Toiminta influenssaepidemian aikana kouluyhteisössä

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä Suomessa siirryttiin 27.7.2009 influenssaepidemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Lieventämisvaiheen tavoitteena on ehkäistä influenssan leviämistä sekä epidemian aiheuttamia vakavia sairauksia ja komplikaatioita.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kirjeellään 5.8.2009 (Toiminta influenssaepidemian aikana eri koulutusasteiden oppilaitoksissa, STM/2860/2009) ohjeet opetusviranomaisille ja kaikkien koulutusasteiden oppilaitoksille influenssaepidemian tartuntojen torjumiseksi lieventämisvaiheessa. Kirje korvaa sosiaali- ja terveysministeriön 20.5.2009 lähettämän kirjeen (Oppilaitosten toiminta ja influenssa A(H1N1) tartunnat, STM/1765/2009).  

Influenssavirus aiheuttaa vaikeusasteeltaan samankaltaisen taudin kuin kausi-influenssa. Koska väestöllä ei ole suojaavia vasta-aineita uutta influenssavirusta vastaan, sairastuvia arvioidaan olevan huomattavasti enemmän kuin kausi-influenssaan sairastuvia. Tämä voi aiheuttaa erilaisia häiriöitä yhteiskunnan toiminnoissa mukaan lukien koulut, korkeakoulut ja muut oppilaitokset.

Lisätietoja:
Sikainfluenssa - virallinen tietopaketti (THL)

Oireet ja tartuttavuus

Influenssa A(H1N1) -virus aiheuttaa samanlaisia oireita kuin muutkin influenssavirukset. Yleisimpiä oireita ovat äkillinen kuume, kurkkukipu, yskä ja nuha. Muita mahdollisia oireita ovat jäsenten särky, päänsärky, vilunväristykset ja väsymys.

Virus tarttuu muiden influenssavirusten tapaan: yskiessä ja aivastaessa tai hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä. Sairaan ihmisen yskiessä tai aivastaessa pisarat putoavat nopeasti maahan. Tartunnan saaneet ihmiset voivat tartuttaa virusta noin vuorokauden ajan ennen oireiden ilmaantumista ja edelleen jopa 7 päivän ajan sairastumisen jälkeen. Lapset ja pitkäaikaissairaat voivat olla taudin tartuttajia pidempäänkin. Oireinen henkilö on erityisen tartuttava muutaman ensimmäisen vuorokauden aikana.

Influenssan torjunta oppilaitoksissa

Lieventämisvaiheessa ei eristämis-, jäljittämis- ja karanteenitoimenpiteille ole enää perusteita tartunnan torjunnassa. Tästä syystä myöskään oppilaitosten sulkeminen ei ole perusteltua tartuntatautilain nojalla.

Erityisen tärkeää on noudattaa käsi- ja yskimishygieniaan liittyviä ohjeita. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että oppilaitoksissa oppilailla ja henkilökunnalla on edellytykset riittävän käsi- ja yskimishygienian toteuttamiseen.

Influenssaepidemian leviämisen ehkäisyssä on tärkeää, että oppilaitokset informoivat oppilaita ja heidän vanhempiaan tai huoltajiaan siitä, että oppilaat eivät osallistu sairaana opetukseen eikä heitä lähetetä sairaana kouluun tai oppilaitokseen. Sairastuneen tulee olla poissa oppilaitoksesta kunnes hän on ollut kuumeeton ja muuten oireeton vähintään vuorokauden. Samat periaatteet koskevat kaikkia oppilaita, opiskelijoita, opettajia ja oppilaitoksen muuta henkilökuntaa eri koulutusasteiden oppilaitoksissa.

Mikäli oppilaalle kehittyy influenssan oireita, tulee hänet siirtää mahdollisuuksien mukaan erilliseen tilaan ja ottaa yhteyttä oppilaan vanhempiin tai huoltajiin kotiin kuljetuksen ja muiden tarvittavien jatkotoimenpiteiden järjestämiseksi. Täysi-ikäisten opiskelijoiden kohdalta tarvittavat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että valmiussuunnitelmat epidemiasta mahdollisesti aiheutuvien ongelma- ja kriisitilanteiden varalle ovat ajantasaiset.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävät

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä terveyskeskusten tartuntatautivastaavien tulee osallistua yhteistyössä opettajien kanssa oppilaitoksissa tehtävään influenssaepidemian torjuntatyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee antaa mahdollisuuksien mukaan informaatiota ja ohjausta yksittäisissä sairastapauksissa ja erilaisissa ongelmatilanteissa koulu- ja opiskeluyhteisölle, vanhemmille ja huoltajille. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ei tule pitää sairausvastaanottoa influenssapotilaille. Sairausvastaanotot tulee kunnassa keskittää terveyskeskuksiin.

