Kriisisuunnitelma
Kriisisuunnitelmalla tarkoitetaan yleensä varautumista koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin äkillisiin tilanteisiin. Monet koulut ja oppilaitokset ovat laatineet erilliset toimintaohjelmat väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän sekä päihteiden käytön ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitamiseen.
Koulun toimintaa voivat uhata myös sellaiset vaaratekijät, joihin on syytä varautua osana pelastussuunnitelmaa. Suositeltavaa on, että kaikki ongelma- ja kriisitilanteita ja koulun turvallisuutta koskevat suunnitelmat (esim. pelastussuunnitelma) kootaan yhteen koulun turvakansioon. Kansion tulee olla helposti saatavilla ja sen sijainnin tulee olla kaikkien tiedossa. Jokaisen luokan ja opettajanhuoneen seinällä tulisi olla välittömät toimintaohjeet ja hätänumerot kriisitilanteiden varalle.
Kriisisuunnitelman tulisi antaa selkeät ja yksiselitteiset toimintaohjeet. Vaikka kaikkia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, tehtyjä toimintamalleja voi soveltaa muihinkin tilanteisiin. Koululla tai oppilaitoksella on myös hyvä olla erityinen ”surulaatikko”, jossa on esimerkiksi kynttilöitä, aamunavauksia, surumusiikkia ja runoja.
Koulun kriisiryhmä
Kriisivalmiuden kehittämistä, ylläpitämistä ja toiminnan organisointia varten koulussa olisi hyvä olla kriisiryhmä. Kriisityö soveltuu luontevasti oppilashuoltoryhmän työhön. Jos koululla ei ole oppilashuoltoryhmää, koululle voidaan nimetä vastuuhenkilöt tai erillinen kriisiryhmä. Oppilashuoltoryhmän ja kriisiryhmän tulee sopia keskinäisestä työnjaostaan sekaannuksien ja päällekkäisen työn välttämiseksi. Pienissä kunnissa voi toimia koulujen yhteinen kriisiryhmä. Keskeinen vastuuhenkilö kriisitilanteissa on koulun toimintaa johtava rehtori, siksi rehtorin tulisi toimia kriisiryhmän vetäjänä.
Koulun kriisiryhmän tehtävänä on
- laatia koululle kirjallinen kriisisuunnitelma
- kirjata ryhmän sisäinen työnjako ja vastuuketju
- selvittää kriisitilanteissa tärkeät yhteistyötahot
- perehdyttää koulun henkilöstö järjestämällä koulutusta ja hankkimalla kirjallisuutta
- tiedottaa suunnitelmasta oppilaille tai opiskelijoille, vanhemmille sekä yhteistyökumppaneille
- organisoida toiminta kriisitilanteissa
- huolehtia välittömästä henkisen tuen tarpeesta sekä mahdollisista jatkotoimista
- arvioida kriisitilanteissa toteutettuja toimia ja tehdä kriisisuunnitelmaan tarvittavat muutokset
- pitää kriisisuunnitelma ajan tasalla (päivittää yhteystiedoissa tai koulun olosuhteissa tapahtuneet muutokset)
- ylläpitää kriisivalmiutta perehdyttämällä uudet työntekijät kriisisuunnitelmaan sekä järjestämällä koko henkilöstölle vuosittain siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta.
Kriisitilanteissa tärkeitä auttajia ovat muun muassa poliisi, palo- ja pelastustoimi, terveyskeskus, sairaala, lastensuojelu, kunnan kriisiryhmä, kasvatus- ja perheneuvola, lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian klinikka, sosiaalitoimi ja seurakunta. Koulun kriisiryhmä organisoi paikallisten yhteistyötahojen kanssa riittävän tuen.
Lisätietoa kriisisuunnitelman laatimisesta ja kriisiryhmän toiminnasta:
Marie Rautavan artikkeli Koulun kriisisuunnitelman laatiminen
Esimerkki ohjeistuksesta kiinteistön pelastussuunnitelman laatimiseen
Kuopion kaupunki