Suomenkielinen sanasto

A · B · C · D · E · F · G · H · I · J · K · L · M · N · O · P · Q · R · S · T · U · V · Y


A

Aikaperspektiivi
Tidsperspektiv
Time perspective

Yksilön tai yhteisön suuntautuminen nykyhetkestä kohti jotain mahdollista tulevaisuuden tilaa tai tapahtumaa; nykyhetken ja mahdollisen tulevaisuuden tilan välinen aika. Aikaperspektiivin pituus määräytyy siitä tulevaisuuden tilasta, jota kohti kulloinkin suuntaudutaan.

Aikasarja-analyysi
Tidsserieanalys
Time series analysis

Empiiristen menetelmien joukko, joilla tarkastellaan tutkittavan kohteen tai ilmiön aikaisempaa kehityskulkua ja vedetään siinä havaittavien tavallisesti matemaattisten tai tilastollisten säännönmukaisuuksien perusteella johtopäätökset kehityksen suunnasta ja laadusta eli aikasarjan jatkumisesta havaintoajanjakson yli. Menetelmät soveltuvat sellaisten aikavälien ennusteiden tekemiseen, joissa säännönmukaisuuksien voidaan olettaa pysyvän muuttumattomina.

Aineeton pääoma
Immateriellt kapital
Intangible assets

Pääoma jaetaan usein fyysiseen ja aineettomaan pääomaan. Yksiselitteistä määritelmää aineettomalle pääomalle ei ole, mutta usein tarkoitetaan kaikkea sitä omaisuutta, joka yritykseen on tuotettu inhimillisen pääoman eli henkilökunnan osaamisen avulla. Aineeton pääoma koostuu työntekijöiden kyvyistä ja innovatiivisuudesta, yrityksen rakenteissa ja prosesseissa olevasta tiedosta, yrityskuvasta, tuotemerkeistä ja immateriaalioikeuksista sekä asiakas- ja yhteistyösuhteista.

Aivoriihi
Brainstorming
Brainstorming

Usein ryhmässä tehty vapaa ideointi ja mahdollisten vaihtoehtojen kartoitus. Tavoitteena on luovan ratkaisun tai useiden ratkaisumallien löytäminen esillä olevaan ongelmaan.

Aktori
Aktör
Actor

Toimija, jolla on tärkeä ja usein kontrolloiva rooli jossain järjestelmässä tai organisaatiossa tms. Muutostilanteissa toimija/ toimijat, jotka saavat prosessin aikaan.

Alueellinen ennakointi
Regional framsyn
Regional foresight

Alueellisen ennakoinnin käytännön oppaan Suomen versiossa (2002) alue-ennakointi määritellään seuraavasti: "Tulevaisuutta koskevan tiedonhankinnan, osallistumisen, verkostoitumisen, vision laatimisen ja toiminnan soveltamista alueellisella tasolla tehtävien päätösten tietopohjan parantamiseksi ja ohjaamiseksi. Alue voi tarkoittaa lääniä, maakuntaa tai muuta aluetta, kuten kaupunkia, tai jotain muuta eri toimijoiden välistä paikallista järjestelmää. On tärkeää, että alueella on edes jonkin verran paikallista identiteettiä ja poliittista painoarvoa."

Alueellinen innovaatiojärjestelmä
Regionalt innovationssystem
Regional innovation system

Alueellinen innovaatiojärjestelmä rakentuu systeemisistä kytkennöistä eri tiedon tuottajien (yliopistot, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset innovaatiopalvelut) ja yritysten (pienet ja suuret) välillä.

Ammattikoulutusavain, ammattien ja koulutuksen vastaavuusavain
Yrkesutbildningsnyckel, konverteringsnyckel från yrken till utbildning
Occupation/education key; correspondence key between occupations and education

Työvoimamenetelmään perustuvassa koulutustarpeiden ennakoinnissa uuden työvoiman tarve muutetaan koulutustarpeiksi ns. ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimella. Avain on ammatti- tai ammattiryhmäkohtainen listaus niistä koulutuksista, joiden uskotaan kuvaavan tulevaisuudessa ammattiryhmän koulutusjakaumaa. Se esitetään yleensä prosenttijakaumana ammattiryhmän työvoimasta. Ammattien ja koulutuksen vastaavuusavainta laadittaessa käytetään yleensä taustatietona historiatietoa (tilastoja) siitä, mikä ammattiryhmän koulutustausta on ollut. Tämän jälkeen mukaan tuodaan näkemystieto siitä, millainen tilanne on tulevaisuudessa. Avain voi olla hyvinkin tavoitteellinen ja historiatiedosta poikkeava, mikäli ennakoija pystyy näkemyksensä tulevasta uskottavasti perustelemaan

Analogia-ajattelu
Analogiskt tänkande
Analogy

Menetelmä, jossa tutkittava ilmiö, josta on vaikea saada tietoja, rinnastetaan toiseen erilaiseen ilmiöön, jota on helpompi havainnoida tai analysoida. Esimerkiksi fysiikassa magneettikentän ilmiöitä voidaan tutkia sähkökentän avulla ja sähköilmiöitä analysoida mekaniikan ilmiöiden avulla, koska näiden luonteeltaan erilaisten ilmiöiden matemaattiset kuvaukset ovat samanmuotoisia. Siitä, mitä toisessa ilmiössä mitataan, voidaan luotettavasti päätellä, millaisia arvoja eri tekijät olisivat saaneet tutkimustilanteessa tukittavassa ilmiössä. Tulevaisuudentutkimuksessa tai humanistisissa tieteissä yleensä ei ole mahdollisuuksia tällaiseen rinnastukseen erilaisten ilmiöiden välillä. Ymmärtävän analogian keino on tulkinnallinen ja rinnastuksissaan näkemyksellinen. Tutkittavan asian rinnalle, esimerkiksi tietyn ilmiön tulevaisuuden kehityskulun ymmärtämiseksi, voidaan asettaa historiasta toinen ajanjakso, jonka tapahtumien kulku tunnetaan. Samalla oletetaan, että tämän historiasta tunnetun ajanjakson tunnettu ja sisällöllisesti erilainen tapahtumakulku on rakenteeltaan ja joiltakin muilta kiinnostavilta piirteiltään rinnasteinen tutkittavalle ilmiölle. Tapahtumien kulku jo tunnetussa ilmiössä antaa mahdollisuuden vetää johtopäätöksiä, mitä voi tapahtua myös tutkittavassa ilmiössä.

Analyysi
Analys
Analysis

Osiksi hajottaminen, hajottamalla tutkiminen, jäsentely, erittely. Analyysin jäsentelyyn kuuluvat tutkittavan ilmiön kuvaaminen, Kausaalinen selittäminen ja/tai intentionaalinen tulkitseminen, lainomainen tai vertaileva heijastaminen havaintojen ulkopuolelle ajallisesti, paikallisesti tai käsitteellisesti, ja perusteltujen yleistysten esittäminen.

Argumentaatioanalyysi
Argumentationsanalys
Argument analysis

Argumentoinnilla tarkoitetaan omien väitteiden perustelua. Väitteiden esittäminen ja perusteleminen ovat erottamaton osa keskustelua. Tieteellisissä keskusteluissa väitteillä tulee olla vahvat perustelut. Tulevaisuusargumentointi ja sen analyysi korostuvat mm. Delfoi-tutkimuksissa.

Arviointi
Utvärdering
Evaluation

Michael Schrivenin määritelmä arvioinnista: "Evaluation is the process of determining the merit, worth and value of things, and evaluations are the products of that process". Arviointi merkitsee jonkin kohteen ansion, arvon ja merkityksen määrittämistä. Arvioinnin ydin on, että arvioinnin kohdetta tarkastellaan suhteessa tiettyyn arviointiperusteeseen eli kriteeriin ja tästä näkökulmasta esitetään arvioiva päätelmä.
Chelimsky & Shadish ovat määritelleet arvioinnille kolme keskeistä tarkoitusta:
1. Evaluation for accountability - tilivelvollisuuden/tulosvastuun osoittaminen,
2. Evaluation for development - tiedon tuottaminen toiminnan kehittämiseksi sekä instituutioiden auttaminen kehityksessä ja
3. Evaluation for knowledge - tiedon tuottaminen toiminnan syvällisemmäksi ymmärtämiseksi.

Arvoketjuanalyysi
Analys av värdekedjan
Value chain analysis

Arvoketjuanalyysilla voidaan kartoittaa yrityksen näkökulmasta koko se prosessi, jossa yrityksen tuotteen tai palvelun arvonmuodostus tapahtuu. Arvoketjuanalyysi on esimerkki lyhyen ja keskipitkän aikavälin mikrotason työkalusta. Analyysin kohteena voi olla yksittäinen yritys, yritysverkosto tai yritysklusteri, jolla tarkoitetaan osaamista kerryttävien yritysten ja yhteisöjen verkostoa. Analyysin suunta on voimakkaasti tulevaisuuteen. Ennakoinnin metodiikkaa hyödyntäen analyysillä saadaan helposti selville yrityksen todelliset kehittämistarpeet ja henkilöstön relevantit koulutustarpeet.

Arvonkantajat
Värdebärare
Value bearers

Ne asiat ja ilmiöt, joita ihminen tai yhteiskunta katsoo arvokkaiksi ja joille annetaan em. symboli- ja laatumääritelmiä.

Arvorationaalisuus
Värderationalitet
Value rationality

Toimimista valintatilanteissa siten, että arvot toteutuvat. Arvorationaalisuus on tässä mielessä rationaalisuuden laajennettu muoto, joka sisältää sekä päämäärien valinnan (tavoiterationaalisuus) että niiden saavuttamiseksi tarpeellisten keinojen valinnan (välinerationaalisuus). Arvojärjestelmän mukainen rationaalisuus on näkökulma, jonka mukaan ihmisellä tulee olla sisäisesti ristiriidaton arvojärjestelmä, jonka mukaan hänen tulee myös toimia ollakseen rationaalinen. Hänen tulee myös voida olla arvojärjestelmänsä mukaan hyvä, kun hän tekee välttämättömiä ja tarpeellisia valintoja vaadittavien yhteiskunnallisten normien mukaisesti.

Arvoristiriita
Värdekonflikt
Value conflict

Jonkin ilmiön tai asian taustalla olevia arvoja koskeva erimielisyys, joka selvittämättömänä lukkiuttaa vuoropuhelun.

Arvot
Värden och värderingar
Values

Yksiselitteinen määrittely on hankalaa: 1) Ristiriitojen yläpuolelle asettuvia tavoitteita, joita kohti yksilö tai yhteiskunta voi suuntautua, mutta joita ei voi koskaan lopullisesti saavuttaa. 2) Ihmismielen aktiivisia, ei-objektiivisia, eettisiä symboleja ja laatumääritelmiä (yksilöarvot), ja yhteiskunnan ylläpitämiä moraalikoodeja (yhteiskunnan arvot). Yksilöarvojen kesken, yksilöarvojen ja yhteiskunnan arvojen välillä tai yhteiskunnan eri toimijoiden välillä voi vallita ristiriitatilanne. Arvot ovat eettisen tietoisuuden (hyvän/pahan, oikean/väärän, totuudellisen/vilpillisen, kauniin/ruman) tiloja ja asenteita, jotka tiedon ja tunteiden ohella ohjaavat ihmisen toimintaa, valintoja ja tekoja tietoisella ja tiedostamattomalla tasolla. Logiikan ja tietoteorian kannalta arvot ovat subjektiivisia vastakohtana objektiiviselle tiedolle. Arvot esiintyvät yhteiskunnassa usein normeina ja toimintaa ja valintoja ohjaavina kieltoina, käskyinä, lakeina ja ohjeina, mutta nämä eivät ole itsessään arvoja. Arvot pikemminkin ovat niitä laajempia ja usein yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia, joiden pohjalle ja joiden määrääminä normit ym. rakentuvat.

Asiantuntijapaneeli
Expertpanel
Expert panel

Joukko jonkin teeman tai ilmiön asiantuntijoita, jotka kootaan yhteen keskustelemaan ja/tai tuottamaan mielipiteistä koostuvaa materiaalia jollain muulla tavalla teema-alueen tulevaisuuden haasteita ja muutoksia koskevista asioista.

TAKAISIN YLÖS

B

Backcasting, takaisin tulevaisuudesta ennakointi
Backcasting (prognostiseringen Tillbaka från framtiden)
Backcasting

Takaisin tulevaisuudesta -ennakointi (backcasting) on tulevaisuudentutkimuksen lähestymistapa, joka ongelmia ratkovalta luonteeltaan sopii hyvin pitkän tähtäyksen ongelma-alueisiin kuten esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyvään problematiikkaan. Takaisin tulevaisuudesta -ennakoinnin tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle tulevaisuuskuvia mielipiteiden muodostamista ja päätöksentekoa varten.

Barometri
Barometer
Barometer

Mittaustapa, jossa samoja kysymyksiä toistetaan määrätyin aikavälein ja tarkastellaan eri otoksissa ja eri ajankohtina saatujen mittaustulosten välisiä eroja. Ks. Tulevaisuusbarometri (TUBARO).

Baronetti
Baronett, (Baronetti)
Baronet, (Baronetti)

Satakunnassa kehitetty työelämän osaamisen ennakointijärjestelmä.

Biofuturologia
Biofuturologi
Biofuturology

1) Luonnollisen elollisen kehityksen l. evoluution ennustaminen; 2) ihmisen ja kulttuurin vaikutukset biologiseen evoluutioon ja 3) tieteen ja tekniikan, ennen kaikkea geenitekniikan avaamat mahdollisuudet muunnella ja luoda uusia lajeja ja ekologisia yhteisöjä.

Brändi, brandi
Brand
Brand

Tarkoittaa merkkiä, tuotemerkkiä ja merkkituotetta. Brändi on kuitenkin enemmän kuin tuote. Brändi voi olla organisaatio, yritys, tuote, tuoteryhmä, projekti tai jopa henkilö. Suppeasti brändi ymmärretään tuotemerkkinä tai yrityksen logona ja laajasti ymmärrettynä se on organisaation sisäinen lisäarvoa tuottava prosessi, joka tuottaa kilpailukykyä.

TAKAISIN YLÖS

D

D.O.L.
D.O.L.
D.S.C.

Dynaaminen (täydennettävä, muokattava, päivitettävä) osaamisluokitus, jonka avulla voidaan tilastollisesti käsitellä yritysten osaamistarpeista kertovaa laadullista aineistoa.

Delfoi-tekniikka, delfoi, delfitekniikka
Delfi-tekniken
Delphi technique

Asiantuntijamenetelmä; vaiheittainen strukturoitu tai puolistrukturoitu kyselymenetelmä, jolla ryhmän (erityisesti asiantuntijoiden) mielipiteitä jostain määrätystä teema-alueesta tuodaan esille ja jalostetaan tiedoksi. Subjektiivisten mielipiteiden perusteella muodostetun tiedon katsotaan sisältävän hiljaista tietoa, joka muodostaa tärkeän osan tulevaisuustiedon perustasta. Menetelmän kehittivät Olaf Helmer ja Norman Dalkey vuonna 1953, ja aluksi sitä käytettiin sodankäynnin strategioiden suunnitteluun RAND-projektissa. Delfoi-tekniikka koostuu useimmiten kahdesta tai kolmesta asiantuntijakierroksesta, joiden kuluessa mielipiteet kerätään ja niistä saatu informaatio (erityisesti yleisestä linjasta poikkeavat mielipiteet perusteluineen) syötetään takaisin asiantuntijoille lisätarkastelua varten. Alun perin delfoi-tekniikka luotiin tarkoituksena saavuttaa asiantuntijamielipiteissä konsensus, ja kyselykierroksia toistettiin niin kauan, että tämä päämäärä saavutettiin. Nykyisin delfoi-tekniikassa keskitytään pikemminkin mielipiteiden erilaisuuksien tarkasteluun ja tutkijoiden päämääränä on saavuttaa mahdollisimman laaja ymmärrys asiantuntijoiden tutkittavaa asiaa koskevista erilaisista mielipiteistä ja ajatuksista sekä niiden perusteluista. Nykyisin delfoi-tekniikkaa toteutetaan usein tietoverkkoon rakennetuilla erillisillä ohjelmilla kuten esim. DelfiScan/Delfix. Skenaariotyöskentelyn ohella delfoi-tekniikka on yksi tunnetuimmista tulevaisuudentutkimuksen tutkimusmenetelmistä. Ks. Hiljainen tieto.

Deskriptiivinen
Deskriptiv
Descriptive

Deskriptiivinen, kuvaileva, kertova.

Determinismi
Determinism
Determinism

Uskomus, jonka mukaan se, mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on kausaalisesti täysin määräytynyt sen perusteella, mitä on tapahtunut tähän mennessä.

Driving force -ilmiöt, driver-ilmiöt
Driving force -fenomen, drivkrafter
Driving forces, drivers

Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöt, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin Trendi ja Megatrendi. Driving force -ilmiöillä ei oikeastaan ole suuntaa, mutta silti nämä ilmiöt toimivat joko tietoisella tai tiedostamattomalla tasolla päätöksenteon ja valintojen taustalla. Ne voivat olla erityisiä yhteiskunnassa, organisaatiossa tai yksittäisillä toimijoilla olevia, tähän aikaan ja tapoihin liittyviä perususkomuksia, oletusten joukko. Niitä ei useinkaan ilmaista ääneen tai kirjallisesti, mutta niitä ei myöskään kyseenalaisteta. Vallitsevan driving force -ilmiön kyseenalaistaminen herättää usein paljon huomiota ja vastarintaa. Ks. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu, (environmental scanning).

Dynaaminen osaamisluokitus (D.O.L.)
Dynamisk kompetensklassificering (D.O.L.)
Dynamic Skills Classification (D.S.C.)

Ks. D.O.L..

Dynaaminen timantti
Porters diamantmodell
Michael Porter's Diamond

Dynaamisella timantilla tarkoitetaan Michael Porterin klusteriajattelussa keskeisen nk. Porterin timantin dynamisoimista tulevaisuudentutkimuksen menetelmien, esimerkiksi tulevaisuusbarometrin avulla. Dynaaminen timantti "vaeltaa ajassa", ja sen avulla voidaan arvioida klusterin osien, kuten tuotannontekijäolojen kehitystä tulevaisuudessa.

Dystopia
Dystopi
Dystopia

1. Jossain tulevaisuudessa oleva paikka ja/tai aika, jossa asiantila on huonommin kuin nykyisyydessä tai siinä paikassa ja/tai ajassa, johon sitä verrataan. 2. Tällä hetkellä vallitsevien huonojen asiantilojen jatkumo ja siirtäjä. Ks. vastakohta Utopia.

