Kulttuuriala

Kulttuurialan koulutus on ollut jo pitkään hyvin suosittua. Nuoria kiinnostaa alan koulutus, vaikka jo pidemmän aikaa on ollut nähtävissä, että vain osa on työllistynyt koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Koska alan koulutuspaikoista on ollut kysyntää, aloittaneiden määrä on säilynyt viime vuosinakin runsaassa 7 000:ssa. Kun koko alan kehitystä tarkastellaan koulutusasteittain, ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden määrä on vuosikymmenen loppuun mennessä hieman laskenut. Korkeakoulutuksessa tilanne on kaksijakoinen siten, että yliopistokoulutuksen määrä on säilynyt samalla tasolla, mutta ammattikorkeakoulutuksen aloittajamäärä on kasvanut viimeiseen tilastovuoteen 2009 mennessä 200 aloittajalla.

Siitä huolimatta, että kulttuurialan ammattiryhmien työllisyyskehitys näyttää myönteiseltä ja että koulutuksen saaneet sijoittuvat nykyistä monipuolisemmin yhteiskunnan eri osa-alueille, on kulttuurialan tulevaisuuden koulutustarve paljon nykyistä pienempi. Alan työllisten suotuisa tulevaisuus työmarkkinoilla on huomioitu ennakointimenetelmän eri vaiheissa, kuten ammattirakenteiden laatimisessa eri toimialoille ja koulutuksen ja ammattien vastaavuusavaimessa.

On syytä muistaa, että koulutusalan kehitysennuste ja tuleva työvoimatarve ovat olleet jo pidemmän aikaa nähtävissä kaikissa Opetushallituksen koulutustarve-ennakoinneissa (Opetushallitus 1999; 2004; 2009a). Uusin laskelma osoittaa, että koulutusalalla suurin vähennystarve on ammatillisessa peruskoulutuksessa (62 %), mutta myös ammattikorkeakoulutuksen aloittajatarve on vain puolet nykyisestä. Yliopistokoulutuksen vähennystarve on runsaan viidenneksen nykyisestä. Toisin kuin useilla muilla koulutusaloilla, joissa on paljon erisuuntaista opintoaloittaista koulutustarpeen muutosta, kohdistuu vähennystarve kuvataiteen yliopistokoulutusta lukuun ottamatta kaikille kulttuurialan opintoaloille.