Lisätietoja:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 
Sosiaali- ja terveysministeriö 
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten (STM)
Yleiset hygieniaohjeet 

Opetus

Tartuntatautien leviämistä, ehkäisyä ja hoitoa käsitellään osana opetussuunnitelmaa. Epidemioita ja pandemian uhkaa käsitellään sekä yksilön että lähiyhteisön näkökulmasta, ja niiden yhteydessä on syytä korostaa myös yhteiskunnan toimintamalleja ja globaalia näkökulmaa erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa.

Tartuntatautien leviämistä ja niiltä suojautumista voidaan käsitellä eri oppiaineiden näkökulmista. Terveystiedossa käsitellään sairauksia ja niiden ehkäisyä, oireiden tunnistamista ja itsehoitoa sekä suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää. Biologiassa viruksia ja niiden ominaisuuksia käsittelevät sisällöt auttavat hahmottamaan tautien leviämistä. Kotitalouden opetuksessa tuodaan korostetusti esiin hyvät hygieniatottumukset tartunnoilta suojautumiseksi. Yhteiskuntaopin ja maantiedon opetuksessa voidaan käsitellä kansallisia ja kansainvälisiä varautumissuunnitelmia.

Vieraiden kielten opetuksessa voidaan hyödyntää ajankohtaista verkkomateriaalia tartuntatautien torjunnasta ja ehkäisystä.  Useiden kansainvälisten järjestöjen verkkopalveluissa tilannetietoja päivitetään juoksevasti.

Lisätietoja:
Maailman terveysjärjestö WHO 
ECDC – European Centre for Disease Prevention and Control 
CDC – Centers for Disease Control and Prevention 
Google Maps/Swine Flu 

Oppilaitosten sulkeminen pandemiatilanteessa

Tilastokeskuksen (2008) mukaan esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä on noin 603 300 ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärä on noin 115 000. Yhteensä yleissivistävän koulutuksen oppilas- ja opiskelijamäärä on noin 718 300. Mikäli oletetaan, että 30 % yleissivistävän koulutuksen oppilaista ja opiskelijoista olisi saanut influenssa A(H1N1) infektion merkitsisi se noin 215 490 influenssaan sairastunutta oppilasta ja opiskelijaa.

Lieventämisvaiheessa ei eristämis-, jäljittämis- ja karanteenitoimenpiteille ole enää perusteita tartunnan torjunnassa. Oppilaitoksia ei voida sulkea ilman terveysviranomaisten erillistä päätöstä. Päätöksen voi tehdä kunnan terveysviranomainen vain tartuntatautilain perusteella. Opetusviranomaisilla ei ole asiassa toimivaltaa.

Jos oppilaitoksessa ilmenee useita kuumeisia hengitystieinfektiotapauksia, on asiasta ilmoitettava paikalliselle terveysviranomaiselle.

Opetuksen järjestäminen

Lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteisiin pyrkiminen, vaikka epidemia aiheuttaisi oppilaiden ja opettajien usean päivän kestäviä poissaoloja ja voi aiheuttaa myös koulutyön keskeytymisen koulun väliaikaisen sulkemisen vuoksi. Tavoitteisiin pääseminen voi edellyttää joustavia koulu-, luokka- ja oppilaskohtaisia ratkaisuja. Voimassa olevat opetussuunnitelmien perusteet ja niihin perustuvat paikkakunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat antavat joustavuudelle riittävät puitteet. Kotiin jääviä oppilaita kannustetaan ja ohjeistetaan opiskelemaan kotonaan voimiensa mukaan.

Perusopetuslain 23 §:ssä todetaan: "Milloin opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa, on menetetyt työpäivät korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuudella päivällä." Koulun sulkeminen väliaikaisesti ei siis välttämättä johda lukuvuoden pidentämiseen loppupäästä.

Ylioppilastutkinnon järjestäminen

Ylioppilastutkintolautakunnalla on oma varautumissuunnitelmansa pandemiatilannetta varten. Ylioppilastutkintolautakunta tiedottaa asiasta omilla sivuillaan.
Ylioppilastutkintolautakunta

Lisätietoja Opetushallituksessa:
Ylijohtaja Petri Pohjonen, 040 348 7139