TAKAISIN YLÖS

E

ESR-ennakointi
ESF-prognostisering
ESF foresight

Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettava ennakointityö. ESR-ennakoinnista alettiin puhua rakennerahastokaudella 1995 - 1999, jolloin toteutettiin työministeriön, opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön osarahoituksella lähes 200 ennakointiprojektia. (On myös sanottu, että tuolloin rakennettiin projektiperustainen ennakointijärjestelmä.) Ennakointiprioriteetti sisältyi tuolloin Tavoite 4 -ohjelmaan. Ohjelmakaudella 2000 - 2006 ennakointi ei muodosta omaa toimenpidekokonaisuuttaan, vaan se on Tavoite 3 -ohjelmassa horisontaalisena painotuksena eli ns. läpäisyperiaatteella. ESR-rahoitteisten ennakointihankkeiden määrä on nykyisellä kaudella huomattavasti edellistä pienempi.

Edelläkävijä-analyysi
Trend Setter -metod
Forerunner analysis

Asiantuntijamenetelmä, jossa tarkastellaan jonkin asian, toimintamuodon, ilmiön tms. ensimmäisenä esiin tuoneen henkilön tai organisaation toimintamalleja ja -ideoita.

Edeltäjä-analyysi
Foregångare-metod
Predecessor analysis

Analogiamenetelmä, jota sovelletaan jonkin tietyn kohteen kulttuuristen kehitysvaiheiden tutkimiseen. Eri aikoina eri yhteiskunnissa tapahtuvia tai tapahtuneita kulttuurin ilmiöitä rinnastetaan toisiinsa ja tausta-ajatuksena on, että kehityksessään hitaampi kulttuuri seuraa samaa kehityskulkua kuin se, jonka katsotaan olevan kehityksessä edellä.

Ekonometrinen aikasarja-analyysi
Ekonometrisk tidsserieanalys
Econometric time series analysis

Aikasarjamallien käyttö taloudellisten ilmiöiden kuvailuun, analysointiin ja ennustamiseen.

Ekstrapolointi, trendiekstrapolointi
Extrapolering, trendextrapolering
Extrapolation, trend extrapolation

Ks. Trendiekstrapolointi, ekstrapolointi

Endogeenisen kasvun malli
Den endogena tillväxtmodellen
Endogenous growth model

Mallitetaan sitä, mistä teknologinen kehitys tulee. Endogeeninen kasvuteoria olettaa, että tiedon, osaamisen ja teknologian kumuloituminen, johon liittyy monitahoista taloudellisten toimijoiden välistä verkostointia, tuottaa suuremman taloudellisen tehokkuusvaikutuksen kuin pääoman ja työn allokaatio.

Ennakointi
Framsyn, prognostisering, förutsägelse, anticipering
Foresight, anticipation

Tulevaisuudentutkimuksen synonyymina käytettynä tulevaisuutta kohti muuttuvan nykyisyyden hallintaa mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa koskevan tiedon avulla. Ennakointiin katsotaan kuuluvan tulevaisuuden kuvaaminen, analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen ja tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen, hankinta, käsittely, muokkaus, analysointi ja raportointi. Usein ennakointi-sanaa käytetään myös viitattaessa erityisesti suunnittelumenetelmiin erottamaan näitä varsinaisesta tulevaisuudentutkimuksesta. Ks. Tulevaisuudentutkimus, tulevaisuuden tutkimus, tulevaisuustutkimus. Katso myös ennakoinnin menetelmät.

Ennakointifoorumi (KTM:n järjestämä)
Prognostiseringsforum (organiserad av HIM)
Foresight Forum (organized by the MTI)

Ennakointifoorumi on kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) asettama ja organisoima yhteistyöpuite, jonka piirissä edistetään erilaisen tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen toimintatapoja. Lue lisää Ennakointifoorumin sivuilta

Ennakointikehys / foresight framing
Prognostiseringsram / foresight framing
Foresight framing

Ennakointiprosessin rajaus (aihe, osallistujat, aikajänne, prosessointi, jne).

Ennakointiverkosto
Prognostiseringsnätverk
Foresight network

Usean ennakointityötä tekevän tai sitä tukevaa toimintaa harjoittavan toimijan välinen virallinen tai epävirallinen yhteistyö, jossa pyritään vaihtamaan ja välittämään informaatiota, tietoa ja osaamista. Verkostomaiselle toiminnalle on yleensä tyypillistä se, että verkosto säilyy ja toimii vain, jos sen kaikki osapuolet tuntevat hyötyvänsä jäsenyydestään verkostossa.

Ennakoiva arviointi
Prognostiserande utvärdering
Prospective evaluation, ex-ante evaluation

Ennakoiva arviointi tarkoittaa, että arvioinnin kohteen olevan ilmiön (asian, systeemin, instituution, toiminnan) tilaa ja sen laatua arvioidaan paitsi menneen ja nykytilanosalta myös todennäköisen (trendi) tai muun mahdollisen tulevaisuuskuvan osalta. Arviointi kohdistuu myös ilmiön mahdolliseen tulevaan tilaan ja sen vaihtoehtoihin. Ennakoiva arviointi korostaa toiminnan tavoitteiden arviointia. Ennakoivan arvioinnin menetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi todennäköisiin kehityskulkuihin perustuvia menetelmiä: Trendiekstrapolointi, ekstrapolointi, Skenaariotyöskentely, Pehmeä systeemimetodologia, Tulevaisuusverstas, tulevaisuusstudio, tulevaisuustyöpaja tai Delfoi.-haastattelu. Ks. myös Delfoi-tekniikka, delfoi, delfitekniikka.

Ennuste
Prognos
Forecast, forecasting, prediction

Asiantila, jonka tulevaisuudessa toteutumista toimija pitää todennäköisimpänä ajateltavien mahdollisten vaihtoehtojen joukossa silloin, kun toimija itse ei ole vaikuttamassa tapahtumiseen omasta eikä muiden puolesta. Ennuste eli todennäköinen tulevaisuudenkuva on passiivinen, sivustakatsojan näkemys tulevaisuuden muotoutumisesta jonkin asian suhteen useimmiten ei kovin kaukaisessa tulevaisuudessa. Ennusteet ovat välttämättömiä tavoitteellisen toiminnan, siihen kuuluvien valintojen ja tekojen rationaalisen suunnittelun kannalta.

Epäjatkuvuus
Diskontinuitet
Discontinuity

Trendimuutos, ilmiön laadun tai kehityssuunnan yleensä yhtäkkinen, jyrkkä muutos.

Estimointi
Estimering
Estimation, assessment

Arviointi, arvottaminen, esim. tilastollisten tunnuslukujen laskeminen tutkimusmateriaalista.

Evoluutio
Evolution
Evolution change

Muutosprosessi yksinkertaisemmalta tasolta monimutkaisemmalle tasolle. Biologisten lajien, rotujen yms. muuttuminen tai yhteiskunnallisessa kehityksessä asteittain tai suhteellisen rauhallisen sosiaalisen, poliittisen, taloudellisen jne. prosessin eteneminen. Evoluutio on sopeutumista erilaisiin ympäristötekijöihin ja näiden muutoksiin. Evoluutio-oppi = kehitysoppi, käsitys, että kaikki tapahtuminen on osa suurta, yhtenäistä, lainmukaista kehityskulkua.

TAKAISIN YLÖS

F

Faktorianalyysi
Faktoranalys
Factor analysis

Faktorianalyysissa pyritään löytämään havaintoyksikön ominaisuuksia kuvaavasta muuttujajoukosta piileviä yhdenmukaisuuksia eli faktoreita. Ajatuksena on, että tiettyjä havaintoyksikköjen ominaisuuksia ei pystytä havainnoimaan suoraan, vaan niistä saadaan ainoastaan epäsuoraa tietoa. Faktori voidaan käsittää eräänlaisena hypoteettisena konstruktiona tai teoreettisena käsitteenä, jonka olemassaolo päätellään konkreettisista havainnoista.

Futures Wheel, (tulevaisuuspyörä, tulevaisuusratas)
Futures Wheel, (framtidshjul)
Futures Wheel

Ks. Tulevaisuuspyörä, tulevaisuusratas, (Futures Wheel).

Futurible
Futurible
Futuribles

Tulevaisuudessa mahdollinen kehitys. Englanninkielisistä sanoista "future" (tulevaisuus) ja "possible" (mahdollinen) yhdistetty käsite, jonka alun perin kehitti espanjalainen jesuiitta Molina vuonna 1588. Käsitettä käytetään erityisesti ranskankielisten tulevaisuudentutkijoiden piirissä ja sillä tarkoitetaan sitä kohdetta, johon ihmisen ajatukset kohdistuvat, kun hän ajattelee tulevaisuutta.

Futurismi
Futurism
Futurism

Taidesuunta, joka syntyi Italiassa 1910. Perustaja oli italialainen runoilija Filippo Martinetti (1878- 1944).

Futurologia
Futurologi
Futurology

Tieteenala, juontaa alkunsa 1940-luvun Saksasta. Termin otti käyttöön Ossip Flechtheim (1943). Flechtheimin määrittelyn mukainen futurologia oli lähellä nykyajan kehitystutkimusta ja siinä keskityttiin pääasiassa ihmiskunnan suuriin kysymyksiin, globaaleihin ongelmiin ja ongelmanasetteluihin. Ns. historiallinen futurologia rajoittuu lähinnä taiteelliseen tai filosofiseen tieteiskirjallisuuteen, joka käsittelee erilaisia tieteen ja tekniikan kehityksen mukanaan tuomia yhteiskunnallisia utopioita tai dystopioita.

TAKAISIN YLÖS

G

Globalisaatio
Globalisering
Globalisation

Globalisaatio eli kansainvälistyminen eli maapalloistuminen on moniulotteinen termi. Globalisaatio on monitasoinen prosessi, jolla on sekä taloudellinen, poliittinen, sosiaalinen että kulttuurinen ulottuvuus ja jossa uudet kansallisvaltiosta riippumattomat instituutiot, rakenteet ja organisaatiot toimivat ylikansallisesti. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti globalisaatio merkitsee maantieteellisten rajoitusten väistymistä. Se on käsite, jolla kuvataan yhteiskunnallisen muutoksen nykyistä vaihetta, jossa rajat menettävät merkitystään ja vuorovaikutus lisääntyy.

TAKAISIN YLÖS

H

Heikot signaalit
Svaga signaler
Weak signals

Sellainen ilmiö tai tapahtuma, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. Heikkojen signaalien tutkimus ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.

Hermeneutiikka
Hermeneutik
Hermeneutics

Ihmisen olemassaolon selittämiseen pyrkivä tieteen suuntaus tai paradigma, jonka mukaan tieteen piiriin liittyviä tutkimusongelmia voidaan tulkita ymmärtävillä menetelmillä. Näihin metodeihin liittyy osallistumista ja sitoutumista.

Hiljainen tieto
Tyst kunskap
Tacit knowledge

Henkilökohtaista, tilanteeseen tai asiasidonnaista tietoa, jota on vaikea vaikeaa muotoilla sanoiksi ja kommunikoida. Tulevaisuustietoisuuden oleellinen osa. Tieto voidaan jakaa eksplisiittiseksi eli täsmätiedoksi ja hiljaiseksi tiedoksi. Siinä missä eksplisiittinen tieto voidaan ilmaista ja mitata numeroina ja sanoina, hiljainen tieto pohjautuu henkilön toimintaan, kokemuksiin, ihanteisiin, arvoihin ja/tai tunteisiin. Hiljainen tieto voidaan jakaa tekniseen ulottuvuuteen (esim. taitotieto, vrt. käsityöläisen ammattitaito), ja kognitiiviseen ulottuvuuteen, joka muodostuu henkilön mentaalisista malleista, skeemoista ja uskomuksista. Hiljainen tieto muokkautuu ajallisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kautta, mutta sen subjektiivinen ja intuitiivinen luonne tekee vaikeaksi prosessoida tai kommunikoida sitä systemaattisella tai kontrolloidulla tavalla. Käsitettä kehitti I. Nonaka 1990-luvulla. Ks. Tulevaisuustietoisuus ja Tulevaisuudenkuva, tulevaisuuskuva.

TAKAISIN YLÖS

I

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA)
Bedömning av konsekvenser för människan
Human impact assessment (HuIA)

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on prosessi, jossa arvioidaan monitieteellisesti vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Arvioinnin kohteena voi olla hanke, suunnitelma, ohjelma tai mikä tahansa päätös. Vaikutusten arviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon työvälineenä.

Ikäkortti
Ålderskort
Age card

Erityisesti seutuennakointiin kehitetty ennakoinnin työkalu, jonka avulla pyritään tunnistamaan määrällisiä ja laadullisia koulutustarpeita. Lisää aiheesta Pirkanmaan Työvoima- ja elinkeinoelämän ohjeistus raportista Ikäkortti-opas - alue-ennakoinnin työkalu (Keijo Mäkelä).

Indikaattoritutkimus
[Indikatorforskning
Indicator study

Indikaattori (yhteiskunta-, talous- ja ympäristötieteissä sekä laatujärjestelmissä) on jokin tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä. Esimerkiksi OECD mittaa oppilaitosten toimintaa 11 indikaattorilla, joiden mukaan Suomen koulun vahvuuksia ovat hyvät koulusaavutukset, opinto-ohjauksen monipuolisuus, monipuolinen palaute koulun sidosryhmiltä, tietokoneiden runsas määrä kouluissa sekä opettajien vilkas osallistuminen täydennyskoulutukseen. Indikaattorit ovat sopimuksenvaraisia ja on tärkeää, että tutkimukseen valitaan kehitystä yksiselitteisesti kuvaavia indikaattoreita.

Informaatio
Information
Information

Kielellinen informaatio voidaan välittää ja tallentaa koodattuna signaalina tai merkkinä, joka kantaa tulkittavissa olevaa tietoa. Ei-kielellinen eli fysikaalinen informaatio on kaikkien asioiden, toimintojen ja ilmiöiden sisältämä ominaisuus, joka ilmenee mitattavissa olevina informaatioprosesseina. Tämä ominaisuus on asioiden, toimintojen ja ilmiöiden sisältämä järjestys ja/tai taipumus käyttäytyä tietyllä säännöllisellä tavalla. Esimerkiksi materiaalisesta objektista kuten lasipinnasta voimme aluksi ainoastaan päätellä, että se sisältää informaatiota, koska valo taittuu siitä. Lasipinnan sisältämä informaatio määrittää valon taittumisen ja voimme mitata tämän taittumisen määrällisesti eli määritellä lasin sisältämän informaation määrä ja laatu.

Informaatioyhteiskunta
Informationssamhället
Information society

Sellainen teollisuusyhteiskunnan murrosvaihe, johon historiallisesti arvioituna teollisuusyhteiskunnat ovat 1970-luvulta alkaen yhä syvällisemmin päätyneet, tai teollisuusyhteiskunnan muoto, jollaisiksi ne ovat muodostumassa ja organisoitumassa tietotekniikan ja uuden tieteellisen tiedon maailmanlaajuisen käytön kautta. Informaatioyhteiskunnalle on tyypillistä tiedon muuttaminen materiaaliseksi informaatioksi ja siihen perustuva uudenlainen informaatioteollinen toiminta ja informaation merkityksen voimakas korostuminen kaikessa tuotannossa, tuotteissa ja palveluissa.

Innovaatio
Innovation
Innovation

Usein erotetaan toisistaan ideat, inventiot ja innovaatiot. Idea on alustava oivallus tai mielikuva uudesta laitteesta tai ratkaisusta. Inventio on keksintö, joka ei vielä sellaisenaan ole toimiva tai kaupallistettavissa. Innovaatio puolestaan on uutuus, jolla on käytännöllistä merkitystä. Tie ideasta innovaatioksi on usein pitkä ja monipolvinen. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota yksilöt pitävät uutena.
Joseph Schumpeter määritteli innovaation seuraavasti vuonna 1934:
1. Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tunnettu tai uudenlaatuisen tuotteen.
2. Uuden tuotantotavan tai -menetelmän esittely, jonka ei tarvitse millään muotoa olla tieteellisesti uusi, ja joka voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke.
3. Uuden markkinan avautuminen - sellaisen, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan, olivatpa nämä markkinat olleet olemassa jo aikaisemmin tai eivät.
4. Uuden raaka-aineen ja puolivalmisteen toimituslähteen haltuunotto, jälleen riippumatta siitä, oliko toimituslähde ollut olemassa jo aikaisemmin vai luotiinko se ensimmäistä kertaa.
5. Uuden teollisen markkinarakenteen toteuttaminen, kuten monopoli aseman luominen tai purkaminen.
Schumpeterin mukaan innovaatiot ovat talouden kasvun keskeisin käyttövoima. Markkinoille tulevat uudet tuotteet ja teknologiat ja niitä tuottavat yritykset haastavat vanhat tuotteet ja yritykset ja näin syntyvä "luova kaaos" avaa tietä kehitykselle. Varhemmissa kirjoituksissaan Schumpeter korosti entreprenöörien, yksittäisten yrittäjien, merkitystä, mutta myöhemmissä kirjoituksissaan hän painotti suurten yritysten ja niiden tutkimus- ja kehitysyksiköiden roolia.
Nykykäsityksen mukaan innovaatioille ovat ominaista:
* Käytännöllinen hyöty (lisäarvon tuottaminen, taloudellinen merkitys jne.)
* Laaja-alaisuus (tuotteet, prosessit, liiketoimintamallit, sosiaaliset innovaatiot, konseptit)
* Käytäntöjen muuttuminen (käyttäjien toiminta)
* Erilaisen osaamisen yhdistäminen (kombinatorisuus)
* Klusteroituminen ja rinnakkaisuus

Innovaatiokyvykkyys
Innovationsskicklighet
Innovation capability

Innovaatiokyvykkyydellä viitataan yleisesti toimijoiden kykyyn kehittää osaamistaan siten että sen avulla saavutetaan jotakin merkittävää kilpailuetua muihin toimijoihin nähden. Innovaatiokapasiteetilla puolestaan viitataan kykyyn käyttää ja yhdistellä erilaisia resursseja toimintaympäristöjen muuttuessa. Organisaation innovaatiokyvykkyys muodostuu näiden tekijöiden pohjalta kyvystä ymmärtää ja havaita muutoksen tuottamia mahdollisuuksia sekä kyvystä hyödyntää omassa hallussa olevia ja oikeiden partnereiden kanssa solmittujen yhteistyöverkostojen kautta saatavilla olevia resursseja. Tällöin verkottumisen erityisenä roolina voidaan nähdä pyrkimys jakaa ja hallita riskejä.

