja pedagoginsa, eikä samoilla metodeilla voi opettaa vaikkapa kuvataiteita ja musiikkia.

Päämääränä tulisi kuitenkin olla opiskelijassa syntyvä ja kasvava rakkaus taiteisiin ja lapselle myös, ainakin musiikin kautta saatavat hyödyt kasvamisessa ja kaikessa muussa oppimisessa. Aikuisilla tietenkin taiteitten harrastamisen tuoma ilo ja virkistys. Päämääränä tietenkin turvata harrastamisen vaatimat tiedot ja taidot.

Vastaus 55.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän ops-perusteet eivät musiikin osalta ole vieläkään toteutuneet ajatellulla tavalla osassa oppilaitoksia. Erityisesti tämä koskee musiikin perusteita, joissa olisi ollut todellinen mahdollisuus huomioida eri genret, toimintatavat ja erityisesti yhteistyö instrumenttiopetuksen ja yhteismusisointiopetuksen kanssa. Kuilu näiden välillä on vielä kovin syvä ja opettajat muistelevat omaa oppimistaan. Samalla he saattavat huomaamatta asenteellisesti vaikuttaa oppilaiden asenteisiin. Tarvitaan paljon keskustelua, koulutusta ja yhteisiä projekteja, ettei mene lapsi pesuveden mukana. Haluaisin, että ops-perusteissa on määritelty tarkkaan, mitä on pakko tehdä eikä niissä olisi tulkinnanvaraisia kohtia, joita kentällä tulkitaan eri tavoilla. Oppilaiden pitäisi päästä tekemään monialaisia projekteja, joissa sovelletaan omaa oppimistaan käytännössä ja jossa ollaan tekemisissä muidenkin taiteen alojen kanssa.

Vastaus 56.

Vähintään tanssin syventäviin opintoihin pitäisi kuulua pakollisena osana tanssiteoksien katsominen. Olen huomannut, että nykytanssista taiteena edistyneilläkin oppilailla saattaa olla hyvin vähän kokemuksia. Olisi hyvä nähdä enemmänkin nykytanssiteoksia. Videoltakin voisi katsoa, mutta ongelma on lähinnä siinä, että (vanhoja) tallenteita on vaikea saada tai niitä ei juurikaan ole. Teoksien katsominen lisää motivaatiota ja antaa ehkä uutta suuntaa omaan tanssimiseen. Taiteellista näkökulmaa siis enemmän!
Tasoista sen verran, että mitä edistyneempiin oppilaisiin mennään, sitä vähemmän pitäisi olla tasoeroja tanssijoiden välillä. Ohjaaminen henkilökohtaisesti oikeille tunneille olisi tärkeää. Esimerkiksi nykytanssin edistyneitä ryhmiä saattaa olla montakin, joten olisi parasta kaikille, jos ryhmät jaettaisiin harrastuneisuuden, taitojen jne. mukaan. Silloin kaikilla olisi omaa tasoa tukeva oppimisympäristö ja voisivat kehittyä parhaalla mahdollisella tavalla.

Vastaus 57.

Taiteen perusopetuksen tulisi mielestäni yltää myös erityislapsiin ja -nuoriin. Erityisen tulisi saada opiskella taideaineita tasavertaisesti ns. normaalien lasten tavoin. Taideopetus tulisi järjestää vaikka erikseen pienryhmissä jos se ei muuten onnistuisi. Tämä on kyllä mainittu oikeutena, mutta konkreettisesti se täytyisi ottaa mukaan taiteen perusopetusta antavien koulujen opetusohjelmiin.

Vastaus 58.

