Otokset
Valtakunnallisia oppimistulosarviointeja on tehty otoksina niin, että tulokset voidaan yleistää koskemaan koko yleisopetuksen ikäluokkaa. Ne mahdollistavat myös tarvittavan vertailun eri läänien, erityyppisten kuntien sekä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen tulosten välillä. Käytetyt otokset ovat niin suuria, että koko ikäluokan osaamisen yleistaso voidaan arvioida riittävällä tarkkuudella. Arviointikokeet järjestetään 4 000–6 000 oppilaalle yleensä 150–350 koulussa. Arviointiin osallistuu noin 5 % vuosiluokan oppilaista ja 15–20 % kouluista. Ruotsinkielisestä koulutuksesta otetaan suurempi otos vertailtavuuden parantamiseksi.
Oppiaineen asiantuntijat sekä tehtävänlaatijat (kokeneita opettajia) suunnittelevat seurantatiedon keruun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Kutakin arviointia varten nimetään asiantuntijaryhmä, johon kuuluu opettajien lisäksi oppiaineen, opetuksen ja käyttäytymistieteellisen mittaamisen asiantuntijoita eri yliopistoista. Opetushallituksessa muodostetaan työryhmä, johon kuuluu projektipäällikkö, metodiasiantuntija ja avustavaa henkilöstöä. Asiantuntijaryhmä ohjaa ja seuraa arvioinnin toteutumista.
Koetehtävät ja taustakyselyt
Koetehtävät perustuvat valtakunnallisessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin tavoitteisiin, joiden toteutumista seurataan. Tehtävät esikokeillaan ulkopuolisissa kouluissa, ja niistä valitaan opettajien antaman palautteen ja osioanalyysin jälkeen luotettavimmat ja erottelukykyisimmät osiot lopullisiin tehtäväsarjoihin. Tehtäväsarjoissa on mukana sekä helppoja että vaativampia tehtäviä ja erilaisia tehtävätyyppejä.
Otantaperusteisella koejärjestelyllä on pyritty siihen, ettei arviointi ohjaisi opiskelua eikä raskauttaisi opettajien työtä. Opettaja saa tiedon yksittäisen oppilaan tuloksesta heti kokeen jälkeen. Koulut ja opetuksen järjestäjät ovat saaneet kahden kuukauden sisällä kokeesta alustavaa palautetietoa koulun tuloksista suhteutettuna kansalliseen keskiarvoon. Koulut ovat päässeet mukaan keskimäärin joka viidenteen arviointiin.
Oppimistulosten lisäksi rehtoreilta, opettajilta ja oppilailta on kerätty seurantatietoa mm. työtavoista, oppilasarvioinnista, opetuksen resursseista ja oppilaiden opiskeluasenteista. Opiskeluasenteiden arviointiin on kehitetty kaikkiin oppiaineisiin soveltuva ja vertailu- ja seurantatiedon mahdollistava mittari, jonka avulla selvitetään oppilaiden käsityksiä oppiaineen kiinnostavuudesta, oppilaan käsityksistä mahdollisuuksistaan arvioitavan oppiaineen oppijana sekä oppilaan käsityksiä oppiaineen opiskelun hyödyllisyydestä.
Rehtorikyselyn avulla kerätään tietoa mm. opetuksen tuntijakaumasta, opetusryhmien koosta, kodin ja koulun yhteistyöstä, tukiopetuksesta ja koulun ilmapiiristä. Opettajat antavat tietoa mm. oppiaineen opetuksen resursseista, opetuksen painopisteistä ja opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen toteutumisesta.
Arvioinnin keskeisistä kansallisista tuloksista julkaistava arviointiraportti esitellään opetusministeriölle. Raportti toimitetaan myös arviointiin osallistuneille oppilaitoksille ja opetuksen järjestäjille. Opetushallituksen verkkosivuilla julkaistaan informaatiota arviointien tuloksista.