Investointi
Investering
Investment

Investointi on meno, joka on luonteeltaan pitkävaikutteinen ja josta odotetaan saatavan tuloja pidemmän ajanjakson kuluessa. Investointi on suppeimmassa merkityksessään pääoman eli tuotantovälineiden tai maan hankintaa tuotantoa varten. Investoinnin tarkoituksena voi olla tuotannon aloittaminen tai lisääminen, tuotannon tehostaminen, työnteon helpottaminen, ympäristökuormituksen vähentäminen tai viranomaisen säännöksen noudattaminen. Pääomainvestointi voi olla myös aineeton esim. henkinen tai sosiaalinen (esimerkkinä koulutusinvestointi). Nämä ovat kiistanalaisia ja vaikeasti mitattavissa.

Iteraatio
Iteration
Iteration

Toistaminen, uusiminen, esimerkiksi matematiikassa laskutoimituksen peräkkäiseen toistamiseen perustuva laskumenetelmä, jossa tulos tarkentuu jokaisella toistokerralla. Myös suunnitelmien toistuva uusiminen ja parantelu.

TAKAISIN YLÖS

J

Jäljittävä ennakointi
Retrospektiv prognostisering, bakåtblickande prognostisering, framsyn
Tracking anticipation

Metodi, jossa yhdistyvät matemaattinen perusilmiön hallinta ja kyky laatia oikeita kysymyksiä. Tällä yhdistelmällä voidaan jäljittää tiedon tarvitsijan tarpeet kuvaava trendi. Metodin taustalla on suora pyrkimys tuottaa "toteutuva ennuste"(vrt. Delfoi-tekniikka, delfoi, delfitekniikka tai Skenaariotyöskentely). Jäljittävällä trendillä etsitään ne yksittäiset tekijät ja päätökset, jotka ovat trendiä liikutelleet. Jäljittävä trendi on kysymyksillä, tavoitteilla ja ratkaisuilla johdettu yhdistelmätrendi, jota ohjantajärjestelmä käyttää suunnistusapuna ja muuntaa tarvittaessa. Päätöksen tekijöille ehdotetaan keinot vaikuttaa jatkossa kriittisissä käännepisteissä tietyin toimenpitein. Ehdotukset voidaan tehdä tilastomateriaalin perusteella. Ennakoinnin tavoitteena on yhtäältä innovaatioiden kautta murtaa trendejä ja tätä kautta osin paradoksaalisesti yrittää kyseenalaistaa mallin antama kuva positiivisessa mielessä. Ennakoivalla ohjannalla tarkoitetaan välinettä, jolla haluttu tila saavutetaan. Jäljittävä trendi on osa tätä välinettä. Lisää aiheesta julkaisussa Hypoteeseista ja skenaarioista kohti yhteiskäyttäjien ennakoivia ohjantajärjestelmiä (Timo Sneck). Esimerkkinä jäljittävästä ennakoinnista kannattaa tutustua esim. Keijo Mäkelän laatimiin ikäkortteihin. Ks. Ikäkortti.

Järjestys (kaaosteorioissa)
Ordning (i kaosteorier)
Order (in chaos theories)

Vakaan kehityksen vaiheissa tulevaisuuden voidaan ajatella olevan ainakin jossain määrin ennakoitavissa. Esimerkkinä tästä voidaan esittää 1950- ja 1960 -lukujen kehityksen kohtuullisen hyvä ennustettavuus teollisissa yhteiskunnissa. Hyvä ennustettavuus on usein liitetty talouskasvuun, jonka nopeus mainittuna aikana oli suurempi kuin koskaan aiemmin ja myöhemmin teollisten yhteiskuntien historiassa. Nopea taloudellinen kehitys edellytti pysyvyyttä ja vakautta keskeisissä yhteiskunnallisissa instituutioissa ja vallitsevassa arvomaailmassa. Vakaan kehitysvaiheen aikana ennusteet olivat yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun kautta itseään toteuttavia ilmeisesti enemmän kuin 1970 -luvun alkua seuranneena turbulenttina ajanjaksona. Käsite liittyy kaaosteoriaan.

TAKAISIN YLÖS

K

Kaaos
Kaos
Chaos

Erityinen järjestyksen muoto. Se ei tarkoita samaa asiaa kuin epäjärjestys, vaan kaaos on kompleksinen järjestys. Kaaosteorialla tarkoitetaan useammalla alalla, erityisesti matematiikassa, tietotekniikassa ja systeemiteoriassa esitettyjä teorioita muutoksen hyppäyksellisestä ja yllättäviä elementtejä sisältävästä luonteesta. Esimerkiksi yhteiskunnan kehitykseen kuuluu kaaos- tai murrosvaiheita, joiden suuntaa tai etenemistä ei voida ennakoida (tai ennakoiminen on vaikeaa) ja jotka joko tuottavat uusia vakaan kehityksen vaihtoehtoja tai johtavat yritys- tai yhteiskuntasysteemin romahdukseen (epäjärjestys). Käsite liittyy kaaosteoriaan.

Kaaosteoria
Kaosteori
Chaos theory

Kaaosteorian avulla pyritään kuvaamaan erilaisia yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia kehityskulkuja. Kaaosilmiöitä esiintyy hyvin erilaisissa yhteyksissä, ja ne koskettavat monia eri tieteenaloja, esimerkiksi fysiikkaa, tekniikkaa, biologiaa, yhteiskuntatieteitä, psykologiaa.

Kausaalinen
Kausalitet
Causal

Syytä ilmaiseva, syysuhteeseen liittyvä.

Kausaalinen ketju
Kausalitetskedjan
Causal chain

Syy-seuraus -ketju. Kausaaliset ketjut liittyvät yleensä luonnonlakien avulla selitettäviin tapahtumiin (luonnontieteelliseen selittämiseen).

Kehityspolku eli skenaario
Utvecklingsstig eller scenario
Development path (scenario)

Ajallisesti peräkkäisten tulevaisuudenkuvien sarja. Ks.Skenaario.

Keskipitkä aikaväli
Den medellånga tidsperspektiven
Medium-term

Ennakointityössä keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan yleensä n. 3 - 8 vuotta nykyhetkestä tulevaisuuteen eli ennakoinnin tavoitevuoteen.

Kestävä kehitys
Hållbar utveckling
Sustainable development

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys pitää sisällään neljä toiminnallista näkökulmaa: ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen näkökulman. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan, että ekologisten, taloudellisten, kulttuuristen ja sosiaalisten systeemien kriittisiä rajoja (sietokykyä) ei ylitetä ja että ekologiset, taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset tarpeet, , tavoitteet ja käytännöt sovitetaan harmonisesti yhteen.

Klusteri
Kluster
Cluster

Mannermaa määrittelee klusterin seuraavasti "Klusterilla tarkoitetaan joukkoa yrityksiä, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja ("1+1=3"). Jokseenkin samassa merkityksessä on puhuttu myös yritysryppäistä, kansantalouden sisäisistä kehitysblokeista tai osaamiskeskittymistä. Tietyn klusterin yritykset toimivat yleensä samalla toimialalla ja ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa: tuotteiden ja palvelusten tuottajina, alihankkijoina, kilpailijoina tai vaativina "kasvollisina" asiakkaina. Klusteriin kuuluvat myös tarvittavat tuotannontekijät eli raaka-aineet, työ, pääoma, maa, tieto ja osaaminen sekä kyseisen toimialan lähi- ja tukialat. Kuten yksittäinen yritys myös klusterit toimivat ympäristössä, jossa keskeisiä vaikuttajia ovat julkinen valta, kansainvälinen talous ja esimerkiksi poliittiset mullistukset. Klusterit ovat verkostomaisia kokonaisuuksia, joissa tärkeämpää kuin yritysten ja toimialojen väliset rajat ovat niiden keskinäiset kytkennät." Mm. tilastotieteessä klusteri tarkoittaa yleensä ryvästä.

Kohortti
Kohort
Cohort

Tilastollisissa tutkimuksissa ryhmä, jonka jäsenille on tapahtunut jokin asia samanaikaisesti.

Kolmas sektori
Den tredje sektorn
Third sector

Kolmas sektori tarkoittaa yksityisen ja julkisen sektorin rinnalle sijansa vakiinnuttanutta toimijoiden joukkoa. Kolmas sektori on kansalaistoimintaa, joka lähtee liikkeelle kansalaisten omasta aktiivisuudesta, auttamisen halusta, edunvalvontatarpeista ja talkoohengestä. Yksityisestä sektorista kolmas sektori eroaa enimmäkseen siinä, että se ei perustu omistukseen, vaan jäsenyyteen. Kolmannen sektorin toimijoita ovat esimerkiksi urheiluseurat, naisjärjestöt, nuorisoseurat, seniorijärjestöt, lasten, perheiden tai vammaisten etu- ja asiantuntijajärjestöt, luonnon- ja eläintensuojelujärjestöt, asukasyhdistykset, harrastusseurat ja uskonnolliset organisaatiot. Kolmannen sektorin roolin ennakoidaan kasvavan ja muuttuvan lähivuosina suurten ikäluokkien eläköityessä.

Kompleksisuus
Komplex
Complexity

Järjestelmää, ilmiötä, systeemiä tai oliota voidaan pitää kompleksisena, jos se on avoin ja jos sillä on jatkuva kaksisuuntainen informaation kulun järjestelmä.

Kontingentti
Kontingent
Contingency

Tulevaisuudessa todennäköisesti toteutuva tapahtuma, johon liittyvä epävarmuus ja riski kohdistuu erityisesti siihen, ettei voida tietää, missä vaihtoehtoisessa muodossa se tapahtuu.

Koulutuksen arviointi
Utbildingsutvärdering
Evaluation of education

Koulutuksen arvioinnilla kerätään tietoja koulutuspoliittisten päätösten tueksi sekä informaatio- ja tulosohjauksen taustaksi. Koulutukseen liittyviä arviointeja tehdään paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi osallistutaan kansainvälisiin arviointeihin. Arviointeja toteuttavat mm. eri asiantuntijaelimet. Lue lisää koulutuksen arvioinnista opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016
Utvecklingsplan för utbildning och forskning 2011-2016
Education and Research 2011-2016 Development Plan

Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi suunnitelman opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämisestä hyväksymisvuotta ja sitä seuraavaa viittä kalenterivuotta varten (Opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta annettu asetus 987/1998). Kehittämissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain.

Koulutuksen kysyntä

Efterfrågan av utbildning
Demand for education

Ennakoinnissa koulutuksen kysynnällä tarkoitetaan yleensä hakemista koulutukseen. Koulutuksen kysyntä on suurta (esim. tietyllä opintoalalla), jos hakijoita on paljon. Ilmiötä voidaan mitata esimerkiksi sillä, kuinka paljon hakijoita tietyllä alalla ja/tai asteella on tarjottuja koulutuspaikkoja kohden. Työmarkkinoiden kannalta ajatellen sanotaan joskus, että jonkin tietyn alan koulutuksen kysyntä on suurta, mikäli kyseisen tietyn alan tutkinnon suorittaneet ovat erityisen haluttua työvoimaa.

Koulutuksen tarjonta
Utbildningsutbudet
Supply of education

Koulutuksen ennakoinnissa koulutuksen tarjonnalla tarkoitetaan yleensä sitä, kuinka monelle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta ryhtyä opiskelemaan tiettyä alaa. Asiaa voidaan tarkastella myös oppilaitos- tai aluekohtaisesti. Eräs tapa mitata ilmiötä on aloituspaikkojen määrä eli se, kuinka monelle opiskelijalle ollaan valmiita tarjoamaan opiskelupaikka. Työmarkkinoiden kannalta ajatellen sanotaan joskus, että tietyn koulutuksen tarjonta on suurta, mikäli tietyn koulutuksen omaavaa työvoimaa on työvoimamarkkinoilla paljon satavilla.

Koulutusala
Utbildningsområde
Sector of vocational education

Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Opintoaloja laajempi kokonaisuus, joka sisältää toisiinsa läheisesti liittyviä opintoaloja.

Koulutustarjonta 2012 -projekti
Utbildningsutbudet 2012, (Koulutustarjonta 2012 -projekti)
Educational Provision 2012, (Koulutustarjonta 2012 -projekti)

Koulutustarjonta 2012 -projekti muodostuu opetusministeriön asettamasta Koulutustarpeiden ennakoinnin ja koulutustarjonnan mitoittamisen valmisteluryhmästä sekä sen laajapohjaisesta asiantuntijajaostosta. Projektin tehtävänä on 1. seurata ja arvioida nuorten ja aikuisten sekä työelämän koulutustarpeiden kehitystä ja tehdä sen pohjalta opetusministeriölle esityksiä koulutustarjonnan kehittämisestä; 2. tehdä 30.11.2005 mennessä opetusministeriölle selvitys vuosien 2004-2005 yhteiskunta-, talous- ja työvoimakehityksen mahdollisista vaikutuksista vuosille 2003-2008 hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa asetettuihin koulutustarjonnan tavoitteisiin ja, jos siihen on syytä, ehdotus kehittämissuunnitelman muuttamisesta; 3. tehdä 31.1.2007 mennessä opetusministeriölle alustava ehdotus vuosille 2007-2012 laadittavaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan tarkoitetuista koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle 2012 ja osallistua sen jälkeen tältä osin tämän kehittämissuunnitelman jatkovalmisteluun.

Koulutustarve
Utbildningsbehov
Educational need

Esimerkiksi Mitenna-projektissa koulutustarpeen käsitettä on lähestytty seuraavalla tavalla:
"Koulutustarpeen määräytymistä voidaan tarkastella esimerkiksi kolmesta näkökulmasta:
1) yksilöllä on tarve saada koulutusta eli yksilöllinen koulutustarve, 2) yhteiskunnalla on tarve kouluttaa jäseniään eli yhteiskunnallinen koulutustarve, 3) yksilön ja yhteiskunnan koulutustarpeet "leikkautuvat" työelämän ammatillisessa toiminnassa, jonka kehitys puolestaan luo koulutustarpeita." Näitä kolmea näkökulmaa voidaan avata seuraavasti:
1) Yksilöllistä koulutustarvetta voidaan mitata sillä, kuinka paljon tietynlaisella koulutuksella on kysyntää (hakijat, aloittajat, opiskelijamäärät). Tämä ei kuitenkaan kuvaa yhteiskunnallisia koulutustarpeita, vaikka sen kautta kanavoituukin sellaisia odotuksia, joihin yhteiskunnallinen koulutustarve ei ota välttämättä kantaa lainkaan (mm. persoonallisuuden kehittäminen, tasa-arvoisuuden lisääminen jne.).
2) Yhteiskunnallinen koulutustarve lähtee ajatuksesta, että koulutus on yhteiskunnan ja sen hyvinvoinnin kehittämisen kannalta keskeinen. Yhteiskunnalla on tarve kouluttaa jäseniään, koska inhimillinen pääoma nähdään tärkeänä tuotannontekijänä. Käytäntö myös yleisesti tukee tämän näkemyksen oikeutusta. Erilaisilla menestymis- ja hyvinvointimittareilla tarkasteltuna parhaiten ovat onnistuneet sellaiset kansakunnat, jotka investoivat koulutukseen.
3) Yksilöllisen koulutustarpeen ja yhteiskunnallisen koulutustarpeen erilaisuus johtaa koulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaan: joillekin aloille on vaikeuksia saada riittävästi halukkaita opiskelijoita, toisilla aloilla taas koulutushalukkuus saattaa ylittää huomattavastikin arvioidun yhteiskunnallisen koulutustarpeen.

Koulutustoimikunnat
Utbildningskommissioner
National Education and Training Committees

Koulutustoimikunnat ovat kolmikantaisia työelämän osapuolista koottuja toimielimiä. Koulutustoimikuntien puheenjohtajat ja työnantajien sekä työntekijöiden keskusjärjestöjen nimeämät edustajat muodostavat koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnan. Opetusministeriö määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Koulutustoimikuntien ja koulutuksen yhteistyöneuvottelukunnan tehtävänä on edistää yhteistyössä opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta (asetus 1005/2000 1 §). Toimialueeseen kuuluvat: 1. nuorten ja aikuisten ammatillinen peruskoulutus; 2. lisäkoulutus ja näyttötutkinnot; 3. ammattikorkeakouluopinnot ja yliopistoissa annettavan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kehittäminen. Koulutustoimikuntien tehtävänä on osallistua ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kehittämiseen mm. seuraamalla ja ennakoimalla elinkeino- ja muun työelämän ammattien ja ammattitaidon vaatimusten kehitystä sekä tehdä työelämän kysyntään perustuvia arvioita koulutusmäärien kehityksestä. Opetusministeriö kutsuu koulutustoimikuntiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään 10 jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ainakin opetushallintoa, opettajia, työnantajia ja työntekijöitä.

Kvalifikaatio
Kvalifikation
Qualification

Työvoiman ammattitaidon laadullinen ominaisuus; kvalifikaatiot ovat summa työntekijöiden tiedoista, taidoista, asenteista, valmiuksista ja henkisistä työskentelytavoista sekä työkokemuksesta, jotka ovat tietyn työn suorittamisen edellytyksenä.

TAKAISIN YLÖS

L

Laadullinen ennakointi
Kvalitativ prognostisering
Qualitative foresight

Kun ennakointityön keskeiset tulokset kerrotaan pääasiassa sanallisessa muodossa, kuten esimerkiksi tulevaisuudessa tarvittavina osaamiskuvauksina, puhutaan usein laadullisesta ennakoinnista. Määrälliseksi ennakoinniksi on puolestaan usein tulkittu sellaiset ennakointihankkeet, joiden keskeisin tulos esitetään numeroina. Jakoa laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin voidaan kuitenkin pitää ainakin osin keinotekoisena ja jopa harhaanjohtavana, sillä usein se kuvaa vain tulosten esittämistapaa. Esimerkiksi koulutustarpeiden ennakoinnissa voidaan kuitenkin ns. laadullisen ennakoinnin ajatella olevan siinä mielessä määrällisestä ennakoinnista riippumatonta, että työelämän muutokset voidaan pyrkiä viemään koulutuksen sisällöllisiin muutoksiin ilman, että otetaan kantaa koulutuksen määrällisiin muutostarpeisiin. Koulutuksen määrällisiä tarpeita on puolestaan mahdotonta ennakoida ilman käsitystä tulevaisuudessa tapahtuvista muutoksista työelämän työtehtävissä, -menetelmissä ja -olosuhteissa.