1. Genrerajat on poistettava. Musiikkioppilaitoksissa tulisi olla tarjolla klassista, rytmi- ja kansanmusiikkia. Oppilaita ei saa pakottaa valitsemaan yhtä putkea vaan heidän pitää pystyä valitsemaan opintoja kaikista genreistä.
2. Rahoituksen on oltava tasapuolista eli myös yleistä oppimäärää tulee tukea, toki ottaen huomioon opetusmäärien erot. Nykyinen järjestelmä on epädemokraattinen, koska se syrjii erilaisia oppijoita, jotka eivät kykene oppimaan laajan oppimäärän mukaisesti.
3. Valintakokeet on poistettava. Musiikkiopistojen täytyy kyetä kehittämään omaa opetustarjontaansa niin, että matalan kynnyksen musiikkiopintoja voidaan tarjota kaikille halukkaille. Nykyinen systeemi on tässäkin suhteessa epädemokraattinen.
4. Otetaan instrumentin ryhmäopetus laajemmin mukaan opetukseen, muttei tietenkään korvaamaan yksilöohjausta.
5. Luova musiikin tekeminen kuten säveltäminen, sanoittaminen, sovittaminen ja improvisoiminen tulee olla opetuksen ytimessä.
6. Teknologia mukaan innoittajaksi.

Vastaus 59.

Monet oppilaat eivät jatka musiikkiopistotasolle, koska kokevat, että opistoasteen mupe opinnot eivät ole heidän tavoitteidensa kannalta tarpeellisia. Instrumentin- ja yhteissoitonopiskelukin loppuu, vaikka voisi jatkua vielä esim. lukiovuosien ajan. Eli opetussuunnitelman perusteisiin joustoa opistotason mupeen.
Into Takala
apulaisrehtori

Vastaus 60.

Uudistuksen myötä tulisi yhdistää laaja- ja yleinen opetus yhdeksi, tämä helpottaisi kaikkia (siirtyviä oppilaita, opettajia, yhteistyötä, kehittämistyötä). Lisäksi harva opettaja tai huoltaja osaa määritellä eroa, jolloin jos kukaan ei siitä piittaa niin pitääkö se olla erillään? Juuri yhdistämällä laaja ja yleinen tehtäisiin suuri selkeytys, joka palvelisi oikeasti arjessa toimivia.

Vastaus 61.

Yleisen- ja laajan oppimäärän selkeyttäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, josta oppilas voisi valita esim. yleisen tai laajan oppimäärän.
Kaikki kävisivät samat yleisen perusteet ja halutessaan laajentaisivat opintojaan.
Kaikki eivät jaksa sitoutua opintoihin kuutta vuotta enempää!

Vastaus 62.

Opetussuunnitelma tulisi kehittää täysin uudenlaiseksi vastaamaan nykyistä Suomen oppilaitosten tilannetta. Numeroarviointi tulisi poistaa koska kahden eri paikkakunnan resurssierot voivat olla valtavat. Numerovertailu ei tue opiskelua valtakunnallisella tasolla, koska tietyn numeron vaatimukset voivat olla täysin erilaiset eri oppilaitoksissa. Lisäksi esim. tutkintopäivän suoritus, eli numero, ei kerro opiskelijan kehityksestä tai yleistasosta mitään.

Mahdollisuuksien mukaan opetussuunnitelma tulisi tehdä sellaiseksi, että opettajalla on täysi vapaus opettaa monipuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mm. Musiikin perusteet tulisi aloittaa heti kun instrumenttiopinnot alkavat, tämä tukee musiikin ymmärtämistä ja oppilaan omaa luovuutta. Pelkkä instrumentin tekninen opiskelu esim. 5-vuotiaasta lähtien monta vuotta ennen Mupe-tunteja, ei tue monipuolista musiikinopiskelua ja luovuuteen kannustamista. Eskari-ikäinen osaa jo itse kirjoittaa nuotteja, lukutaidosta riippumatta.

Vastaus 63.

Numeraalinen arviointi pois kuvataiteen päättötyöarvioinnista, sanallisen ja kirjallisen voisi säilyttää. Arviointi voisi olla visuaalisissa taiteissa suullista ja henkilökohtaista keskustellen toteutuvaa oppilaan ja opettajan välillä jatkuvaa arviointia. Mahdollisimman kevyt rakenne opinnoissa, ettei niistä tulisi suorittamista, vaan säilyisi tekemisen ja taiteen ilo, niin että tekeminen ja taiteilu itsessään olisi palkitsevaa sekä toisi onnistumisen elämyksiä.

