Arviointien merkitys ja hyödyntäminen

Kansalliset arviointiraportit ovat tuottaneet tietoa koulutusjärjestelmän tilasta ja kehittämiskohteista poliittisille päätöksentekijöille, opetuksen järjestäjille ja opettajille. Arviointien perusteella on havaittu eroja muun muassa oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa ja oppilasarvioinnin käytännöissä sekä erityisopetuksen tarpeen ja tarjonnan kohtaamisessa. Toisaalta tulokset ovat antaneet tietoa koulutusjärjestelmän ja koulutuksen tilasta sekä kehittymisen suunnasta.

Opettajat saavat palautetietoa oppilaidensa osaamisen tasosta kokeen toteuttamisen yhteydessä sekä koulun yleistasosta kouluille toimitettavassa palautteessa. Palautteessa opetuksen järjestäjät ja koulut ovat saaneet vertailutietoa tuloksistaan suhteessa kansalliseen keskiarvoon. Opetushallitus on informoinut opetuksen järjestäjiä ja kouluja siitä, miten näiden oppimistulokset vastaavat kansallisia tavoitteita ja miten oppilaiden keskimääräinen osaaminen ja koulun oppilasarvioinnin yleinen linja todistusnumeroiden osalta on suhteessa kansallisen tasoon. Tämänkaltaisen tiedon tuottaminen antaa mahdollisuuksia parantaa oppilaiden oikeusturvaa esimerkiksi toisen asteen koulutukseen hakeuduttaessa.

Palautteiden vaikuttavuutta on selvitetty erillisin kyselyin. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arvioinnissa vuonna 2005 yli 80 % kouluista ilmoitti käyttävänsä arvioinnin tuloksia opetuksen painopisteiden suunnitteluun ja oppiaineen osaamisen arviointiin.

Opetushallituksen vuodesta 1998 alkaen keräämä arviointitieto on tuonut näkyville koulujen ja kuntien välistä vaihtelua oppimistuloksissa, oppilasarvioinnissa ja oppilaiden saamassa tuessa. Arviointien perusteella on aloitettu kehittämishankkeita kuten Erilaiset oppijat - yhteinen koulu -, Luku-Suomi -hanke jne. Muut pohjoismaat ovat käyttäneet hyväkseen Suomessa luotua otosperusteista perusopetuksen oppimistulosten arviointijärjestelmää kehittäessään omia järjestelmiään. 

Oppimistulosten seuranta ja muut kansalliset arvioinnit tuottavat tärkeää perustietoa myös paikallisten päätöksentekijöiden käyttöön. Kansallisten oppimistulosten arviointien perusteella tiedetään, että alueiden ja koulujen väliset erot oppimistuloksissa ja oppilaiden asenteissa ovat yleensä pieniä, mikä osaltaan kertoo koulutuspalvelujen tasalaatuisuudesta.