Luokitukset
Klassificeringar
Basis of classification standards

Asioita ja ilmiöitä luokitellaan usein erilaisiin ryhmiin niitä koskevan tiedon käsittelyn helpottamiseksi. Ennakoinnissa törmätään usein tilastoja koskeviin luokitteluihin. Tilastokeskus jakaa luokitukset neljään ryhmään: Alueluokitukset (esim. kunta- ja maakuntajako), henkilöluokitukset (esim. ammatti- ja koulutusluokitus), talousluokitukset (esim. toimiala- ja sektoriluokitus) ja muut luokitukset (esim. maankäyttö- ja rakennusluokitus). Opetushallinto käyttää omaa koulutus- ja opintoala sekä opintoasteluokitusta, joka sopii parhaiten sen tarpeisiin. Lisää aiheesta Tilastokeskuksen luokituksista kertovilta Internetsivuilta. Sivuilta löytyvät nimikkeistöt ja yleiskuvaukset.

Luova luokka
Kreativ klass
Creative class

Richard Floridan mukaan ihmisten luovuus on talouden perusvoimavara (Florida 2005). Hänen mukaansa kyky keksiä uusia ideoita ja entistä parempia toimintatapoja nostaa tuottavuutta ja elintasoa. Yhteiskunnan luovuutta kuvastaa luovien ihmisten määrä, ns. luova luokka. Luovaan luokkaan kuuluvat luovalla työllä itseään elättävät: tutkijat, insinöörit, opettajat, toimittajat, kuvataiteilijat, muusikot, muotoilijat jne. Luovaan luokkaan kuuluu kehittyneissä maissa noin 30 % väestöstä.
Innovaatiopolitiikan kannalta keskeinen Floridan havainto on, että innovatiivinen toiminta on kesimäärin vilkkaampaa suvaitsevilla alueilla. Tämä perustuu siihen, että suvaitsevat alueet houkuttelevat luovia ihmisiä, ja ne ovat avoimia uusille ideoille. Suvaitsevaisuutta mitataan neljällä indeksillä, jotka liittyvät homojen ja lesbojen määrään, boheemisuuteen, monikulttuurisuuteen ja rotujen integraatioon. Floridan mukaan talouskasvu riippuu kolmesta "T:stä", jotka ovat Teknologia, Talentti ja Toleranssi.

Luova talous
Kreativ ekonomi
Creative economy

Luova talous tarkoittaa taloutta, jossa kilpailu ja tuottavuuden kasvu perustuvat innovaatioille. Luova talous voi myös tarkoittaa luovaa toimialaa, jolloin puhutaan kulttuurituotannosta ja -teollisuudesta sekä taiteen ja kulttuurin taloudellisesta merkityksestä. Luova talous voi tarkoittaa myös luovaa tapaa toimia. Luova talous tarkoittaa sitä, että luovuus nousee keskeiseksi lisäarvoa synnyttäväksi tekijäksi kaikessa taloudellisessa toiminnassa. Luovuuden merkitys korostuu siten kaikessa toiminnassa, ei vain vaikkapa korkean teknologian aloilla tai perinteisillä "creative industries" -toimialoilla, kuten kulttuuripalveluissa. Luovat toimialat on kulttuuritoimialan rinnakkaiskäsite.

Lyhyt aikaväli
Kort tidsperspektiv
Short-term

Ennakointityössä lyhyt aikaväli tarkoittaa yleisimmin 0 - 3 vuoden ajanjaksoa nykyhetkestä tulevaisuuteen. Lyhyen aikavälin ennakointi joskus kyseenalaistetaan, koska sillä uskotaan saatavan tietoa lähinnä nykytilasta, ei tulevaisuudesta.

Lähtövuosi
Utgångsåret
Starting point

Se ajanhetki, josta eteenpäin ennakointityössä lähdetään tulevaisuutta hahmottamaan. Joskus lähtövuosi voi olla myös aikaisempi kuin ennakointityön toteuttamisajanhetki, mikäli ennakointityössä käytettävässä menetelmässä tarvittavat aineistot tätä edellyttävät. Näin saattaa tapahtua esimerkiksi tilastoaineistoihin pohjautuvia menetelmiä käytettäessä.

TAKAISIN YLÖS

M

MARE
MARE
ROS-model

Maakuntien ammattirakennemalli (MARE) on työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointityökalu, joka perustuu 1960-luvulla OECD:n projektissa luotuun niin sanottuun työvoimamenetelmään. Menetelmä tuottaa arviot ammattirakenteen muutoksesta, uuden työvoiman tarpeesta ammateittain ja sen kohdentumisesta koulutuksiin. Uuden työvoiman tarpeen ennakoinnissa eläköitymisellä on keskeinen rooli, mihin mallin vahvuus ennustemielessä perustuu. MARE:n tueksi on rakennettu työkirjamenettely, mitä apuna käyttäen voidaan systemaattisesti käydä läpi toimialoihin vaikuttavat megatrendit ja tehdä niistä johtopäätökset muutoksiin toimialan tuotannon kysynnässä ja tuotantotavoissa. Ennakoinnin keskeinen tavoite on tunnistaa toimialojen kehitykseen vaikuttavat innovaatiot. Täten ennakointiprosessi tuottaa paitsi määrällistä tietoa niin myös ennakointitietoa koulutuksen laadulliseksi suuntaamiseksi. Malli on ESR-tuen ansiosta jaettu vapaasti käytettäväksi internetissä, myös englanninkielisenä versiona (ROS-model = Regional Forecast of Occupational Structure). MARE:n tekninen integroitu toteutus perustuu Excel-työkirjaan siten, että kunkin malliin tehdyn ennusteoletuksen muutos näkyy välittömästi numeerisissa tuloksissa. MARE-prosessit on toteutettu maakunnittain koskien Etelä-Karjalaa, Kanta-Hämettä, Keski-Suomea, Kymenlaaksoa sekä Päijät-Hämettä. Lisäksi useissa muissa maakunnissa kuten Pohjanmaalla on MARE:n laskelmia hyödynnetty. (Tilanne syksyllä 2003). Lue lisää MARE:sta Viestinhallinta Oy:n sivuilta.

MITENNA
Kvalitativ prognostering av utbildningsbehoven (MITENNA)
Anticipating Quantitative Educational Needs in Vocational Education and Training (MITENNA)

1. Mitenna-projekti. Opetushallituksessa vuosina 1996 - 1999 toteutettu ESR-rahoitteinen ennakointiprojekti, jossa mm. kehitettiin työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia palveleva laskentamalli, tuotettiin vuoteen 2010 ulottuvat ammattiryhmäkohtaiset uuden työvoima tarve-ennusteet sekä ennakoitiin opintoala- ja -astekohtaisesti koulutustarpeita vuoteen 2005. Julkaisuina hanke tuotti mm. loppuraportin Ammatillinen koulutus 2010 (pdf)
2. Mitenna-laskentamalli. Mitenna-projektissa tuotettu laskentamalli, jota käytetään asiantuntijatyöskentelyn apuna uuden työvoiman tarpeita ja siihen pohjautuvia koulutustarpeita ennakoitaessa. Laskentamallin toimintaperiaate pohjautuu työvoimamenetelmään. Mitenna-laskentamallilla voidaan tuottaa vaihtoehtoisia ennusteita ja sitä voidaan käyttää niin valtakunnallisten kuin alueellistenkin ennakointitietojen tuottamiseen.
3. Mitenna-malli. Termiä käytetään joskus kuvaamaan koko asiantuntijatyöskentelynä toteutettavaa koulutustarpeiden ennakointiprosessia, jossa käytetään apuna Mitenna-laskentamallia.

Maailmanmallit
Världsmodeller
World models

Laajoja usein globaalin tason kehitystä koskevia tutkimuksia, malleja tai simulaatioita, jotka on tehty usein tietokonemalleiksi. Koostuu tärkeimpien globaalien muuttujien vuorovaikutussuhteista (väestön määrä, ekologiset ilmiöt ja saastuminen, taloudellinen kasvu, luonnonvarat yms.), ja niitä koskevista olettamuksista laadituista matemaattisista yhtälöistä. Esim. D.H. Meadowsin "Kasvun rajat"-raportti oli tyypillinen maailmanmalli. Ks. myös Simulaatio.

Maakuntaohjelma
Landskapsprogram
Regional programme

Liitto huolehtii maakunnassaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta ja osaltaan myös toteutuksesta ja niihin liittyvistä kansainvälisistä yhteyksistä. Tässä työssä liitto laatii aluekehittämisohjelmat, joissa se sovittaa yhteen mm. valtion aluehallintoviranomaisille kuuluvat aluekehitystoimenpiteet, esittää tavoitteet maakunnan infrastruktuurin kehittämiseksi, kehittää elinkeinoelämän rakenteita uusien yritysten ja työpaikkojen luomiseksi, osallistuu maakunnan talouselämän kaikinpuoliseen vahvistamiseen ja kehittää väestön ammatillista osaamista. Liitto valmistelee suunnitelmat ja ohjelmat yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten sekä alueella toimivien yritysten ja järjestöjen kanssa. Ohjelmia laadittaessa otetaan huomioon maakuntasuunnitelmassa esitetyt kehittämistavoitteet ja -strategiat, alue- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet sekä ohjelmien ympäristövaikutukset. Maakunnan liitto johtaa aluekehitystyötä paitsi lakiin perustuvin oikeusvaikutuksin myös solmimalla ohjelmasopimuksia valtion viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Sopimuksissa esitellään käytännön hankkeet alueen kehittämiseksi ja määritellään eri osapuolten rahoitusvastuut. Ohjelmaperusteista aluepolitiikkaa voidaan toteuttaa eri tavoin eri maakunnissa. Toiminta painottuu kunkin maakunnan erityispiirteillä. Lue lisää maakuntaohjelmista maakuntien Internetsivuilta.

Maakuntasuunnitelma
Landskapsöversikt
Regional scheme

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakunnan alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelma on maakunnan kehittämisen strateginen perusasiakirja. Siinä osoitetaan maakunnan tavoiteltu pitkän aikavälin kehitys. Maakuntien liittojen keskeinen tehtävä on maakunnan kehittämisstrategian luominen, ylläpitäminen ja tarvittaessa nopeakin tarkistaminen. Kaikki muut maakunnan kehittämisen suunnitelmat ja ohjelmat, myös EU:n rakennerahastojen toteuttamisohjelmat, ovat edellä mainittujen kolmen asiakirjan johdannaisia.

Maakuntien ammattirakennemalli (MARE)
Landskapens yrkesstrukturmodeller (MARE)
Regional forecast of occupational structure (ROS-model)

Ks. MARE.

Maakuntien yhteistyöryhmät ennakoinnissa (Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007-2012 valmistelu)
Landskapens samarbetsgrupper med i prognostiseringsarbetet (Beredningen av utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2007-2012)
Regional foresight co-operation groups (preparation of the Development Plan for Education and Research 2007-2012)

Alueellista koulutustarjonnan ennakointityötä koordinoiva yhteistyöryhmä kootaan maakuntien liittojen aloitteesta. Alueellisen ennakointinäkemyksen muodostamisessa olisi suositeltavaa olla mukana maakuntaliiton lisäksi ainakin TE-keskus, lääninhallitus, koulutuksen järjestäjät (yksi tai useampi edustaja koulutusastetta kohden), alueen yritysten edustus ja sosiaalipartnerit (työmarkkina- ja elinkeinoelämän järjestöjen edustajat. Tämä linjaus tehtiin joulukuussa 2005 alue-ennakoijille järjestetyssä työkokouksessa.

Mahdollinen maailma
Potentiellt världstillstånd
Possible worlds

Mahdollinen tulevaisuuden asiantila, joka voi periaatteessa toteutua. Jokin tulevaisuuspolkujen kautta hahmotettavissa oleva tulevaisuus, jonka ominaisuudet ovat selkeästi seurattavissa polkua takaisin päin kulkemalla. Mahdollisten maailmojen esiintymisen todennäköisyydet sekä niihin sisältyvät "arvot" ja "riskit" vaihtelevat. Filosofiassa ns. metafyysisessä mahdollisten maailmojen teoriassa käsitteellä viitataan kaikkiin loogisesti mahdollisiin maailmoihin missä tahansa universumissa, ei ainoastaan tässä omassamme, koska looginen mahdollisuus on filosofisessa mielessä erilaista - laajempaa - kuin luonnontieteellinen ja käytännöllinen mahdollisuus. Loogisesti mahdollisista maailmoista siten osa on luonnontieteellisesti mahdottomia aktuaalisessa (olemassa olevassa) maailmassa samalla, kun osa aktuaalisen maailman luonnontieteellisesti mahdollisista maailmoista on kulttuurisesti, poliittisesti, sosiaalisesti, psykologisesti tai muuten käytännön tasolla mahdottomia. Voidaankin ajatella, että järjestelmien toiminnoissa on eräänlaisia sisäänrakennettuja sääntöjä, jotka määrittävät niiden mahdolliset muodot ja tulevaisuuden tilat sulkien samalla pois mahdottomat muodot ja tilat. Näin loogisesti mahdolliset maailmat voivat myös muodostaa fyysisen universumin teoreettiset rajat.

Megatrendi
Megatrend
Megatrends

Kehityksen suuri aalto tai linja, ilmiöiden tunnistettava ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Megatrendi on laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niitä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta. Megatrendi on nykyhetkellä tunnistettava ja historian omaava yhtenäinen ilmiöiden kokonaisuus, jolla on kehityssuunta. Tätä suuntaa ei kuitenkaan voida määritellä yksinomaan tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laajaa kokonaisuutta. Megatrendi sisältää usein erilaisia ja jopa vaikutussuunniltaan toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti näistä tapahtumaketjuista muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa. Vaikka tutkijat voivat tunnistaa ja nimetä hyvinkin erilaisia megatrendejä, on erotettavissa joitakin kehityskulkuja, jotka ovat laajemmin tunnistettavissa ja perusteltavissa niiden ilmenemismuotojen perusteella.

Metafora
Metafora
Metaphor

Vertaus, jota käytetään viittaamaan johonkin muuhun kuin mihin se sananmukaisesti viittaa.

Mind map, (miellekartta)
Mind Map, (tankekarta)
Mind Map

Tulevaisuuspyörässä hyödynnettävä lähestymistapa. Mind-map eli miellekartta (tai käsitekartta) on vapaamuotoinen, karttamainen kuva käsiteltävänä olevasta asiasta ja siihen yhteydessä olevista seikoista. Mind-map sopii esimerkiksi tulevaisuuspohdintojen tekoon kokonaisuutta hahmottaen tai ideoivaan suunnitteluun.

Mitenna 2006
Mitenna 2006
Mitenna 2006

Koulutustarpeiden määrällisen ennakoinnin menetelmän ja yhteistyön kehittäminen alueellisessa ennakoinnissa -projekti. Mitenna 2006 -projekti kehittää määrällisten koulutustarpeiden ennakointiprosessin eri vaiheita keskus- ja aluehallinnossa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (2007-2012) toteuttamisen tueksi. Hankkeen lähtökohtana ovat olleet edeltävän kehittämissuunnitelman laadinnan aikaiset kokemukset työvoima- ja koulutustarpeiden laskentamallista ja ylipäätään Opetushallituksen ja sen läheisten yhteistyötahojen kanssa tehdystä yhteistyöstä (alueelliset projektit sekä Koulutustarjonta 2008 -projekti). Mitenna 2006 -projektin tavoitteet:
1. Ennakointimenetelmän kehittäminen
* luokitusten uudistaminen
* aikuiskoulutuksen liittäminen nykyistä kattavammin laskennan osaksi
* ennakointimenetelmän eri osien analysointi, kehittämistarpeiden kartoitus ja tarvittavien muutosten tekeminen
2. Laskentamallin käytettävyyden parantaminen
* mallin yksinkertaistaminen
* alueellisen ennakoinnin tarpeet
* raportoinnin havainnollisuuden lisääminen
3. Laskentamallin ylläpidon varmistaminen ja helpottaminen siten, että Opetushallitus voi itse myöhemmin jalostaa laskentamalliin teknistä puolta
4. Alue-ennakoinnin tukeminen siten, että arvioidaan yhteistyön nykytilaa ja tuetaan yhteistyön kehittämistä.

Monitoroida
Monitorering
Monitoring

Tarkkailla, seurata, valvoa.

Morfologinen analyysi (morfologinen = muotoa koskeva, muoto-opillinen)
Morfologisk analys (jfr. morfologi = formläran)
Morphological analysis

Tekniikka tai menetelmä, joka pyrkii tunnistamaan järjestelmällisesti kaikki mahdolliset keinot tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Eräs lähestymistapa on laatia lista tai tulevaisuustaulukko kaikista mahdollisista muuttujista, jotta voidaan tutkia jokaista tekijää erikseen sekä muuttujien välisiä yhdistelmiä. Käytetään erityisesti luovan ideoinnin apuvälineenä.

Murrosaika
Brytningsperiod
Transition

Epävakaa ajanjakso kahden vakaan ajanjakson välissä, jolloin tuleva kehitys ei ole helposti ennakoitavissa aikasarjoilla tms. menetelmillä, vaan jossa asioiden ja tapahtumien yllättävät ja ennakoimattomat yhteisvaikutukset muuttavat tapahtumisen lopputulosta ja siten lisäävät riskiä ja epävarmuutta.

Muuttuja
Variabel
Variable

Tutkimusmateriaalin ilmiö tai suure, joka voi saada erilaisia arvoja; tulevaisuudentutkimuksessa useampia tulevaisuudessa mahdollisia arvoja, joista mikä tahansa voi toteutua.

Määrällinen ennakointi
Kvantitativ prognostisering
Quantitative foresight

Kun ennakointityön keskeiset tulokset kerrotaan pääasiassa numeerisessa muodossa, kuten esimerkiksi tulevaisuuden aloituspaikkatarpeina eri opintoaloilla (koulutustarpeiden ennakointi), puhutaan usein määrällisestä ennakoinnista. Laadulliseksi ennakoinniksi puolestaan on tulkittu ennakointihankkeet, joiden tulokset esitetään sanallisessa muodossa (esim. osaamiskvalifikaatiot).
Jakoa laadulliseen ja määrälliseen ennakointiin voidaan kuitenkin pitää ainakin osin keinotekoisena ja jopa harhaanjohtavana, sillä usein se kuvaa lähinnä tulosten esittämistapaa. Kun esimerkiksi työvoimatarpeisiin perustuvan ennakointityön tulokset esitetään jonkin opintoalan aloituspaikkatarpeina (numeerinen tieto), keskeisenä lähtökohtana on näkemys siitä, millaista osaamista (ei-numeerinen, usein laadulliseksi tulkittu tieto) tulevaisuudessa eri aloilla/ammateissa tarvitaan. Tähän vaikuttavat työelämässä tapahtuvat työtehtävien, -menetelmien ja -olosuhteiden muutokset, jotka voivat vaikuttaa sekä koulutuksen sisältöön että työvoiman määrään. Näin ollen etenkään ns. määrällistä ennakointia ei voida tehdä ilman laadullista tulevaisuuden tarkastelua.