Vastaus 64.

Laajan oppimäärän opetussuunnitelman nykyiset perusteet on ollut hyvä aikuisopiskelijoille. Vaikka taiteen perusopetus on ensisijaisesti suunnattu lapsille ja nuorille, aikuisten opiskelumahdollisuus pitäisi jatkossakin säilyttää. Aikuisopiskelijoilla on monipuolista osaamista, jota voidaan laajan oppimäärän opinnoissa hyödyntää ja syventää. Nykyiset tavoitteet ja sisällöt ovat tarpeeksi väljiä, mahdollistavat paikalliset painotukset ja myös opiskelijan omien tavoitteiden mukaisen opiskelun. Oppilaitoksemme aikuisopiskelijat ovat hyödyntäneet käsityön taiteen perus- ja syventä

Vastaus 65.

Perusopetuksen arviointi pois tai siitä selkeät ohjeet. Arviointi voisi olla enemmänkin oppimista työn katsomiseen. Oppilaille olisi kyllä hyödyllistä oppia sanomaan jotakin omasta ja toisen työstä... Se olisi lähinnä jokin kommentti tai havainto. Asettaisin kokonaan kyseenalaiseksi pystytäänkö ylipäätään taidetta arvioimaan. Taiteen perusopetuksessa on hienoa, että oppilaan omat ajatukset ja näkemykset saavat tilaa. Tähän lähtökohtaan arviointi sopii huonosti. Jos annetaan tilaa omille ajatuksille ja tunteille, ne voivat aluksi ilmetä epämääräisenä ja jäsentyä myöhemmin. On suuri vahinko ruveta arvioimaan tuollaisia epämääräisyyksiä, kun asiat ovat vasta muotoutumassa.

Vastaus 66.

Arvioinnin kehittämisessä tulisi painottua vuorovaikutteiseen suulliseen arviointiin oppilaan teosten äärellä. Luontevin arvioinnin/palautteen anto tapahtuu työskentelyprosessien lomassa. Kuvataiteen sisällöissä pitäisi nostaa vahvemmin esiin ympäristötaidekasvatusta, kulttuurista ja sosiaalista kestävää kehitystä, monilukutaitoa, mediaopetusta. Oppimisympäristökäsitteen laaja-alainen ymmärtäminen. Oppimisen prosessimaisuus, tutkiva oppiminen ja luova itseilmaisu edelleen ytimessä. Koko taiteen perusopetuksessa pitäisi kirkastaa taiteen perusopetusoppilaitosten asemaa koulutusjärjestelmänä ja esim. harrastusvuosien hyötyä jatko-opintoihin. Se, että jokaisella taidelajilla on oma ops syventää taidelajikohtaista substanssiosaamista ja mahdollistaa pitkäjänteisen opiskelun. Taideopiskelussa tärkeää aika, laatu ja syventyminen. Laajan oppimäärän osaamisen laatu turvattava: yleiselle ja laajalle oppimäärälle selkeämpi ero. Monipuolisuus, taitojen oppiminen ja soveltaminen laajasti.

Vastaus 67.

Tuntiraamit samahkot mutta paikallisten tarpeiden korostaminen on erittäin tärkeää. Pienet ja suuret paikkakunnat ovat eriarvoisessa asemassa! Miten taataan pienten paikkakuntien asema, miten syrjäseudulla? Mikä asema on KUVATAIDELIITOLLA? Painostaako se toimijoita. Eliittiajattelu tulee poistaa ja korostaa saatavuutta ja tasa-arvoa! Opetuksen järjestäminen ja oppilaiden kanssa toimiminen on tärkeintä, voisiko olla hankekordinaattorit erikseen? Pyritäänkö koulujen kerhotoiminta siirtämään tpo: alaiseksi? En kannata ajatusta mutta projektitoimintana se toimii (kokemusta on)...Artsegual-hankkeen alkuajatuksia kannatan... T: ope v. -92, pieneltä paikkakunnalta

Vastaus 68.

