Kriisin sattuessa

Keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteissa on koulun toimintaa johtava rehtori/johtaja. Jos rehtori/johtaja on estynyt toimimaan, tulee vastuu delegoida hänen sijaiselleen, joka organisoi toimintaa kriisitilanteessa. Koulun johdolla on tiedotusvastuu median ja muiden tahojen yhteydenottoihin. On hyvä, että koulun johto antaa asiallista informaatiota tietosuojan rajoitukset ja oikeusturvakysymykset huomioiden.

1. Kriisitilanteessa rehtori tekee tilannearvion ja antaa selkeät toimintaohjeet henkilöstölle, oppilaille ja opiskelijoille sekä pyrkii rauhoittamaan tilannetta. Hän vastaa siitä, että paikalle hälytetään välittömästi tarvittava apu. Rehtori ohjaa henkilöstöään toimimaan rauhallisesti oppilaiden ja opiskelijoiden turvana.
   
   
2. Tilanteen rauhoituttua rehtori järjestää neuvottelun koulun henkilökunnan kesken. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta:

•  kartoitetaan henkilöstön omat kokemukset kriisistä ja arvioidaan voimavarat asioiden käsittelyyn
• kootaan tiedot oppilaiden tai opiskelijoiden tilanteesta niin pitkälle kuin mahdollista. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan huomioon myös työssäoppimisessa olevat opiskelijat
• sovitaan, miten oppilaiden tai opiskelijoiden koteihin ja läheisiin ihmisiin ollaan yhteydessä
• sovitaan, miten toimenpiteistä tiedotetaan
• sovitaan, millaisia yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tilanteen käsittelemiseksi ja sovitaan tilaisuuksiin liittyvät vastuut
• sovitaan, miten eri opiskelutilanteissa asiaa käsitellään; vältetään asioiden liiallista käsittelyä ja korostetaan, että opettajan ensisijainen tehtävä on kuunnella, vastata kysymyksiin, antaa tietoa ja seurata oppilaiden mahdollisia oireita, jotka liittyvät kriisiin
• sovitaan, miten annetaan tietoa median edustajille; tässä on syytä olla erityisen tarkka varsinkin oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamisessa
• sovitaan, miten ollaan yhteydessä yhteistyökumppaneihin; millaista asiantuntija-apua voidaan saada koulun ulkopuolelta
• sovitaan, miten asioiden käsittelyä jatketaan henkilöstön kesken ja keskustellaan, mitä mahdollisia tukitoimia he tarvitsevat
  

     3. Rehtori neuvottelee myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tällöin sovitaan toimintalinjoista, vastuista ja työnjaosta:

• sovitaan, mikä on oppilashuollon henkilöstön rooli yhteydenpidossa koteihin tai opiskelijoiden perheisiin ja tiedon saamisessa oppilaiden tai opiskelijoiden tuen tarpeesta
• sovitaan, millaista tukea koulussa voidaan tarjota ja miten enemmän tukea tarvitsevat oppilaat tai opiskelijat ohjataan ulkopuolisen tuen piiriin
• sovitaan, miten oppilashuollon henkilöstö tukee muuta henkilökuntaa
• sovitaan, miten hoidetaan yhteydet muihin kouluihin tai oppilaitoksiin, erityisesti niihin, joissa on samojen perheiden lapsia
• mikäli oppilaita tai opiskelijoita ja henkilöstöä on vaarassa tai kadoksissa, voi olla tarpeen perustaa erityinen kriisiryhmä koordinoimaan toimenpiteitä; ryhmään voi pyytää asiantuntija-apua terveyskeskuksesta, paikallisesta SPR:n osastosta tai muusta vastaavasta.
  
  
  4. Rehtori arvioi yhteisen tilaisuuden järjestämisen tarpeen. Järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon seuraavat näkökulmat:
  
• tilaisuus suunnitellaan huolella ja sen kestossa otetaan huomioon myös nuorimmat oppilaat
• tilaisuus on kaikille yhteinen ja oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilöstön henkilökohtaista vakaumusta ja kulttuuritaustaa kunnioittava
• tilaisuutta johtaa rehtori tai hänen osoittamansa henkilö
• tilaisuudessa asia esitetään lyhyesti ja kaikille ymmärrettävällä tavalla:
  • lyhyt kuvaus tosiasioista
  • keitä asia on kohdannut ja miten
  • mitä tuntemuksia järkyttävä asia herättää
  • miten koulussa tai oppilaitoksessa asia otetaan huomioon lähipäivinä
  • asiaan liittyvä keskustelu oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa on suotavaa käydä luokissa ja opiskelijaryhmissä lasten ja nuorten tarpeista lähtien
    
    

5. On tärkeää, että rehtori huolehtii kriisin aikana ja sen jälkeen omasta jaksamisestaan.