TAKAISIN YLÖS

N

Nollasummapeli
Nollsummespelet
Zero-sum game

Peli, jossa voittojen kertyminen vastaa vastustajan tappion kertymistä. Pelaajien tavoitteet pelin kuluessa ovat vastakkaiset ja tuloksena on se, että saavutettujen etujen ja tappioiden summa on nolla. Käytetään usein vertauskuvallisessa merkityksessä kuvaamaan tilannetta, jossa saavutettava tuleva hyöty menetetään kasvavien resurssien aiheuttamien kustannusten vuoksi.

Näkemyksellinen tieto
Visionär kunskap
Perceptual knowledge

Näkemyksellinen tieto on pitkälti intuitiivista, hiljaista tietoa. Näkemyksellinen tieto sisältää myös eksplisiittisiä ulottuvuuksia, kuten menneisyydestä johdettujen "pysyvyyksien", varmojen tai lähes varmojen faktojen (esim. luonnontieteellisten tai teknisten) ja väliaikaisten faktojen (käyttäytymisestä mm. tilastoissa ilmenevien) tuntemista.

TAKAISIN YLÖS

O

OSENNA
OSENNA
OSENNA

Opetushallituksessa vuosina 1996-1998 toteutettu ESR-ennakointiprojekti, jossa kehitettiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden muutosten määrittämiseen systemaattinen ennakointijärjestelmä ja ennakointimetodi. Metodia testattiin yrityskyselyinä neljällä alalla. Hanke toteutettiin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa.
Julkaisuna hanke tuotti loppuraportin vuonna 1999 "Tulevaisuuden osaamistarpeiden laadullinen ennakointi OSENNA" sekä metodin testaukset koulutusalaraportteina Hotelli- ja ravintola-alalla, Elintarvikealalla, Rahoitus- ja vakuutusalalla ja Talotekniikassa. Metodia voidaan käyttää koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen sekä erityisesti opetussuunnitelmien kehittämiseksi sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Opintoala
Studieområde (på finska opintoala, jfr. ubildningsområde = koulutusala)
Field of vocational education and training

Luokitus, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työelämän aloille. Opintoala tarkoittaa yleensä perustutkintoa tai opistoasteista tutkintoa laajempaa kokonaisuutta.

Osaamisbarometri
Kompetensbarometer
Qualification barometer

Osaamisbarometri on tietokantaohjelmaan perustuva yritysten henkilöstön osaamisen kartoitus- ja analysointijärjestelmä. Tavoitteena on saada työhallinnon, koulutuksen järjestäjien ja yritysten käyttöön ajanmukaista alueellisesti tutkittua tietoa ammattirakenteista ja yritysten osaamistarpeista sekä niiden muutoksista. Menetelmän kehitystyön aikana on tuotettu kvalifikaatioluokitus, jossa on noin 3 000 luokkaa.

Osaamisen avain
Kompetensnyckeln, (osaamisen avain)
Key to Expertise, (osaamisen avain)

Osaamisen avain -hanke. Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ja Turun ammatti-instituutissa vuosina 2003-2005 toteutettu ESR-rahoitteinen ennakointiprojekti, jonka aikana kehitettiin toimintamalli, minkä avulla toisen asteen oppilaitokset kykenevät ennakoimaan oman alueensa yritysten osaamisen tarpeita. Toimintamallin ideana on, että opettajat tekevät työelämässä asiantuntijahaastatteluja, tiedot kirjataan toimintaa varten kehitettyyn tietojärjestelmään ja lopuksi tiedot analysoidaan oppilaitoksessa ja yhdessä työelämän kanssa. Tehtävien haastattelujen avulla tietojärjestelmään kertyy sekä määrällistä että laadullista tietoa yritysten tämän hetkisistä ja tulevaisuuden osaamistarpeista sekä uuden työvoiman tarpeista ja akuuteista koulutustarpeista. Vaikka toimintamalli ja tietojärjestelmä tuottavat määrällistä tietoa, sen suurin arvo on laadullisen tiedon tuottamisessa. Opettajat kykenevät hyödyntämään laadullista osaamistarvetietoa suoraan opetustilanteissa sekä koulutuksen sisältöjen painotuksissa.

Osaamiskvalifikaatiot
Kompetenskvalifikationer
Competence qualifications

Muutos työelämässä tarkoittaa usein myös muutosta osaamistarpeissa. Systemaattisen muutoksen analyysin kautta voidaan päätyä tarvittavien osaamiskvalifikaatioiden tunnistamiseen. Esimerkissä osaamisintensiivisten klusterien osaamistarpeet erään luokituksen mukaan.

Osallistavat menetelmät
Metoder för medinflytande (delaktighet)
Participatory methods

Osallistavien ennakointimenetelmien ajatuksena on ottaa asianomistajia mukaan keskusteluun ja suunnitteluun ja sitouttaa mahdollisimman laajalti heitä erilaisiin tulevaisuusprosesseihin. Yksinkertaisimmillaan tällaisia ovat erilaiset mielipidetiedustelut ja äänestykset ja parhaimmillaan erilaiset tulevaisuusverstaat, monikierroksiset Delfoi-paneelit tai suunnitteluseminaarit.

TAKAISIN YLÖS

P

PESTE-analyysi, STEEP-analyysi
PESTE-analys, STEEP-analys
STEEP-analysis

Apumenetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista, ekonomista, sosiaalista, teknistä ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. Monitoroituja muutosvoimia voidaan hyödyntää eri tavoin esim. yhteiskunnallisia skenaarioita laadittaessa ne voivat toimia tulevaisuustaulukon muuttujina tai vaikka taustamateriaalina organisaation laatiessa skenaarioita toiminnalleen. Synonyymi käsitteelle STEEP-analyysi.

PISA
PISA
PISA

PISA-tutkimuksessa arvioidaan, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden yhteiskunnan, työelämän kehityksen ja laadukkaan elämän kannalta keskeisiä tietoja ja taitoja, ei niinkään perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöjen hallintaa. Tulosten mukaan suomalaisnuorten osaaminen on OECD-maiden huippuluokkaa matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisutaidoissa. Lue lisää OECD:n PISA-tutkimuksesta opetusministeriön sivuilta.

PK-OKA
PK-OKA
PK-OKA

PK-yritysten osaamistarpeiden kartoitusmenetelmä. Analyysissä valitaan klusterista (esim. elintarvike-, metalli-, puu- ja energiaklusteri) avainyritykset, joiden kanssa valitaan edelleen tärkeimmät alihankkija- ja liitännäisyritykset, joille tehdään ydinosaamisen inventointi ja avainteknologioiden arviointi. Yrityksissä selvitetään läpi koko toimintaketjun eli toiminnoittain (kuten johtaminen, markkinointi, tuotesuunnittelu, valmistus, varastointi) avainammatit (kuten toimitusjohtaja, tuotepäällikkö, metallityöntekijä) ja niiden tärkeimmät suoritusvaatimukset (kuten innovatiivisuus, monitaitoisuus, hitsaustaidot). Eri yrityksistä kootun tiedon perusteella voidaan laatia sekä klusterikohtaisesti (vertikaalinen näkökulma) että osaamiskohtaisesti (horisontaalinen näkökulma) teknologian ja osaamisen kehittämissuunnitelma.

PT-malli, PTM
PT-modellen, PTM
LL model, LLM

Työministeriön Pitkän aikavälin työvoimamalli. Työvoima 2000-hankkeen yhteydessä kehitetty laskentamalli, jolla voidaan arvioida keskipitkän ja pitkän aikavälin työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Malli sisältää sekä tarjonta- että kysyntälohkon. Tarjontaan vaikuttavia tekijöitä ovat viisivuotisikäryhmittäin luokiteltu väestö, työvoima, työvoimaan kuulumattomat, työvoimaosuudet ja työaika. Kysyntätekijöitä mallissa ovat toimialoittainen tuottavuus, kiinteähintainen tuotanto, tehdyt työtunnit ja työlliset. Työvoimatase yhdistää tarjonta- ja kysyntälohkon. Mallin aikasarjat ovat vuositasolla. Mallia on käytetty mm. Työvoima 2020 -hankkeen ja Työvoima 2025 -hankkeen (hankkeen loppuraportti työministeriön sivuilla) analyysikehikkona ja siitä kehitettyä aluesovellusta, PTM-aluemallia, useissa aluetason ennakointihankkeissa. PT-mallilla laadittuja ennusteita on myös käytetty pohja-aineistoina valtakunnallisissa ja alueellisissa määrällisissä koulutustarpeiden ennakointihankkeissa.

Paradigma
Paradigm
Paradigm

Perusteoria, vakiintunut olettamus tai ajatusmalli, jonka valossa ilmiötä selitetään ja jota ei ole yleensä tapana erikseen tutkimuksessa perustella. Myös tilannetta tai arvojärjestelmää kuvaava malli tai kaavio. Tiedeyhteisön paradigma kokonaisuudessaan on yleensä luonteeltaan konsensus, jolla on taipumus muodostua sellaiseksi ajattelutavaksi, jota ei edes aseteta kyseenalaiseksi. Vakiintunut tiedeyhteisö torjuu helposti paradigmaan kohdistuvan kritiikin ja samalla myös kriittisen tutkijan. Paradigman muutosta yrittävän tutkijan on vakiintuneilla tieteenaloilla varauduttava puolustamaan näkemystään. Monella alalla onkin tutkijaryhmissä nähtävissä silloin tällöin esiin kohoava tutkijaryhmän muutospaine, joka johtaa paradigman muutokseen esimerkiksi uuden metodologisen otteen kehittymisessä (esim. kasvatustiede, sosiologia), uusien teoreettisten lähtökohtien kehittämisessä (esim. biotieteet) tai jopa maailmankuvan ja ihmiskuvan muuttumisessa (esim. lääketiede vs. hoitotiede).

Patenttianalyysi
Patentanalys
Patent analysis

Patentoidut keksinnöt ovat julkisia. Patenttijulkaisuista on rakentunut maailman merkittävin teknisen tiedon lähde. Se kattaa kaikki tekniikan eri osa-alueet ja on myös ajallisesti ja maantieteellisesti kattavampi kuin mikään muu yksittäinen tietolähde. Patenttijulkaisuissa kuvataan yksityiskohtaisesti ja seikkaperäisesti uusia teknisiä ratkaisuja, niiden käyttökohteita ja vieläpä alalla havaittuja ongelmia. Tätä tietoa voi käyttää omassa tuotekehityksessä uuden ideointiin. Patentteja voidaan analysoida myös yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta esimerkiksi millaisia kehityspolkuja uudet keksinnöt mahdollistavat, millaiset teknologiat ovat tulolla tai missä päin maailmaa tuotetaan millaisia patentteja.

Pehmeä systeemimetodologia
Mjuk systemmetodologi
Soft systems methodology (SSM)

Toimintatutkimukseen pohjautuva menetelmä, joka periaatteiltaan pohjautuu professori Peter Checklandin vuonna 1985 kehittämään 1990-luvun lopulla uudelleen jäsentämään työskentelytapaan. Tulevaisuudentutkimuksessa menetelmän avulla pyritään löytämään yhteys päätöksentekoyksiköiden (kuten yritysten ja kuntien) tavoitteiden asettelun, tulevaisuuden tutkimuksen tuottamien visioiden ja nykyisyyttä koskevan itseymmärryksen välille. Tästä tiedosta synnytetään näkemys muutosprosessista, jolla päätöksentekoyksikkö voi varautua erilaisiin mahdollisiin tulevaisuuksiin.

Peliteoria
Spelteori
Game theory

Peliteoria on strategisen käyttäytymisen matemaattista mallittamista. Ennakoinnissa peliteorioita voidaan hyödyntää monen päätöksentekijän, eli pelaajan, tehtävän peliteoreettisen mallin muodostamisessa, sekä sen ja siihen liittyvien sopivien ratkaisukäsitteiden analysoinnissa. Peliteoria käsittelee "pelejä" eli rationaalisten toimijoiden toimintaa erilaisissa tarkasti määritellyissä, yksinkertaisissa tilanteissa, ja näiden pelien sääntöjä ja tilanteiden sovellutuksia käytännön tutkimuksessa.

Pitkä aikaväli
Långt tidsperspektiv
Long-term

Ennakoinnissa pitkänä aikavälinä pidetään tavallisesti yli 8 vuoden ajanjaksoa nykyhetkestä tulevaisuuteen.

Poistuma
Avgång
Attrition; natural wastage

Ennakoinnissa poistumalla tarkoitetaan yleensä työvoimasta tapahtuvaa pysyvää poistumista työvoiman ulkopuolelle. Työvoimamenetelmän sovellutusten avulla työvoimatarpeita ennakoitaessa poistuman katsotaan usein koostuvan kolmesta komponentista: vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta. Mm. vuonna 1999 päättyneessä Mitenna - projektissa ennakoitiin työllisestä työvoimasta poistuvan ajanjaksolla 1995 - 2010 noin 820 000 henkilöä. Tästä n. 67 % arvioitiin aiheutuvan työkyvyttömyydestä, 28 % vanhuuseläkkeelle siirtymisestä ja 5 % kuolleisuudesta. Työvoiman määrän muutos ja poistuma aiheuttavat yhdessä uuden työvoiman tarpeen (= Työpaikka-avaukset).

Polarisaatio
Polarisering
Polarisation

Ilmiön tila, joka sisältää vastakohtaisuuksia ja sisäisesti toisensa poissulkevia ominaisuuksia ja joka on käänteinen, huipentunut, kärjistynyt. Polarisaatio-käsitettä käytetään erityisesti kaaosteoriassa kuvaamaan tilannetta, jossa jonkin järjestelmän ominaisuudet muuttuvat epäjatkuviksi.

Polkuriippuvuus
Stigberoende
Path dependence

Polkuriippuvuus viittaa yleisenä käsitteenä siihen, että historian saatossa vakiintuneet toimintamuodot tai rakenteelliset tekijät ulottavat vaikutuksensa nykyisiin kehittämistilanteisiin. Usein tämä rajoittaa tavalla tai toisella kehittämistä koskevien sinänsä mahdollisten valintojen tekemistä.

Porrasnostomalli
Kunskapslyft hos arbetskraften
Graduated upgrading model
Työvoiman porrasnostomallilla tarkoitetaan tilannetta, jossa järjestelmällisesti koulutetaan toimialalla pätevintä työntekijäryhmää kohti menestystuotteiden valmistusta. Tällöin seuraava työntekijäryhmä voidaan kouluttaa heidän avoimiksi jättämiinsä, hyvää katetta tuottaviin ammatteihin. Näin työvoimaa saadaan pois työttömyysuhan alta. Edellytyksenä on se, että yritysten kesken syntyy vastaavia win-win -asetelmia. Lisätietoa: Hypoteeseista ja skenaarioista kohti yhteiskäyttäjien ennakoivia ohjantajärjestelmiä (Timo Sneck, 2002).

Porterin timantti
Porters diamantmodell
Michael Porter's diamond

Tiettyyn klusteriin kuuluvia yrityksiä voidaan tutkia nk. Porterin timantin avulla. Sen osat ovat yrityksen strategia ja kilpailutilanne, lähi- ja tukialat, tuotannontekijäolot, kysyntäolot, kansainväliset liiketoimet, julkinen valta ja sattuma.

Positivismi
Positivism
Positivism

Objektiivisuutta korostava filosofinen suuntaus, jolle ovat ominaisia kausaaliselitykset, yleiset lait, määrällinen tarkastelutapa ja metodin ykseys. Positivistisen ajattelun mukaan arvovapauden ja luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien tulisi olla kaiken tieteellisen työn esikuvana. Siten se pyrkii korvaamaan yhteiskuntatieteiden, esimerkiksi psykologian ja sosiologian käsitteet luonnontieteellisillä käsitteillä. Loogisessa positivismissa yhdistyvät klassisen empirismin pyrkimys perustaa tieto kokemukseen ja matemaattisen logiikan avaamat mahdollisuudet. Ajatussuunnan mukaan empiiriset ilmiöt voidaan aina selittää loogisen päättelyn avulla: jotta jokin väittämä olisi mielekäs, se pitää alistaa joko suoraan tai epäsuorasti empiiriseen testiin. Tästä juontuu se, että tiede ymmärretään positivistisen ajattelutavan mukaan joukoksi hierarkkisia toteamuksia jostain todellisuuden tilasta tai ominaisuudesta. Nämä toteamukset ymmärretään tosiksi ja niiden on oltava myös empiirisesti testattavissa.

Proaktiivisuus
Proaktivitet
Proactiveness

Tietoinen valmius ja usko vapauteen valita oma reaktionsa tapahtuviin asioihin ja tilanteisiin. Myös usko siihen, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja että se ei pelkästään tapahdu itsestä riippumatta. Ks. vastakohta [[Reaktiivisuus]

Prognoosi, prognostiikka
Prognos, prognostik
Prognosis, prognostics

Tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakoiminen ja tutkimisen tuotos, perustuu kreikan kielen ennakkotietoa tarkoittavaan "prognosis"-sanaan. Itä-Euroopan maissa käsitettä "prognostiikka" käytetään tulevaisuudentutkimuksen synonyyminä. Ks. Tulevaisuudentutkimus, tulevaisuuden tutkimus, tulevaisuustutkimus ja Ennakointi.

Programme for International Student Assessment (PISA)
Programme for International Student Assessment (PISA)
Programme for International Student Assessment (PISA)

Ks. PISA.

Projektio
Projektion
Projection

Nykytilanteeseen ja -trendeihin perustuva ennuste tai kehitysarvio.

Prospektiivitutkimus
Prospektivforskning
Prospective study

Usein ranskankielisissä, maissa käytetty tulevaisuudentutkimusta tarkoittava termi, joka perustuu Bertrand de Jouvenelin ajatuksiin.