Olen itse käynyt yksinlaulutunnilla kansalaisopistossa ja joskus jopa ihmetellyt sitä, että minkälainen opetussuunnitelma opistolla tätä varten on olemassa. Mikäli kyse on koulutuksesta, joka perustuu lakiin ja jota julkisin varoin tuetaan, niin opetussuunnitelma lienee must.
Alussa opettaja kyllä kertoi, että kappalevalintojen pohjalta saamme siten tutustua eri musiikinlajeihin. Pitää paikkansa mutta täytyy myös huomioida se, että eri musagenreillä myös on erilaiset esitystyylit ja sekin pitäs opetuksessa huomioida. Rokin vetäminen klassisella tyylillä on melkoisen kornia.
Vaikka kansalaisopistojen musiikinopetus ei tähtääkään mihinkään tutkintoon (kuten musiikkiopistojen), niin tietynlainen tavoitteellisuus olisi paikallaan. Opettajalta se edellyttää lisäpätevyyttä ja osallistumismaksut sen myötä ehkä nousisivat. itse olisin kyllä valmis maksamaan korotettua maksuakin jos rahalle saisi myös vastinetta.
Taiteen perusopetukselle esimerkiksi aikarajaksi 3 vuotta.

Vastaus 69.

Meillä on samoja oppilaita koulussa ja eri kulttuuriharrastuksissa. Osallistumismahdollisuus myös niille, jotka asuvat kauempana keskustasta. TPO saatavuus taattava tasapuolisesti koko maassa, ei vain suurissa asutuskeskuksissa.
Kuvataiteessa annetaan diplomi lukiossa, kansalaisopistossa todistus kuvataiteen TPO-oppimäärän suorittamisesta. Paikallista yhteistyötä ja yhteinen valtakunnallinen OPS tarvitaan.
Kansalaisopiston musiikin opetus on tavoitteellista ilman tutkintosuoritusta. Tasosuorituksia voi suorittaa halutessaan musiikkiopistossa. Oppilas voi myös halutessaan siirtyä kansalaisopistolta musiikkiopiston opiskelijaksi tai päinvastoin.
Rohkeutta tehdä oma OPS omien vahvuuksien ja resurssiensa mukaisesti. Tasosuoritukset mahdollista suorittaa myös esiintymistilanteessa.
Kk-tutkinto tutkinto hyväksyttävä myös vapaan sivistystyön opettajapätevyyteen.
TPO antaa pohjan paitsi elinikäiselle oppimiselle harrastamiselle, myös eri taiteenalojen ammattiin tähtääville.

Vastaus 70.

Mielestäni tanssin alalla meillä on oikein hyvät opetussuunnitelmien perusteet tällä hetkellä. Ne antavat tilaa eri alueille ja kouluille toteuttamaan opetustaan eri tavoin, jotta opetus on mahdollista koko suomessa.
Tuntimääriä ei pidä ainakaan pienentää, koska silloin heikkenee laajalla puolella valmiudet ammattiopintoihin ja yleisellä puolella ei pysty saamaan kunnon käsitystä tanssimisesta pienemmillä tuntimäärillä.
Tämän hetkiset opetussuunnitelmien perusteet tukevat hyvin pitkäjänteistä harrastamista, tämän hetkisessä lyhytjänteisessä yhteiskunnassa! Pitkäjänteisyyden oppiminen on tärkeää, että se ei kokonaan katoaisi meiltä.

Vastaus 71.

Mielestäni perusopetus on tällä hetkellä valtavan sitova. Lapsella ei voi oikeastaan olla mitään muita harrastuksia enää siinä vaiheessa kun soittamisessa on edennyt pitkälle esim. 3/3. Viikolla on paljon harrastuksia ja viikonloppuina orkesteriharjoituksia ja orkesteriesiintymisiä. Voisko tätä puolta vähän keventää?

Vastaus 72.

