Ennakointi ja ennakointimenetelmät

Tässä osiossa esitellään lyhyesti, mitä ennakointi on ja mitä menetelmiä ennakoinnissa on mahdollista käyttää. Menetelmien esittelyssä on pitäydytty yleisellä tasolla, sillä eri käyttötarkoituksiin kehitettyjä ennakointimenetelmiä on hyvin paljon.

Yleistä ennakoinnista

Ennakoinnilla (foresight) ja tulevaisuuksien tutkimuksella (futures studies, futures research) tarkoitetaan tässä sivustossa samaa asiaa. Kyseessä on moninäkökulmainen, koko aikajanan huomioon ottava päätelmien teko siitä, mitä ja millaisia ovat tulevaisuuden muutokset ja muuttumattomuudet. Ennakointi on myös päätösten tekoa siitä, mitä tulevaisuuden suhteen pitäisi tänään tehdä. Ennakointi on strategista suhtautumista nykytilaan ja tulevaisuuteen. Ennakointi on valintojen kautta tapahtuvaa tulevaisuuden tekemistä. Tulevaisuusajattelussa hahmotetaan mahdollisia tulevaisuuksia, todennäköisiä tulevaisuuksia ja toivottavia tulevaisuuksia. Joka askeleella vaihtoehtojen määrä supistuu. Lopulta toivottavia asioita ryhdytään tekemään.

Ennakointi ja tulevaisuuksien tutkimus eroaa muista tieteistä ja todellisuuden hahmottamisen lajeista siinä, että tutkimuskohdetta ei ole varsinaisesti olemassa. Kaikki tulevaisuutta koskevat ajatukset, informaatio ja tieto ovat epävarmoja. Tulevaisuus ei ole määrätty. Tulevaisuuden muotoutuminen voi kulkea polkuja, joita ei koskaan aikaisemmin ole kuljettu. Näin tulevaisuus voi olla palautumatonta, ei-syklistä, ei-kehämäistä, evolutionaarista, ennen kokematonta muutosta. Toisaalta tulevaisuus ei ole täysin riippumaton nykyhetkestä tai historiasta. Invarianssit eli pysyvyydet ovat myös rakentamassa tulevaisuutta. Tulevaisuuteen vaikuttavat myös historialliset trendit, polkuriippuvuudet ja kehämäiset tai aaltomaiset syklit. Polkuriippuvuuksilla viitataan kehitykseen, jossa aiemmat valinnat vaikuttavat tuleviin valintamahdollisuuksiin. Ääritapauksessa täysin varmoja asioita tulevaisuudessa ovat ns. luonnonlait (painovoima, auringonnousu jne.). Molemmat ovat edessämme tulevaisuudessa – niin ennakoimattomat, uutta luovat muutokset kuin pysyvyydetkin.

Ennakointimenetelmistä

Tulevaisuustieto on valtaosin mielipiteitä eli näkemyksellistä tietoa. Ennakoinnin menetelmät tähtäävät pääosin näkemysten synnyttämiseen, kokoamiseen, järjestelyyn, analysointiin, jalostamiseen, syntetisoimiseen, tulkintaan ja hyväksyttämiseen. Usein ennakointi tai tulevaisuuksien tutkimus muodostaa prosessin, jossa on useita vaiheita ja jossa käytetään useita menetelmiä rinnakkain tai peräkkäin.

Ennakointimenetelmiä voidaan luokitella, tyypitellä ja ryhmitellä lukuisin eri tavoin, esimerkiksi ennakointiprosessin mukaan (autoritaariset, henkilökeskeiset menetelmät tai demokraattiseen osallistumiseen perustuvat menetelmät), tietolähteiden, tiedonkäsittelyn ja tulosten esittämistavan mukaan (numeeriset ja määrälliset menetelmät tai verbaaliset ja laadulliset menetelmät) tai tiedonintressin mukaan (objektiivinen tulevaisuudesta tietäminen tai tahtoon perustuva tavoitteellinen tulevaisuuden tekeminen).

Ennakointimenetelmiä on seuraavassa lueteltu menetelmäperheittäin niin, että luettelon alussa on numeerisia, määrällisiä ja täsmälliseen objektiivisuuteen perustuvia menetelmiä. Luettelon loppua kohden edettäessä menetelmät monimutkaistuvat, muuttuvat verbaalisiksi, laadullisiksi, epätäsmällisemmiksi ja tavoitteellisuudessaan poliittisemmiksi tulevaisuuden tekemisen menetelmiksi. Opetushallituksessa on sovellettu ja sovelletaan kaikkien menetelmäperheiden menetelmiä, kuten esimerkiksi tilastoanalyyseja, ekonometrisia malleja, haastatteluja, barometreja, toimintaympäristöanalyyseja, aivoriihiä, tulevaisuudenkuvia ja strategisia menetelmiä.

  • Tilastoanalyysit ja trendiextrapolaatio
  • Ekonometriset mallit, simulaatiot
  • Haastattelututkimukset, barometrit, delfoi
  • Toimintaympäristön analysointi
  • Luova tulevaisuuden ryhmäideointi, aivoriihet
  • Tulevaisuustaulukot, ristivaikutukset, tulevaisuudenkuvat, skenaariot
  • Strateginen ennakointi

Kaikkien ennakointimenetelmien soveltamisessa on yhteiskunnallisen ennakoinnin tapauksessa korostettava osallistumisen ja yhdessä tekemisen merkitystä, vaikka tulevaisuutta voi tutkia yksinkin.

Ennakointimenetelmien kuvauksia ja ominaisuuksia on esitelty tarkemmin aiemmin ENSTISSÄ (Ennakoinnin tietopalvelu) olleessa aineistossa, jonka laadinnassa hyödynnettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen asiantuntemusta.

Koulutustarpeiden määrällisessä ennakoinnissa käytetään Opetushallituksen MITENNA-mallia ja osaamistarpeiden ennakoinnissa VOSE-projektissa kehitettyä prosessimallia.