Päätöspuuanalyysi
Beslutsträd som analysmetod
Relevance tree

Päätöspuuanalyysi on hierarkiaprosessista jalostettu päätöksentekomenetelmä, joka mahdollistaa kriteerien vertailun lisäksi epävarmuus- ja riskitekijöiden huomioon ottamisen. Päätöspuun arvot ovat tulevaisuuden ennakoituja arvoja tarkasteltavien asiantilojen toteutuessa.

TAKAISIN YLÖS

R

Reaktiivisuus
Reaktivitet
Reactiveness

Toimintatapa, jossa tuleviin tilanteisiin ja tapahtumiin ei ole erikseen valmistauduttu. Yllättävässä tilanteessa käyttöön otettavien voimavarojen vapausaste on pieni: toimintatavat valitaan satunnaisesti ja impulsiivisesti ilman, että kyetään pohtimaan niiden vaikutuksia tai seuraamuksia pitkällä aikavälillä. Ks. vastakohta Proaktiivisuus.

Reduktionismi
Reduktionism
Reductionism

Oppi, jonka mukaan jokin teoria tai käsitteellinen viitekehys voidaan palauttaa eli redusoida (esim. kääntämällä, määrittelemällä tai osoittamalla yhtäpitäväksi) johonkin toiseen, aikaisempaan ja/tai perustavana pidettyyn teoriaan tai viitekehykseen. Ontologisen reduktionismin mukaan kahden eri alueen oliot ovat samoja; semanttinen reduktionismi olettaa, että kahden eri teorian väitteet ovat yhtäpitäviä. Esimerkkinä voidaan ottaa käsitys ihmismielen tiloista ja prosesseista, joka usein redusoidaan aivofysiologiaan. Reduktionismin vastakohtana on sekä tietoisuuden itsenäistä asemaa korostava kanta että emergentti materialismi, jonka mukaan aivoilla, ruumiilla tai laajemmalla systeemillä on, emergenttejä eli redusoitumattomia ominaisuuksia. Ks. myös Positivismi.

Relevanssipuu
Relevansträdet som metod
Relevance tree

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jossa tutkittavaa asiaa lähestytään hierarkkisesti lähtien tutkimuskohteen yleisestä kuvauksesta kohti yhä yksittäisempiä osia. Relevanssipuun piirtäminen käynnistyy määrittelemällä yksi "korkean tason" tavoite, jota osanottajat haluavat tutkia. Tavoitteeseen yhdistetään alatavoitteita tai keinoja, jolla korkeamman tason tavoite saavutetaan. Relevanssipuu koostuu sekä eritasoisista tavoitteista että keinoista niiden saavuttamiseksi

Riski
Risk
Risk

Haitan mahdollisuus. Riski merkitsee sitä, että mahdolliset toimenpiteet eivät ole itsestään selvästi joko turvallisia tai vaarallisia. Riskin määrä voidaan mitata puolueettomasti ja siten sen voidaan katsoa muodostuvan matemaattisista mahdollisuuksista. Ks. Riskin arviointi (RA).

Riskin arviointi (RA)
Riskbedömning (RB)
Risk assessment (RA)

Muodostuu jonkin päätöksen tai valinnan aiheuttaman mahdollisen haitan, vaaran tai epämiellyttävän/odottamattoman lopputulosten arvioinnista ja vertailuista. Jonkin tietyn ilmiön sisältämän riskin määrä voidaan selvittää kaavalla Riski (R) = Todennäköisyys (P) x Haitta (H). Riskin kohdentuminen muodostuu sekä sen arvioimisesta, kuka/mikä on uhattuna että sen arvioimisesta, milloin tämä uhka saattaisi toteutua. Sen vuoksi tulevaisuudentutkimuksessa kaava voidaan esittää myös muodossa Riski (R) = Todennäköisyys (P) x Haitta (H) x Aika (T).

Ristivaikutusanalyysi
Korsverkan analys
Cross-impact analysis

Menetelmä, jolla otetaan huomioon eri ennusteiden toteutumisesta koituvat vaikutukset toisten ennusteiden toteutumis todennäköisyyksiin. Olaf Helmer kehitti menetelmän alun perin täydentämään delfoi-tekniikkaa. Analyysi rakentuu vaikutusmatriisiksi, jossa eri osa-alueet tai kehityssuunnat ryhmitellään sekä vaaka- että pystyakselille ja jonka ruutuihin merkitään muuttujien väliset vaikutukset.

Road map
Road map (strategi och tillvägagångssätt)
Road map

Road map on liiketoimintaan vaikuttavan oletetun tulevaisuuden ja ennakoitujen muutosten kartta. Se kuvaa markkina-trendejä, yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja teknologian elinkaaria, joista punoutuu konkreettisia tuotelinjasuunnitelmia. Road mapeja tehdään myös toimialoittain ja yleensä kansallisella tasolla osoittamaan konkreettisia suuntia julkisesti rahoitetuille tutkimus- ja teknologiaohjelmille.

TAKAISIN YLÖS

S

S-käyrä
S-kurvan
S-curve

Ilmiötä tai muuttujaa esittävä matemaattinen käyrä, joka ensin kasvaa kiihtyvällä vauhdilla, hidastuu ja lopulta kasvaa vain vähän tai jopa pienenee.

SOMA-malli
SOMA-modellen
SOMA model

Hyvinvointivaltion toimivuuden arvioinnissa hyödynnetään STM:n ja Stakesin ylläpitämää mikrosimulaatiomallia eli Soma-mallia. Soma-malliin on ohjelmoitu tulonsiirtojärjestelmä ns. lakimalleiksi, joiden avulla kyetään osoittamaan tulonsiirtojen keskinäisiä kytköksiä ja toimivuutta. Lakimallien ohjelmointioletuksia muuttamalla on Soma-mallilla mahdollista tarkastella todelliseen väestöön pohjautuen erilaisten tulonsiirtojärjestelmään tehtävien muutosten tulonjakovaikutuksia sekä karkeasti myös makrotason kustannuksia. Lisäksi Soma-mallia käytetään erilaisissa tulonsiirtoja käsittelevissä taloudellisissa selvitystöissä.

STEEP-analyysi
STEEP-analys
STEEP-analysis

Synonyymi käsitteelle PESTE-analyysi.

SVA
BSV
SIA

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) selvittää suunnitelmien, hankkeiden ja ohjelmien vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Ihmiset ymmärretään sekä vaikutusten kohteina että aktiivisina osapuolina suunnittelussa. Sosiaaliset vaikutukset voivat ilmetä muutoksina ihmisten hyvinvoinnissa (viihtyvyys, turvallisuus ja sosiaaliset suhteet) tai palvelutarpeessa (asuminen, palvelut, työllisyys, väestön määrä ja rakenne, elinkeinotoiminta).

SWOT-analyysi
SWOT analys
SWOT analysis

Menetelmä, jolla tarkastellaan jonkin järjestelmän, esimerkiksi organisaation tai yrityksen sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia.

Sattuma
Sammanträffande, slump
Chance
Asia, tapahtuma tai kehityskulku, jolle ei ole tieteellistä syytä tai selitystä. Evoluutio ja Kaaos sisältävät sattumaa, jonka ajankohtaa tai määrää ei ole mahdollista ennakoida tai mitata.

Satunnaisuus
Sannolikhet
Randomness

Tapahtuman tai ilmiön sellainen ominaisuus, joka sisältää riskin ja joka tekee tapahtumasta tai ilmiöstä luonteeltaan sellaisen, että ei voida tietää etukäteen, millaisen muodon se ottaa, kun se tulevaisuudessa tapahtuu. Ilmiötä voidaan sanoa luonteeltaan satunnaiseksi, jos sillä voi olla useita erilaisia tiloja, arvoja ja/tai muotoja, joita on mahdotonta tai lähes mahdotonta määritellä ennalta tai ilmiön aikaisemmasta tilasta, arvosta ja/tai muodosta. Puhutaan myös subjektiivisesta todennäköisyydestä, joka on sellaisten ilmiöidenominaisuus, joiden todennäköisyys vaihtelee äärimmäisen harvinaisesta äärimmäisen todennäköiseen.

Simulaatio
Simulering
Simulation

Matemaattisten ja/tai tietokoneella tehtyjen mallien käyttö todellisten prosessien tai ilmiöiden käyttäytymisen jäljittämiseen.

Skenaario
Scenario
Scenario

Ajallisesti peräkkäisten, loogisesti etenevien ja perusteltavissa olevien, mahdollisten tulevaisuudenkuvien sarja; tulevaisuudenkuvien avulla, esitetty kertomus, joka voidaan ymmärtää tavoitteen saavuttamisen ehtojen tulevaisuuden toiminnalliseksi käsikirjoitukseksi. Skenaario sisältää kuvauksen toimijoista, toiminnoista sekä kuvauksen päätöksenteon ja seurausten tapahtumaketjusta. Tämä tapahtumaketju johtaa nykyhetkestä skenaariolle valittuun päättävään tulevaisuuskuvaan, joka voi olla ydinvisio, strateginen päämäärä tai opportunistinen tavoite.

Skenaariotyöskentely
Scenarier som arbetsmetod
Scenario working

Skenaarioiden laatimisen menetelmien joukko; sisältää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä ja niiden yhdistelmiä.

Sosiaalinen innovaatio
Social innovation
Social innovation

Teknisten ja teknologisten - tuotteisiin, palveluihin ja valmistusmenetelmiin liittyvien - innovaatioiden rinnalle on nostettu myös käsite sosiaalinen innovaatio. Sosiaaliset innovaatiot syntyvät, kun tietotaito muuntuu uudenlaisiksi hyvinvointia luoviksi teknologioiksi, tuotteiksi ja palveluiksi tai työn organisointitavoiksi, jotka ovat toistettavissa ja monistettavissa. Sosiaalisille innovaatioille tyypillistä on lisäarvon tuottaminen. Sosiaaliset innovaatiot voivat olla esimerkiksi uusia yhteistoiminnan muotoja, verkostoja tai uudenlaisia liiketoimintamalleja.

Sosiaalinen pääoma
Socialt kapital
Social capital

Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan usein sellaisia sosiaalisen rakenteen ulottuvuuksia - esimerkiksi yhteisön toimintaa edistäviä verkostoja, vastavuoroisuuden normeja ja luottamusta, joiden katsotaan vaikuttavan positiivisesti ihmisten väliseen kanssakäymiseen sekä yhteistoimintaan ja tätä kautta yhteiskunnan toimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Kun puhutaan "sosiaalisesta pääomasta", näkökulma on yhteisöllinen. Kyse on tällöin yhteisöistä ja niiden kyvystä toimia yhteisten päämäärien hyväksi. Tarkasteltavana ovat esimerkiksi toimijoiden väliset suhteet, yhteiskunnan rakenteet, normit, toimintasäännöt ja sääntöjä välittävät verkostot sekä niihin kohdistuva luottamus. Ks. myös Aineeton pääoma.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)
Bedömning av sociala verkningar (BSV)
Social Impact Assessment (SIA)

Ks. SVA.

Strategia, (tulevaisuudenstrategia)
Strategi, (framtidsstrategi)
Strategy, (futures strategy)

Strategia rakennetaan visiosta käsin ja se muodostuu niistä konkreettisista asioista ja valinnoista, jotka vision määrittelemä tahtotila edellyttää toteutuakseen ja jotka missio määrittää yleisellä tasolla. Strategiatyöskentely on vision ja mission tuottamista konkreettiselle toiminnan tasolle ja siten se on toimintasuunnitelman laatimista ja noudattamista, toisiaan ajallisesti seuraavien vaadittavien tehtävien ja askelten määrittämistä ja suorittamista.

Strategiakartta
Strategikarta
Strategy map

Strategiakartta pyrkii kuvaamaan polkua ei-taloudellisista menestystekijöistä aineellisiin tuloksiin havainnollistamalla organisaation kriittiset menestystekijät ja syy-seuraussuhteet menestystekijöiden välillä. Strategiakartalla voidaan esimerkiksi havainnollistaa, kuinka työntekijöiden lisääntynyt motivaatio parantaa organisaation tuottavuutta ja kannattavuutta tai kuinka yksittäisen työntekijän toimet liittyvät organisaation kokonaistavoitteisiin. Strategiakartalla voidaan kehittää myös organisaation suorituskyvyn mittausta.

Strategiaskenaario
Strategiscenario
Strategic scenarios

Strategiaskenaario voidaan laatia, kun on ensin rakennettu yrityksen strategiset pitkän aikavälin linjaukset kutakin toimintaympäristöskenaariota varten erikseen. Strategia-skenaario tehdään strategisten linjausten synteesinä, eikä se sisällä enää vaihtoehtoisia tarkasteluja tulevaisuudesta. Strategiaskenaario on pitkän aikavälin linjaus, johon yrityksen skenaarioryhmä sitoutuu.

Suhdannetiedustelut
Konjunkturöversikt
Economic surveys

Yleensä useampia kertoja vuodessa toteutettavia otokseen perustuvia kyselyjä, joissa tiedustellaan vastaajien näkemyksiä lähitulevaisuudesta. Kysymykset keskittyvät useimmiten lähitulevaisuuden työvoimatarpeisiin, investointeihin, tilauskantoihin tai jonkin tietyn alan suhdanneodotuksiin yleensä.

Sumea logiikka
Oskarp logik
Fuzzy logic

Sumea logiikka on kehitetty vastaamaan sumeiden järjestelmien tarpeita. Tällaisia ovat ne järjestelmät, joissa ei voida perinteisen logiikan tavoin tehdä suoria johtopäätöksiä oletuksista, koska ne eivät yleensä täysin vastaa tilanteen vaatimuksia. Esimerkiksi ihmisen toiminta erilaisilla lähtöarvoilla ja eri tilanteissa. Sumeiden joukkojen teoriaa onkin sovellettu hyvin monilla toisistaan paljonkin poikkeavilla alueilla. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi säätöteoria, diagnostiikka, päätösteoria, optimointiteoria, robotiikka, matematiikka (mm. logiikka, topologia, algebra), "älykkäät" järjestelmät, sosiologia ja käyttäytymistieteet.

Systeemi
System
System

Järjestelmä. Ryhmä asioita tai osia, jotka toimivat yhdessä kokonaisuutena jonkin päämäärän toteuttamiseksi. Myös määrätty joukko ideoita, teorioita ja toimintamalleja, joiden mukaan jokin toiminto saadaan suoritetuksi. Systeemi koostuu rajatusta määrästä erillisiä tekijöitä, jotka ovat usein myös määriteltävissä alasysteemeiksi. Jotta olio voidaan määritellä systeemiksi, siinä pitää olla vähintään kaksi keskenään tavalla tai toisella sidoksissa olevaa tekijää. Näiden tekijöiden tai alasysteemien välillä on jännitteitä ja toiminnallisia tai elimellisiä yhteyksiä, jotka erottavat ne ympäristöstä omaksi kokonaisuudekseen. Mitä korkeammalla hierarkiassa systeemi toimii, sitä abstraktimpi ja yleisluontoisempi se on. Systeemi on sellaisenaan jotain enemmän kuin osiensa tai alasysteemiensä summa. Tämä johtuu siitä, että sen luonteeseen kuuluu osien lisäksi myös prosesseja niiden välillä, kuten vuorovaikutusta, yhteisvaikutuksia, informaation ja energian siirtoa. Tämän vuoksi systeemiä kutsutaan "emergenttiseksi".

Systeemiajattelu
Systemtänkande
Systems thinking

Tarkasteltava kohde ymmärretään ja kuvataan kokonaisuuksina, systeemeinä (järjestelminä), joille voidaan määritellä tunnistettavat rajat, tekijät ja toimijat ja niiden väliset vuorovaikutukset. Avoin systeemi on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja saa ja jakaa informaatiota ja energiaa sen kanssa. Suljettu systeemi on itseriittoinen. Systeemillä voi olla osasysteemeitä, se voi olla osa laajempaa kokonaissysteemiä ja systeemit voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Ks. Systeemianalyysi ja Systeemiteoria.

Systeemianalyysi
Systemanalys
Systems analysis

Tieteenala, joka pyrkii tutkimaan ja analysoimaan ongelmia, kokonaisuuksina usein matemaattisia malleja soveltamalla. Systeemiajattelu ja siitä kehitettyjen erityisten menetelmien kokonaisuus eli systeemimetodologia ovat keino ymmärtää havaittujen ilmiöiden ja tapahtumien kokonaisuuksia, ominaisuuksia ja niiden välisiä suhteita. Systeemianalyysin avulla voidaan tarkastella monimutkaisia dynaamisia prosesseja ilman, että jokainen prosessiin tavalla tai toisella vaikuttava toimija joudutaan määrittelemään, mallintamaan ja kuvaamaan matemaattisesti. Systeemianalyysillä hahmotetaan systeemin eri tekijöiden hierarkkista järjestymistä ja näin voidaan laajentaa ymmärrystä tarkastelun alla olevista ongelmaryppäistä. Systeemianalyysiä voidaan käyttää todellisten ongelmatilanteiden ratkaisun tukena. Ks. Systeemiteoria ja Systeemiajattelu.

Systeemidynamiikka
Systemdynamik
Systems dynamics

1. Yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta, malli tai abstraktio tietystä ilmiöstä. Koostuu monista syy- ja seurausvaikutusketjuista, joiden avulla mallin elementit kytkeytyvät toinen toisiinsa erilaisten palautesilmukoiden avulla. 2. Mallintamismenetelmiä, joilla tietokoneen avustuksella laaditaan epälineaarisia malleja monimutkaisista kokonaisuuksista, esim. Maailmanmallit.

Systeemiteoria
Systemteori
Systems theory
Teoria järjestelmän eli systeemin elementtien välisistä sekä järjestelmien rakenteen ja toiminnan välisistä suhteista. Ks. Systeemiajattelu ja Systeemianalyysi.

TAKAISIN YLÖS

T

TE-keskusennakointi
Prognostiseringsverksamhet av TE-centralen
TE-centre (Employment and Economic Development Centres) foresight

TE-keskuksien harjoittama ennakointitoiminta. Julkaisusta "Ennakoinnin kytkentä osaksi TE-keskuksen toimintaa - visio 2010 ja kehittämisstrategia" löytyy seuraava määritelmä: "TE-keskusennakoinnilla tarkoitetaan toimintaa, jolla tuotetaan tietoa toimintaympäristön kehitystrendeistä, heikoista signaaleista, mahdollisuuksista ja uhkista sekä arvioidaan näiden vaikutusta TE-keskusten toimintaan. Ennakoinnilla tunnistetaan kasvavia ja supistuvia toimialoja, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työelämän, osaamistarpeiden, teknologioiden ja sosiaalisten ilmiöiden (mm. syrjäytyminen), muutoksia. TE-keskusennakoinnille on tunnusomaista 1) pitkäjänteinen ja systemaattinen tulevaisuuden tarkastelu, 2) tulevaisuuden haasteiden ja mahdollisuuksien kytkeminen päätöksentekoon sekä 3) ennakointityöskentelyyn osallistuvien alueellisten toimijoiden verkottuminen ja avoin vuoropuhelu."