Kaikki opetus musiikin alalla yleisen oppimäärän mukaiseksi.
Jos haluaisi ahkerammin harrastaa, voisi laajan oppimäärän oppilaaksi
siirtyä haastattelun myötä, jos siihen on edellytyksiä.

Vastaus 73.

Opetussuunnitelmaa laatiessa tulisi muistaa, että pääsääntöisesti erityisesti kuvataiteen perusopetuksessa, myös laajassa, on kyse harrastustoiminnasta. Lasten ja nuorten tulisi voida opiskella oman tavoitteensa mukaan. Lisäämällä säännöstelyä, erityisesti arviointiin, deletoidaan suuri joukko itsensä iloksi harrastavia lapsia ja nuoria. Lisäksi lyhytjänteisyyden ja erityislasten lisääntyminen opetuksessa yhdessä arvioinnin korostamisesta on kestämätön yhtälö.
Kun yhteisö, perheet ja yksilöt koulun ympärillä kaipaavat nopeita, hauskoja ja helppoja opintokokonaisuuksia, opintosuunnitelma tavoitteellistuu ja laajenee. Tietenkin hyvin tavoitteellisille oppilaille on luontevaa tehdä päättötyö vuosien harrastuksen päätteeksi. Käytännössä vaativuuden lisäännyttyä pienten paikkakuntien koulut pienenevät entisestään. Harrastuksen tulee olla suhteessa myös oppilaan ei opettajan tavoitteisiin.

Vastaus 74.

Taiteen perusopetusta tulee kehittää ops:in perusteita laajemmin.
Jako laajaan ja yleiseen oppimäärään ei ole lapsen kasvua tukeva. Ylipäätään TPO:ta tulisi kehittää sitä kautta, että se palvelee lapsen tarvetta ja oikeutta taiteeseen osana elämäänsä eikä rahoittajan päätösten kätevyyttä tai opetuksen antajan mukavuudenhalua.
Taidelajien välinen eriarvoisuus on kestämätön ja on itsepetosta ajatella, että aika korjaisi tilanteen. Ei se korjaa. Myös VOS - ei-VOS -jako on yhtä eriarvoistava kuin teatterien ja orkesterienkin kohdalla. TPO:ssa tuollainen jako on kuitenkin - jos mahdollista - vielä keinotekoisempi. Miten voimme sallia järjestelmän, jossa muskaritoiminta saa tai ei saa 70% tukea vain sen perusteella onko antaja VOS:in piirissä vai ei?
Pitää ymmärtää, että vanhemmille kyse on lapsen harrastuksen kustannuksista. Vahvasti tuetut toimijat ovat sekä etuoikeutettuja että vääristävät harrastusten hinnanmuodostusta. Tuetta toimivat joutuvat nyt pakosta laskemaan hintoja.

Vastaus 75.

Erityisesti tuo oppilasarviointi vaatii kehittämistä. Arviointiin tulisi löytää ja kehittää ihan uudenlaisia menetelmiä, joiden avulla sekä oppija että opettaja ja myös oppilaitos voivat kehittyä. Tanssin perusopetuksessa myös oppilaiden suuri määrä (opettajalla useita ryhmiä ja paljon oppilaita arvioitavana) vaikeuttaa tasapuolista ja syvällistä arviointia. Uudenlaisilla arvioinnin menetelmillä tämä tilanne voidaan ratkaista. Nyt tarvitaan rohkeutta katsoa eteenpäin arvioinnin kehittämisessä. Mielestäni oppijalla tulisi olla mahdollisuus valita oman arvioinninsa syvyys tai laatu. Esim. päättötyö voitaisiin arvioida asteikolla hylätty-hyväksytty. Tämän arviointitavan voisi valita sellainen oppija, joka on kulkenut tanssin perusopetuksen opintopolun aktiivisena harrastajana, mutta ei suunnittele tanssialan jatko-opintoja. Hän saisi hyväksytyn suorituksen päättötyöstä ja sanallisen arvion ilman numeroiden painetta. Toisaalta ammattiin aikova saisi valita itselleen myös numeroarvioinnin.

Vastaus 76.