TUBARO
TUBARO
FUBARO

Ks. Tulevaisuusbarometri (TUBARO).

Teknologian arviointi (TA)
Utvärdering av teknologin
Technology assessment (TA)

Uusien tekniikoiden yhteiskunnallisten vaikutusten arviointimenetelmien kokonaisuus, jolla pyritään vastaamaan julkisen, teknologiaa koskevan päätöksenteon tarpeisiin ja tukemaan teknologiakeskustelua sekä ottamaan huomioon päätöksenteossa arvojen ja asenteiden kaltaiset, vaikeasti mitattavat asiat. Myös teknologiasta käytävän keskustelun foorumi.

Tiedon louhinta / data mining
Data mining
Data mining

Tiedon louhinnassa kehitetään ja sovelletaan matemaattisia, tilastollisia ja tietojenkäsittelyllisiä (puoli)automaattisia menetelmiä suurien tietovarastojen analysoimiseksi. Tavoitteena on etsiä algoritmisesti tehokkaasti tietokannoista kiinnostavaa tietoa. Tiedon louhinta ei ole suoraan tilastotiedettä, mutta käytännössä tavoitteet ovat pohjimmiltaan samat, kun tavoitteena on ennustaminen. Tiedon louhinnassa painotetaan ennustamisen ja aineistosta saatavan selkeän ymmärryksen lisäksi automaattisia ja koneälykkäitä menetelmiä sekä algoritmista tehokkuutta. Analysoitavat aineistot voivat olla myös sellaisia, että ne on kerätty alunperin jotain muuta kuin data-analyyttisiä tarkoituksia varten (lokitietokannat, sanomalehtien korpusaineistot jne.). Ennakoinnissa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi tekstin louhintaa.

Tieto
Kunskap
Knowledge

Hyvin perusteltu tosi uskomus jonkin asian tai ilmiön luonteesta. Ks. myös Informaatio.

Tietoyhteiskunta
Informationssamhälle
Information society

Tietoyhteiskunta on yhteiskunta, jossa informaation tuottamisella, jakelulla ja käsittelyllä on suuri osuus taloudessa ja kulttuurissa. Myös termiä informaatioyhteiskunta käytetään tarkempana käännöksenä englanninkieliselle termille "information society". Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia määrittää tietoyhteiskuntaa seuraavalla tavalla: "Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat sivistyksen perusta ja keskeinen tuotannontekijä. Tieto- ja viestintätekniikka tukee laajasti yksilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen vuorovaikutusta, tiedon välittämistä ja hyödyntämistä sekä palveluiden tarjoamista ja niiden saavuttamista.

Tilastollinen regressioanalyysi
Statistisk regressionsanalys
Statistical regression analysis

Regressioanalyysin avulla tutkitaan yhden tai useamman selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Sen avulla voidaan pyrkiä vastaamaan esimerkiksi siihen vaikuttaako koulutuksen pituus saadun palkan suuruuteen ja jos vaikuttaa, niin kuinka voimakas tämä vaikutus on. Regressioanalyysin erityinen etu on, että siinä voidaan tutkia yhtä aikaa monen selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Tällöin tuloksen kertovat, mikä on yksittäisen selittävän muuttujan osuus silloin kuin muiden vaikuttavien tekijöiden vaikutus selitettävään muuttujaan on otettu huomioon. Regressioanalyysi on monipuolinen ja joustava menetelmä muuttujien välisten kausaalisuhteiden tutkimukseen.

Toimiala
Näringsgren
Industry class

Esimerkiksi Tilastokeskus määrittelee toimialat luokitteluoppaassaan seuraavasti "Toimialaluokitusten avulla ryhmitellään luokkiin samankaltaisia toimintoja eli aktiviteetteja. Näitä luokkia kutsutaan toimialaluokiksi tai lyhyesti toimialoiksi. Toiminnot ovat samankaltaisia, kun ne ovat tuottamiensa hyödykkeiden, tuotantopanostensa sekä tuotantoprosessinsa mukaan samankaltaisia. Yksiköt luokitellaan johonkin toimialaluokkaan pääasiallisen toiminnan perusteella. Pääasiallinen toiminta on toimintaa, joka lisää eniten yksikön perushintaista arvonlisäystä. Näin määriteltynä pääasiallinen toiminta ei välttämättä kata vähintään 50 prosenttia yksikön kokonaisarvonlisäyksestä. "

Toimiala Online (KTM)
Näringsgren Online (HIM)
Toimiala Online (MTI)

Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) Toimiala Online on tilastoportaali, joka tarjoaa runsaasti eri lähteistä koottua tietoa helppokäyttöisellä tavalla TE-keskusten, neljän ministeriön ja maakuntaliittojen hyödynnettäväksi. Palvelu on maksullinen.

Toimintaympäristön muutosten tarkastelu, (environmental scanning)
Omvärldsbevakning
Environmental scanning

Ilmiöiden muutosten tarkastelua ja ymmärtämistä tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien erilaisten tulevaisuusseuraamusten aikaansaamasta holistisesta näkökulmasta. Muutosten tarkastelua kutsutaan joskus myös "monitoroinniksi" eli englanniksi "environmental scanning". Muutosvoimien jäljittäminen muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista. Usein tämä työskentelyvaihe liitetään systeemiajatteluun, mutta erityisen tärkeää se on skenaariotyöskentelyssä. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu sisältää seuraavien ilmiöiden jäljittämisen, tunnistamisen ja analyysin: Trendi, Megatrendi, Heikot signaalit, Villi kortti, (Wild Card) ja Driving force -ilmiöt, driver-ilmiöt. Toimintaympäristöllä tarkoitetaan sitä toimijan eli aktorin sosiokulttuurista, poliittista, ekologista ja taloudellista näyttämöä tai kokonaisuutta, jossa toiminta tapahtuu.

TopTen-listaus
Top Ten listan
Top Ten listing, Top Ten method

Menetelmä tarkasteltavan kohteen, ilmiön tai ongelman tulevaisuuteen liittyvien tärkeimpien osatekijöiden selville saamiseksi. Listataan 10 tarkasteltavan ilmiön tulevaisuuteen merkittävimmin vaikuttavaa tekijää. Listausta voidaan käyttää apuna esim. skenaarioita laadittaessa.

Trendi
Trend
Trend

Suuntaus, kehityssuunta. Pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta. Ks. Megatrendi.

Trendiekstrapolointi, ekstrapolointi
Trendextrapolering, extrapolering
Trend extrapolation, extrapolation

Kehityksen jatkaminen tulevaisuuteen olettamalla, että tutkittava ilmiö muuttuu aikaisempien havaintojen suuntaisesti. Kehityksen tähänastisten tietojen projisoiminen tulevaisuuteen samansuuntaisina. Aikasarja-analyysin osa, jossa havaittujen säännönmukaisuuksien avulla aikasarjan kulkua jatketaan tulevaisuuteen tai menneisyyteen. Ks. Aikasarja-analyysi

Tulevaisuuden tekeminen
Framtidsskapandet
Creating the future

Ajattelutapa, jonka mukaan toteutuva tulevaisuus nähdään omien valintojen ja päätösten tuloksena. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota tavoitteisiin ja selvittää mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa, jotta toteutuva tulevaisuus olisi mahdollisimman lähellä asetettuja tavoitteita. Ks. Proaktiivisuus.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Framtidsforskningsinstitut
Finland Futures Research Centre

Turun kauppakorkeakoulun erillislaitoksena toimiva tutkimuskeskus on perustettu vuonna 1992. Tulevaisuuden tutkimuskeskus toimii alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaationa. Keskus tuottaa ja edistää näkemyksellistä tietoa yhteiskunnan ja ympäristön tulevaisuuteen merkittävästi liittyvistä trendeistä, tulevaisuuspoluista ja heikoista signaaleista.

Tulevaisuudenkuva, tulevaisuuskuva
Framtidsbilder, framtidsimagen
Image of the future

Ymmärryksestä, tiedoista ja tulkinnoista, havainnoista, uskomuksista, odotuksista, arvoista ja toiveista sekä peloista. Tulevaisuudenkuvat vaikuttavat päätöksiin ja valintoihin niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla sekä tietoisesti että tiedostamattomasti. Tulevaisuudenkuvien positiivisilla ja negatiivisilla arvostuksilla on merkitystä niin yksilöllisellä kuin yhteiskunnallisella tasolla motivoivana ja aktivoivana tekijänä kunkin hetkisessä päätöksenteossa ja valinnoissa. Vaikutus on dialektinen vastakohtien kautta itseään vahvistava: samalla kun nyt tehtävät päätökset ja valinnat vaikuttavat toteutuvan tulevaisuuden laatuun, tulevaisuudenkuvien sävy vaikuttaa päätösten ja valintojen sisältöön. Sellaisia tulevaisuudenkuvia, jotka edustavat sellaisia tulevaisuuden tiloja, jotka eivät ole mahdollisia todellisuudessa, sanotaan mahdottomiksi tulevaisuuksiksi ja tulevaisuuskuviksi. Mahdollisten tulevaisuudenkuvien joukosta jotkut edustavat jonkun toimijan arvioimana toivottavia ja haluttuja tulevaisuuksia ja näitä sanotaan halutuiksi tulevaisuudenkuviksi ja tulevaisuuksiksi. Joihinkin tulevaisuuskuviin voidaan liittää arvio, että niiden toteutumiseen on olemassa suuremmat mahdollisuudet kuin muiden. Tällaisia tulevaisuudenkuvia sanotaan todennäköisiksi tulevaisuuksiksi tai todennäköisiksi tulevaisuuskuviksi. Mahdollisten, todennäköisten, uskottavien ja haluttujen tulevaisuuksien käsitteillä on tärkeä sija tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteistössä. Tulevaisuuskuva on myös FAR-menetelmässä ja tulevaisuustaulukkomenetelmässä muuttujien avulla aikaansaatava kuvaus tarkasteltavan asian tai ilmiön jostain tulevaisuuden toteutumisvaihtoehdosta. Ks. Tulevaisuustaulukkomenetelmä ja Hiljainen tieto.

Tulevaisuudentutkimus, tulevaisuuden tutkimus, tulevaisuustutkimus
Framtidsforskning, framtidsstudier, framtidssyn
Futures studies, futures research

Tulevaisuutta koskevan intuitiivisen tai muun tietämyksen keräämistä, kriittistä analysointia, luovaa syntetisointia ja systemaattista esittämistä. 1960-luvulla käyttöön otettu termi. Tulevaisuudentutkimuksen näkökulma määräytyy toimivasta subjektista (yksilö, yritys, virasto tai laitos, yhteisö, yhdyskunta, valtio, valtioryhmä, ihmiskunta tai elävä luonto), jonka kannalta tulevaisuutta tarkastellaan.

Tulevaisuusbarometri (TUBARO)
[Framtidsbarometern
Futures barometer (FUBARO)

Menetelmä, jonka avulla tarkastellaan asiantuntijoiden arvioita jonkin ilmiön tai instituution (esim. koulutus) kehityksestä, muutoksista ja niiden aiheuttamista tulevaisuusvaikutuksista ja ominaisuuksista. Materiaali kerätään asiantuntijapaneelien (esim. Delfoi-tekniikka, delfoi, delfitekniikka) avulla ja analysoidaan esim. ristivaikutusanalyysien avulla. Tulevaisuusbarometri tuottaa tausta-aineistoa teema-alueesta käytävään keskusteluun ja sitä koskevan päätöksenteon tueksi. Eri aikoina laadittujen, samaa aihetta käsittelevien TUBARO:jen avulla voidaan kerätä ja tutkia seuraavia ilmiöitä: Heikot signaalit, Trendi ja muita toimintaympäristön muutoksia ks. (Toimintaympäristön muutosten tarkastelu, (environmental scanning)). Lisäksi tulevaisuusbarometrin avulla esiin saatavia muutosilmiöitä voidaan käyttää skenaariotyöskentelyn perustana.

Tulevaisuuskartta
Framtidskartan
Futures map

Mahdollisten tulevaisuuksien polusto, tulevaisuuspolkujen kokonaisuus. Ks. Tulevaisuuspolku.

Tulevaisuuspolku
Framtidsstigen
Futures path (futures trail) or Path for the future

Mahdollinen tapahtumien kulku johonkin määrättyyn tulevaisuuden tilaan. Päätösten, valintojen ja niiden seuraamusten johdonmukainen ja looginen jatkumo.

Tulevaisuuspyörä, tulevaisuusratas, (Futures Wheel)
Framtidshjulet, (Futures Wheel)
Futures Wheel

Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä strukturoitu, aivoriihityyppinen menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan, arvoihin jne. Tulevaisuuspyörän avulla voidaan järjestellä, ymmärtää ja täsmentää erilaisia tulevaisuutta koskevia näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Katso myös Mind map, (miellekartta).

Tulevaisuusselonteko
Framtidsredogörelse
Government Report on the Future

Valtioneuvosto antaa tulevaisuusselonteon eduskunnalle kerran hallituskaudessa. Tulevaisuusselonteko on yksi väline, jolla valtioneuvosto pyrkii ennakoimaan tulevaa kehitystä. Tulevaisuusselonteot ovat yleensä laajamittaisia selvityshankkeita, joissa selvitetään asiaa jonkun määritellyn kysymyksen asettelun näkökulmasta. Tulevaisuusselonteolla on tähdätty laajaan ja tavoitteelliseen arviointiin. Tulevaisuusselonteon taustatyössä on haluttu ottaa huomioon se, mitä kehityksestä on sanottavissa noin vuoteen 2050 asti. Linjausten aikajänne on tätä vaatimattomampi.

Tulevaisuusstudio
Framtidsstudio
Futures workshop, futures studio

Professori Robert Jungkin tulevaisuusverstaisiin perustuvat tulevaisuusstudiot voivat käsitellä hyvin erilaisia aiheita: yrityksen tai kunnan tulevaisuuden strategisten paino-pisteiden esiin nostamista, tietyn työyhteisön kehittämistä tai järjestön tulevaisuutta. Olennaista on, että studioon osallistuvia yhdistää yhteinen tulevaisuus uhkineen ja mahdollisuuksineen, ja että he ovat asiantuntijoita juuri sen ongelma-alueen suhteen. Tulevaisuusstudion tavoitteena on alustusten ja studioon osallistuvien asiantuntijoiden oman työskentelyn avulla tunnistaa ja arvioida valitun ongelma-alueen tulevaisuuden kannalta keskeiset ilmiöt. Tulevaisuusstudion päävaiheet ovat ongelmien ja tulevaisuudessa mahdollisten uhkien tunnistaminen aihealueella studion osanottajien toimesta ("NEGATIIVIISUUS"), aivoriihi tulevaisuuden tarjoamien positiivisten mahdollisuuksien tunnistamiseksi ("POSITIIVISUUS") ja uhkien ja mahdollisuuksien kriittinen arviointi ja aihealueen kehittämisen painopisteiden hahmottelu ("REALISMI, KONKRETIA").

Tulevaisuustaulukko
Framtidstabell, framtidsmatris
Futures table

Tulevaisuustilojen sektoreittain järjestetty taulukoitu kokoelma, joka edustaa yleensä yhtä näkökulmaa ja jotain ennalta määrättyä vuotta.

Tulevaisuustaulukkomenetelmä
Framtidstabell som metod
Futures table method

Kehitettiin Kaliforniassa 1950-luvulla. Menetelmässä asiantuntijaraati ideoi tutkittavasta teemasta ajatuksia, jotka kootaan taulukoksi. Tulevaisuustaulukon perusteella rakennetaan pienryhmissä tulevaisuudenkuvia, joista tehdään synteesi. Käytetään laajalti täydentämään muita tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä kuten esim. skenaariotyöskentelyä. Ks. Skenaariotyöskentely.

Tulevaisuustietoisuus
Framtidsvetandet
Futures awareness

Aktiivinen ja toimintaan ohjaava näkökulma tulevaisuuteen, nykyisyyteen ja menneisyyteen ja niiden välisiin suhteisiin. Ajattelun rakentumisen sisäistetty muoto. Erityinen pyrkimys muodostaa käsitys asioitten ja päivittäisten toimiemme merkityksistä ja seuraamuksista.

Tulevaisuusvaliokunta
Framtidsutskottet
Committee for the Future

Eduskunnan täysistunnossa 16.4.1999 pysyväksi valiokunnaksi asetettu elin, jonka tehtävänä on jatkaa tulevaisuuden kehitystekijöiden ja kehitysmallien arviointia, kuten Suomen asemaa maailmanlaajuistumiskehityksessä ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Samalla valiokunta perehtyy tulevaisuuden-tutkimuksen ajankohtaisiin menetelmäkysymyksiin ja valmistelee ehdotusta valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta annettavaksi eduskunnan lausunnoksi. Lisäksi tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä on teknologian arviointi eduskunnassa. Lue lisää tulevaisuusvaliokunnan sivuilta

Tulevaisuusverstas, tulevaisuusstudio, tulevaisuustyöpaja
Framtidsverkstäder, framtidsstudio, framtidsworkshop
Futures workshop, futures studio

Alun perin prof. Robert Jungkin kehittämä, useita vaiheita käsittävä ryhmätyömenetelmä yhteisön, yrityksen, kunnan tms. organisaation ajankohtaisen ongelman ratkaisemiseksi tulevaisuusnäkökulmasta tai tulevaisuuden vaihtoehtojen kartoittamiseksi. Nykyisin verstasmenetelmiä on kehitetty useita erilaisia ja eripituisia. Tulevaisuusverstaassa pyritään nostamaan esille tutkittavan kohteen (alueen tai tekijän) uhkat ja mahdollisuudet. Osallistujat nähdään oman alueensa tai ryhmänsä tilanteen asiantuntijoiksi, jotka pystyvät parhaiten ymmärtämään kokonaistilannetta ja joiden mielipide toivottavimman tulevaisuudentilan ja strategian valitsemisessa on olennaisen tärkeä.

Työelämälähtöisyys oppilaitosten koulutussuunnittelussa
Arbetslivsinriktade utbildningsplaner vid läroanstalterna
Relevance to working life in educational institutions' educational planning

Toisen asteen oppilaitokset voivat selvittää monin eri tavoin, millaista osaamista työelämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Oppilaitokset ja eri koulutusalojen edustajat seuraavat valtakunnallisella ja alueellisella tasolla tehtävää osaamistarpeiden ennakointityötä. Tämän lisäksi oppilaitoksille on myös annettu lainsäädännössä ennakointitehtävä, jota ne toteuttavat oman alueensa yritysten kanssa usein eri tavoin kyetäkseen vastaamaan työelämän haasteisiin. Systemaattisen osaamistarpeiden selvittämisen avulla oppilaitoksissa kyetään suuntaamaan resursseja sellaisille koulutusaloille ja sellaisiin koulutuksiin, joihin työelämällä on eniten tarvetta. Henkilökohtainen kanssakäyminen yritysten ja koulutuksen edustajien kanssa mahdollistaa myös koulutuksen suunnittelemisen ja toteuttamisen suoraan tietyn työyhteisön tarpeisiin.

Työkalupakki, (TOOL-BOX)
Verktyg för prognoser, verktygsback
TOOL-BOX

Yhteiskunnan ja talouden, työelämän, työmarkkinoiden ja ammatillisten kvalifikaatioiden muutosten ennakointia varten kehitetty metodologinen työkalupakki, joka sisältää erilaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, tilastoaineistoa ja perusskenaarioita erilaisten ennakointihankkeiden pohjaksi. Työkalupakin kehittämisessä käytetään hyväksi tulevaisuudentutkimuksen perusmenetelmiä, jo olemassa olevia ennakointimalleja ja väljempiä tulevaisuuden ennakointiin käytettyjä työskentelytapoja, joita mm. työministeriön koordinoimassa ennakointihankekokonaisuudessa on käytetty, työministeriön ja opetusministeriön työvoima- ja ammattirakenne-ennustemalleja, arvoketjuanalyysia, tulevaisuusbarometrijärjestelmää (delfi- ja ristivaikutusanalyysit) ja Työskenaariot-hankkeessa syntynyttä skenaarioaineistoa.

Työllinen
Sysselsatt
Employed person

Tilastokeskus määrittelee työllisen seuraavasti: "Työllinen on vähintään tunnin viikossa ansiotyötä tekevä henkilö. Työlliset jaetaan palkansaajiin, yrittäjiin ja perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustaviin. Myös tilapäisesti työstä poissaolevat (esim. loman tai sairauden vuoksi) ja määräajaksi (alle 3 kk) lomautetut ovat työllisiä. ILO:n suosituksen mukaan vähäinenkin työnteko menee työttömyyden edelle."

Työllisten määrän muutos
Kvantitativ förändring i sysselsättningen
Change in the number of employed people

Kahden ajanhetken välinen erotus (ennakoitava ajanhetki - nykyhetki) työllisten kokonaismäärässä. Työllisten määrän muutosta voidaan tarkastella esim. ammateittain, ammattiryhmittäin tai koko työllisten joukkoa ajatellen. Yhdessä poistuman kanssa työllisten määrän muutos muodostaa uuden työvoiman tarpeen (työllisten määrän muutos + poistuma = uuden työvoiman tarve).

Työllisyysaste
Relativt sysselsättningstal
Employment rate

Työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä: e = E/P * 100 missä E on 15-64 -vuotiaat työlliset ja P on 15-64 -vuotias väestö. (Lähde: Tilastokeskus)

Työllisyyskatsaus (työministeriön työllisyyskatsaus)
Sysselsättningsöversikt (arbetsministeriets sysselsättningsöversikt)
Employment Bulletin (Ministry of Labour Employment Bulletin)

Työministeriön toimittamien työllisyyskatsausten kuvaus: "Työllisyyskatsaus on työministeriön kuukausittain työnvälitystilaston pohjalta laatima katsaus työttömyyden, avoimien työpaikkojen ja työhallinnon toimenpiteiden viimeaikaisesta kehityksestä. Vertailu on katsauksessa edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen. Katsauksen taulukot sisältävät tilastointikuukauden tietojen lisäksi myös edeltävän kuukauden ja/tai edellisen vuoden vastaavan kuukauden tiedot." Lue lisää työministeriön sivuilta

Työnvälitystilasto (työministeriön työnvälitystilasto)
Arbetsförmedlingsstatistik (arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik)
Employment service statistics (Ministry of Labour employment service statistics)'

Ote työministeriön toimittamien työnvälitystilastojen kuvauksesta: "Työnvälitystilasto sisältää keskeiset tiedot työvoimatoimistoihin rekisteröityneistä työnhakijoista erityisesti työttömistä työnhakijoista, työvoimapoliittisista toimenpiteistä ja avoimista työpaikoista. Työnhakijaryhmien laajuutta kuvataan henkilömäärällä samoin kuin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden määriä. Avoimet työpaikat on tarkasteluhetkellä työvoimatoimistoissa ilmoitettuina olevien avoimien työpaikkojen lukumäärä. Työttömien henkilöiden on rekisteröidyttävä työvoimatoimistossa työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työttömyysturvaa. Samoin työttömyyseläkeläisten on oltava ko. eläkkeen keston ajan työnhakijana työvoimatoimistossa."

Työpaikka-avaukset
Öppningar för nyrekrytering
Job openings

Kertoo, paljonko tarkasteltavalla ajanjaksolla tarvitaan uutta työvoimaa, jotta työvoiman kysyntä saadaan tyydytettyä. Kuinka paljon työpaikkoja avautuu. Muodostuu työllisten määrän muutoksesta ja poistumasta. Vastaa ennakoinnissa yleensä käsitettä "uuden työvoiman tarve".

Työssäkäyntitilasto
Sysselsättningsstatistiken
Employment statistics

Ote Tilastokeskuksen tuottaman työssäkäyntitilaston kuvauksesta: "Työssäkäyntitilasto on vuositilasto, joka tuottaa alueittaista tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä. Tilaston henkilöperusjoukon muodostaa maassa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Tiedot perustuvat pääasiassa hallinnollisiin rekistereihin ja tilastollisiin aineistoihin. Työssäkäyntitilaston yksikkökohtaiset tiedot ovat tilastolain mukaan salassa pidettäviä. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain." Lue lisää työssäkäynti-tilastosta Tilastokeskuksen sivuilta.

Työttömyysaste
Relativt arbetslöshetstal
Unemployment rate

Työttömien prosenttiosuus työvoimasta: u = U/L *100, missä U on työttömät ja L on työvoima. (Lähde: Tilastokeskus)

Työtön
Arbetslös
Unemployed person

Työtön on työtä vailla oleva henkilö, joka on etsinyt työtä aktiivisesti 4 viimeisen viikon aikana, ja joka voisi vastaanottaa työtä 2 viikon kuluessa. Opiskelija, työpaikastaan toistaiseksi lomautettu tai työttömyyseläkkeellä oleva voi olla työtön, mikäli edellä mainitut aktiivisen työnhaun ja työn vastaanottamisen kriteerit täyttyvät. Myös henkilö, joka odottaa sovitun työn alkamista 2 viikon kuluessa, on työtön. (Lähde: Tilastokeskus)

Työvoima
Arbetskraft
Labour force

Työvoima on työllisten ja työttömien summa. (Lähde: Tilastokeskus)

Työvoima- ja koulutustarvetiedustelu (TKTT)
Förfrågan om behovet av arbetskraft och utbildning (TKTT)
Research Model for Employment and Education Needs Survey (TKTT)

Maan kaikki TE-keskukset hyödyntävät ennakointitoiminnassaan Työvoima- ja koulutustarvetiedusteluita (TKTT) ja asiantuntijaraatityöskentelyä, joilla luodataan yritysten lyhyen aikajänteen (œ-2 vuotta) tarpeita. Työvoima- ja koulutustarpeiden sekä rekrytointiongelmien lisäksi haastatteluilla saadaan tietoa yrityksen ja toimialan ydinammattien sisältöjen ja osaamistarpeiden muutoksista, ikärakenteesta, yritysten verkottumistarpeista, ulkoistamissuunnitelmista, suhdanne-, investointi- ja vientinäkymistä, tilatarpeista sekä T&K-toiminnasta. Haastatteluiden valmistumisen jälkeen tulokset viedään analysoitavaksi ja tulkittavaksi asiantuntijaraateihin, joihin kutsutaan yritysten, oppilaitosten, kuntien kehittämiskeskusten/yhtiöiden, työvoimatoimistojen ja TE-keskuksen edustajia. Raati laatii swot-analyysin ja tekee konkreettisia toimenpide-ehdotuksia havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. TKTT-tietokanta on integroitu osaksi TE-keskusten asiakkuuden hallintajärjestelmää (ASKO).

Työvoimaan kuulumaton
Befolkningen som inte ingår i arbetskraften
Person outside the labour force

Työvoiman (työlliset ja työttömät) ulkopuolella oleva henkilö. Työvoimaan kuulumattomia ovat mm. eläkeläiset, lapset, kotia hoitavat ja piilotyöttömät. (Lähde: Tilastokeskus)

Työvoimamenetelmä
Arbetskraftsmetod
Labour force method

Menetelmä, jonka avulla pyritään ennakoimaan työvoimatarpeissa tapahtuvia määrällisiä muutoksia johtaen ne työelämän tarpeista. Suomessa työvoimamenetelmää on käytetty pitkään ennakoitaessa työvoiman ammattirakenteiden muutoksia sekä elinkeinoelämän työvoimatarpeisiin perustuvia koulutustarpeita (Koulutussuunnittelun neuvottelukunta KOSUNE sekä myöhemmin MITENNA- ja MARE-mallit). Tällöin lähdetään usein liikkeelle toimialaennusteista, joille ennakoidaan ammattirakenteet. Tulokseksi saadaan ammattikohtaiset (tai useammin ammattiryhmäkohtaiset) työvoimatarpeiden määrien muutokset tietyllä ajanjaksolla. Kun tähän lisätään ennakoitu työvoiman poistuman määrä, saadaan tulokseksi ko. ammattiryhmän uuden työvoiman tarve (=työpaikka-avaukset). Tämä puolestaan voidaan johtaa koulutustarpeiksi ammattien ja koulutuksen vastaavuusavaimen avulla.

Työvoimaosuus
Arbetskraftsandel
Labour force participation rate

Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus vastaavan ikäisestä väestöstä: l = L/P * 100, missä L on työvoima ja P on väestö. (Lähde: Tilastokeskus)

Työvoimatutkimus
Arbetskraftsundersökning
Labour force survey

Ote Tilastokeskuksen tuottaman työvoimatutkimuksen kuvauksesta: "Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja 15-74-vuotiaan väestön, työhön osallistumisesta, työllisyydestä, työttömyydestä ja työajoista. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla ja sen kuukausittainen otos on noin 12 000 henkeä. Vastaajien antamien tietojen pohjalta luodaan kuva koko 15-74-vuotiaan väestön toiminnasta. Vuodesta 1999 lähtien työvoimatutkimuksen yhteydessä on tehty ns. "ad hoc moduli", jonka aihe vaihtelee vuosittain." Lue lisää työvoimatutkimus-tilastosta Tilastokeskuksen sivuilta.

TAKAISIN YLÖS

U

Ubiikki
Ubicomp
Ubiquitous

Sulautettu tietotekniikka (engl. Ubiquitous computing) on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa kaikkialla olevaa tietotekniikkaa. Puhutaan mm. ubiikkiyhteiskunnasta.

Utopia
Utopi
Utopia

Tulee latinan kielen sanasta "topos", joka tarkoittaa paikkaa ja tavusta "U", joka tarkoittaa negaatiota, kieltoa. Arkikielessä usein epärealistinen ja epäkäytännöllinen toimintasuunnitelma tai pyrkimys sosiaaliseen uudistukseen, jonka toteutuminen vaikuttaa hyvin epävarmalta. Tulevaisuusajattelussa utopiaa käytetään hyödyllisenä käsitteenä tai työkaluna, jonka avulla voidaan esittää jossain tulevaisuudessa sijaitsevaa aikaa ja paikkaa, jossa se, mikä nyt koetaan olevan huonosti, onkin hyvin. Uusi Nykysuomen sanakirja määrittelee utopian epätodelliseksi unelmaksi, pilvilinnaksi ja haaveeksi paremmasta maailmasta tai ihanneyhteiskunnasta, jota ei voida toteuttaa. Kun sanotaan, että jokin asiantila on utopistinen, tarkoitetaan useimmiten, että asiantila on samalla kertaa hämärä, tavoittamattomissa ja epärealistinen mutta toisaalta tavoittelemisen arvoinen. Ks. vastakohta Dystopia.

Uuden työvoiman tarve
Behovet av ny arbetskraft
Demand for new labour

Käsitettä käytetään työvoimamenetelmään pohjautuvassa ennakoinnissa kertomaan, kuinka paljon tietyllä ennakoitavalla ajanjaksolla tarvitaan kokonaan uutta työvoimaa, jotta työvoiman kysyntä saataisiin tyydytettyä. Uuden työvoiman tarvetta voidaan analysoida ammateittain, ammattiryhmittäin tai vaikkapa koko työvoimaa ajatellen. Uuden työvoiman tarve muodostuu työllisten määrän muutoksen ja poistuman summasta. Jos esimerkiksi jossain ammattiryhmässä on ennakoitavana vuonna työllisiä 200 enemmän kuin lähtövuonna sekä lähtövuoden ja ennakoitava vuoden välillä ammattiryhmän työvoimasta poistuu 800 henkilöä, on ennakoitavan kauden uuden työvoiman tarve ko. ammattiryhmässä 1000 henkilöä. Joskus puhutaan myös työpaikka-avauksista.

TAKAISIN YLÖS

V

Vaikutusten arviointi, (impact assessment)
Konsekvensbedömning, (impact assessment)
Impact assessment

Yleistermi laajalle kirjolle arviointikäsitteitä, tutuimpia lienevät ympäristövaikutusten arviointi (YVA), sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA), Teknologian arviointi (TA), Riskin arviointi (RA) ja strateginen vaikutusten arviointi. Puhutaan myös integroidusta vaikutusten arvioinnista. Yhteistä arvioinneille on tulevaisuuteen suuntautunut vaikutusten ennakoiminen, haitallisten vaikutusten minimointi tai estäminen ja vaikutusten seurantajärjestelmät. Osa yhteiskuntapoliittista suunnittelua hanke- ja politiikkatasolla.

Verkosto-osaaminen
Nätverkskunskap
Networking skills

Erityisesti ihmissuhteisiin ja viestintään liittyvät valmiudet toimittaessa verkostoissa.

Villi kortti, (Wild Card)
Vilt kort, (Wild Card)
Wild Card

Yllättävästi ilmaantuva olennainen muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Käytetään joissakin yhteyksissä synonyyminä käsitteelle Heikot signaalit.

Visio
Vision
Vision

Henkilön, ryhmän, organisaation tai muun toimijan määrittelemä aktiivinen tahtotila. Toimijan olemassaolon ja arvojen kannalta perusteltu, yleisluonteinen ja keskeinen näkemys tulevaisuuden mahdollisista ja halutuista tiloista eli mahdollisista ja halutuista tulevaisuudenkuvista tai tapahtumista, jonka toteuttaminen edellyttää toimijalta aktiivisia tekoja ja uuden oppimisen kautta tapahtuvaa toiminnan muuttamista. Visio on toimijan uuden menestyskonseptin määrittelyn lähtökohta tulevaisuutta ajatellen.

Visionäärinen johtaminen
Visionärt management, ledarskap
Visionary leadership and management

Osallistuva strategisen johtamisen menetelmä. Monivaiheisen menetelmän pääpiirteenä on organisaation johdon ohjaaminen kohti dynaamista näkemystä siitä, millainen organisaatio voisi olla ja millaiseksi sen pitäisi tulla. Tämä näkemys ohjataan koko organisaation läpi sen kaikille tasoille ja se saavutetaan selkeillä strategisilla periaatteilla, joustavilla taktiikoilla ja selkeällä ymmärryksellä tulevaisuuteen vaikuttavista voimista ja epävarmuuksista.

TAKAISIN YLÖS

Y

YVA
MKB
EIA

Ympäristövaikutusten arvioinnilla vaikutetaan suunnitteluun, koska arvioinnin tavoitteena on vähentää tai lieventää suunnitellun hankkeen kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa sen myönteisiä vaikutuksia. Kansalaiselle ympäristövaikutusten arviointi tarjoaa mahdollisuuden osallistua asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheisiin ja saada tietoa tulevista muutoksista. Mukana on usein elinkaariajattelua, jossa myös ennakoinnilla on tärkeä rooli.

Yhdistelmäanalyysi eli Conjoint -analyysi
Conjoint-analys (kombinationsanalys)
Conjoint analysis

Yhdistelmäanalyysi on usean osatekijän yhtäaikaista vertailua. Conjoint-analyysi on kuluttajan valintateoriaan perustuva, tehokas ja nopea markkinatutkimusmenetelmä, jota käyttäen voidaan analysoida asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Conjoint-analyysiä käytetään tyypillisesti uusien tuotteiden suunnitteluun, tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun, sekä asiakkaiden segmentoimiseen. Conjoint-analyysi on myös yleistermi analyyttisille tekniikoille, joilla avataan päätöstilanteissa yhteen nivoutuneita dekompositiomalleja. Ennakoinnissa menetelmästä on kehitetty joitain sovelluksia.

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
Miljökonsekvensbedömningar (MKB)
Environmental impact assessment (EIA)

Ks. YVA.

Yritysfuturologia
Företagsfuturologi
Entrepreneurial futurology / business futurology

Yritysten liikkeenjohdollinen strateginen suunnittelu tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä (erityisesti skenaariomenetelmiä) hyväksi käyttäen.

Yrke 2020
Yrke 2020
Occupation 2020, (Yrke 2020)

Ruotsinkielisen työvoimatarpeen sekä ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tarpeen ennakointi Yrke 2020 -hankkeen tavoitteena on selvittää ruotsinkielisen työvoiman tarve sekä ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tarve. Hankkeen lähtökohtana on työministeriön Työvoima 2025 -ennakointi. Hanke on osa opetusministeriön ja Opetushallituksen kansallista ennakointihanketta, joka valmistelee määrälliset tavoitteet ministeriön kehittämissuunnitelmaan, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012. Alustavia tuloksia syntyy keväällä 2007. Hanke päättyy maaliskuussa 2008. Korkeakoulutuksen ennakointia rahoitetaan ESR-rahoituksella. Ennakointihanketta johtaa ylitarkastaja Heidi Backman Opetushallituksesta.

TAKAISIN YLÖS