Opetussuunnitelman keskiössä on tavoitteet ja niiden arviointi. Laajan oppimäärän päättötodistus eli opintojen arviointi perustuu tällä hetkellä pääaineen tasosuorituksen arviointiin, siihen puoleen tuntiin, jossa oppilas esittää ohjelman ja lautakunta sen arvioi. Tänä päivänä puhutaan osaamisperustaisesta opsista. Oppimisen tulisi olla keskeinen tavoite. Jos tavoite on oppia, tulisi myös oppimista arvioida.
On myös oppilaita, joilla on laajaa osaamista monipuolisina muusikkoina, ja nykyinen arviointi ei mitenkään tue tätä, koska päätavoite on pääinstrumentin tason suorittaminen. Tutkinnon kaavassa ei ole yleisarvosanaa, joka huomioisi esim. yhteismusisoinnin, sivuaineen tai oman musiikin tekemisen.
Esitän, että ops-perusteissa muutetaan arviointia ja tavoitteita. Laajan oppimäärän kokonaisarvosanan tulisi sisältää eri elementtejä, riippuen oppilaan opintopolusta.

Vastaus 77.

Yleinen oppimäärä voisi olla sama kuin perusopinnot, ja laaja kuten nytkin = perusopinnot + syventävät opinnot. Jos 500 tuntia on edelleen yleisen laskennallinen määrä niin musiikissa tähän päästään nykyisen noin 2-tason suoritukseen asti. Tästä eteenpäin opinnot ovat syventäviä. Opintopolkuja tulisi olla useanlaisia syventävissä opinnoissa.

Vastaus 78.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura kommentoi: Opetuksen sisällöissä tulee huomioida taiteenalankohtainen historia ja kulttuuriperintö, sekä myös yleinen taide- ja kulttuurihistoria sekä näiden linkitys yhteiskunnalliseen historiaan ja nykytilanteeseen. Myös ymmärrys eri taiteen aloista syventää kulttuurista ymmärrystä. Näin luodaan taiteen perusopetukseen laajempi kulttuurisen sivistyksen ja osaamisen näkökulma. Tärkeänä pidämme myös taiteen ja taiteilijan roolin merkityksen huomioimista osana yhteiskuntaa sekä kulttuurisen kestävyyden ja kulttuuriympäristöjen huomioimista. Opetuksen tueksi kannatamme yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden, muiden oppilaitosten sekä eri järjestöjen kanssa.Taiteen perusopetuksessa edistymiselle olennaista ovat erilaiset ajantasaiset välineet ja materiaalit. Lisäksi korostamme, että taideopetuksen tulee olla mahdollisimman laajasti saavutettavissa ja sen tulee olla aidosti oppilaita ja opiskelijoita osallistavaa.

Vastaus 79.

Musiikin perusteet tulisi ops:ssa integroida selkeämmin osaksi kokonaisuutta. Kun mupe-tunnit järjestetään erillisinä suurimmassa osassa musiikkiopistoja, ne ovat usein irrallisia soitinopinnoista. Mupe on tarpeellista, mutta jollei oppilas itse miellä sitä soittoharrastusta edistäväksi, se voi tappaa koko musiikkiharrastusinnon. Opetusjärjestelyt ovat avain tähän, ja siitä tulee olla selkeä ohje ops:ssa. Musiikkiteknologian helppo saavutettavuus on mullistanut nuotintamisen, äänittämisen, äänen muokkaamisen jne mahdollisuudet, joten jonkinlainen teknologian käytön edellyttäminen voisi myös olla tarpeen. Tästä toki koituu kuluja henkilöstökoulutuksen ja laitehankintojen muodossa.

Vastaus 80.

Nykyinenkin ops mahdollistaa paljon, mutta hämmästyttävän jäykästi opetusta silti toteutetaan monissa paikoissa. Tästä voisi päätellä, että tarkempaa ohjetta opetuksen toteuttamisesta tarvitaan, jotta musiikkioppilaitos kohtaa tämän päivän lapsen ja nuoren oppimiskulttuurin.

Vastaus 81.

Teoria pitäisi integroida soitonopetukseen mahdollisimman varhain. Olen törmännyt lukuisiin oppilaisiin jotka ovat teoriansa suorittaneet, mutta joilla ei ole harmainta aavistustakaan siitä mikä sen merkitys on.
Enemmän vapaata musisointia ja improvisointia. Ei tarvitse olla taidollisesti pitkällä voidakseen improvisoida.

Vastaus 82.

Taiteen perusopetuksen kantavaksi teemaksi tulisi ottaa lasten ja nuorten oikeus saada laadukasta taiteen opetusta. Tällä hetkellä tilanne on hyvin jakautunut; mahdollisuus saada laadukasta, tasolta toiselle etenevää taideopetusta on riippuvainen perheen tulotasosta, lapsen tai nuoren kotikunnasta sekä vanhempien kulttuurisivistyksestä, ts. ohjaako perhe lastaan taideharrastuksen pariin. Taiteen perusopetuksen tuottajia ja rahoittajia tulisi ohjata kaikin mahdollisin tavoin laajentamaan TPO:n saavutettavuutta mahdollisimman monen lapsen ja nuoren ulottuville sekä aktiivisesti poistamaan taloudellisista ja alueellisista seikoista johtuvaa eriarvoisuutta.

Vastaus 83.

Myös lakia taiteen perusopetuksesta tulisi selkiyttää; yleisen ja laajan oppimäärän eroa ei ole tällä hetkellä avattu, vaikka mm. rahoitusperusteet ovat erilaiset. Myöskään opetuksen järjestämiseen liittyvät vastuut eivät kaikilta osin ole selvät.

Vastaus 84.

Voidaanko "Taiteen perusopetus" nimeä vaihtaa? Päättäjät kuntien -ja valtion tasolla sekoittavat sen yhä perusopetukseen.

Visuaalisissa taiteissa ehdotan
- yleisen ja laajan raja-aidan poistaminen. Kukin kunta tai muu ylläpitäjä voi päättää resurssiensa mukaan kuinka suurta vuosituntimäärää oppilaitos voi tarjota.
- perusopintojen jälkeinen ( 12 v iässä) päättötyö ja "tutkintotodistus" tulee poistaa merkityksettöminä.
- vuotuinen, sanallinen,opettajan antama arviointi ja itsearviointi tulee säilyttää peruspinnoista syventävien loppuun saakka
- syventävien opintojen päättötyö vapaaehtoiseksi. Numeroarviontia tääskäkin pohdittava, sillä ei ole jatko-opintojen suhteen todettu merkitystä. Päättötodistus tulee olla on todistus, jonka oppilas saa lopettaessaan opinnot.
- todistuksiin riittää oppilaan käymät vuodet ja vuositunnit ja aineet hänen lopettaessaan opinnot.
- Pedagogiassa lisättävä yhteisöllisyyttä ja lapsen ja nuoren elämisympäristön huomioimista. Nykymediat käyttöön!

Vastaus 85.

Koska tavoitteena on ollut elämänikäisen hyvän musiikkisuhteen luominen, tulisi perusteissa ottaa huomioon myös aikuisten mahdollisuus harrastaa tavoitteellisesti.
Oppilasarviointia tulisi monipuolistaa edelleen ja huomioida yksilöllinen eteneminen. Mielestäni numeroarvioinnin voisi poistaa.
Perusteissa huomio sekä erityistä tukea tarvitseville että lahjakkuuden tukemiselle.
Saavutettujen taitojen hyödyntäminen tai liittäminen muuhun oppilaan elämänpiiriin kuuluvaan.
Jos jollain tavalla Ops-perusteissa voidaan vaikuttaa harrastuksen kiinnostavuuteen, olisi se suotavaa. Suurten kasvukeskusten ulkopuolella kulttuuriharrastusta ei saateta kokea tärkeäksi tai sen ajatellaan olevan elitististä. Perusteet voivat hyvin nojata musiikkiharrastuksen mukanaan tuomiin hyviin ilmiöihin, kuten oppimistulosten paraneminen, sosiaaliset taidot, luovuus, sinnikkyys...

Vastaus 86.

Musiikissa instrumentin ryhmäopetuksen pedagogiikkaa tulisi kehittää ja siihen tulisi varata resursseja ja samalla instrumentin yksilöopetuksen määrää tulisi vähentää. Musiikissa laajan oppimäärän oppilaiden osuutta tulisi selvästi laskea ja yleisen oppimäärän oppilaiden osuutta kasvattaa. Kaikki oppilaat voisivat aloittaa opiskelun musiikin yleisen oppimäärän mukaisesti ja siirtyä mahdollisesti myöhemmin laajan oppimäärän opiskelijoiksi. Laajan oppimäärän oppilaat opiskelevat musiikkioppilaitoksissa yleisen oppimäärän mukaisesti, eli valitsevat sieltä usein vain omat soittotunnit, mutta eivät suorita koko oppimäärää. Kansanmusiikin ja rytmimusiikin asemaa ja opetusmääriä tulisi lisätä niin että kaikki eri musiikkityylit olisivat tasapuolisesti edustettuina musiikin taiteen perusopetuksesssa. Poikien osuutta musiikin taiteen perusopetukseen osallistuvien opiskelijoiden määrästä tulisi kasvattaa ja tämä tulisi huomioida uusissa opetussuunnitelmien perusteissa.

Vastaus 87.

Musiikkiopisto-opintojen tavoitteellisuus pitää säilyttää vaikka arvioinnissa numeroarviointi voitaisiinkin jättää pois.
Instrumentiopintojen lisäksi pääaineena mo:ssa pitäisi voida olla esim. musiikkiteatteri, sävellys, kamarimusiikki tai musiikkiteknologia. Kaikki oppilaat eivät lopultakaan pysty toteuttaman musiikillisia tavoitteitaan instrumenttiopintojen kautta, mutta myös heille pitäisi tarjota mahdollisuus oman musiikillisen luovuutensa toteuttamiseen muulla tavoin. Kaikissa tapauksissa instrumenttiopintojen pitäisi kuitenkin kuulua opintokokonaisuuteen.
Musiikin luovia elementtejä, kuten improvisaatio, sävellys, sovitus, vapaa säestys yms. pitäisi painottaa myös musiikin perusteiden opiskelussa. Yhteismusisoinnin pitäisi myös kuulua oleellisena osana musiikin perusteiden opintoihin, mikä vaatii riittävää ajallista resurssia.
Musiikkiteknologia on tärkeä osa musiikin tekemistä, mutta musiikki on käsityöläisyyttä, mitä puolta on syytä korostaa kaikilla opint. osa-alueilla.

Vastaus 88.

Musiikin laajan oppimäärän nykyiset perusteet ovat pääasiassa hyvin toimivat, ja takaavat mahdollisuuden oppilaiden yksilöllisyyden huomioimiseen. Musiikin perusteiden osalta jatkossa voisi harkita osaamisen tunnustamisen käyttämistä siten, että oppilailla jo olevat tiedot ja taidot voidaan ottaa huomioon, jolloin resursseja jäisi opettajalle hitaammin edistyvien oppilaiden opettamiseen.
Kaavaillussa yhden päättötodistuksen mallissa niin sanotut erilaiset oppijat jäävät mielestäni huomiotta. Moni pystyy suorittamaan perusasteen opinnot mikäli heitä opetetaan yksilöllisesti ja heillä on riittävä motivaatio. Opistoasteen opintojen suorittaminen voi olla esimerkiksi lukihäiriöiselle soittajalle liian vaativaa lukion rinnalla, ja monelle riittääkin perusasteen opintojen suorittaminen. Nämä oppilaat ansaitsevat päättötodistuksen "palkinnoksi" ponnisteluistaan. Opistoasteella mupen keventäminen ja valinnaisuuden lisääminen voisi myös auttaa näitä oppilaita.

 

TPO2018