Määrällisen ennakoinnin ensisijaisena tavoitteena on tukea koulutuspoliittista päätöksentekoa. Opetushallituksen ennakointiyksikkö tuottaa ja päivittää kaikkia koulutusasteita koskevaa ennakointitietoa (ts. ammatillinen peruskoulutus, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmien asettamien aikataulujen mukaisesti. Ennakointituloksia vuodelta 2011 on käytetty Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011–2016 valmistelun taustatietoina.

Ennakointitulosten mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajamääriä olisi lisättävä ja ammattikorkeakoulujen ja jossain määrin yliopistojen aloittajamääriä olisi vähennettävä. Yliopistokoulutuksen aloittaneita ei voida erotella nuoriin ja aikuisiin, joten nuorten koulutuksen aloittajatarve ei ole täysin vertailukelpoinen nykyisiin aloittajamääriin. Tässäkin tarkastelussa etenkin peruskehitys osoittaa, että aloittajamääriä on tarpeen vähentää nykyisestä.

Nuorten koulutusta ennakoitaessa sovitetaan työvoiman kysynnästä johdettu koulutustarve koulutettavan ikäluokan kokoon. Opetushallituksen koulutustarvelaskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) ajanjakson 2010–2025 keskimääräistä 16–21-vuotiaiden ikäluokkaa, koska ennakoidaan aloittajatarvetta 2010-luvun loppupuolella.

Ennakointitulokset esitetään alla olevassa taulukossa kahtena eri vaihtoehtona, perus- ja tavoitekehityksenä, jotka perustuvat samannimisiin ammattirakenne-ennusteisiin. Tiedot ennakoidusta kokonaisaloittajatarpeesta, joka riittäisi tuottamaan työelämälle sen tarvitseman määrän tutkinnon suorittaneita ihmisiä, löytyvät Koulutus ja työvoiman kysyntä 2025 -julkaisusta. Koulutusalakohtaisissa teksteissä on kuvattu aloittajatarpeen muutosta tavoitekehityksen vaihtoehdossa.

Nuorten koulutuksessa aloittaneet ja aloittajatarve koulutusaloittain ja -asteittain (pdf)

Aloittajatavoitteet aloittain

Humanistinen ja kasvatusala  
Kulttuuriala  
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala  
Luonnontieteiden ala  
Tekniikan ja liikenteen ala  
Luonnonvara- ja ympäristöala  
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala  
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Humanistinen ja kasvatusala

Humanistisen ja kasvatusalan koulutuksen ennakoitu aloittajatarve on jonkin verran nykytilaa pienempi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa ennakointitulos on neljänneksen nykytilaa pienempi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloittajatarpeet ovat lähellä nykytilaa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suurimmat erot nykytilaan nähden ovat vapaa-aika ja nuorisotyön sekä kielitieteiden opintoaloilla, joilla ennakoidut vähennystarpeet ovat melko suuria. Merkittävää aloittajamäärän kasvua ennakoidaan vapaa-aika ja nuorisotyön ammattikorkeakoulutukseen. Yliopistokoulutuksessa ennakointitulos eri opintoaloilla on 3–51 % pienempi kuin nykyiset aloittajamäärät, lukuun ottamatta opetus- ja kasvatustyön opintoalaa. Ennakointitulosten mukaan sen aloittajamäärää tulisi lisätä nykytilaan nähden 35 %.

Kulttuuriala

Kulttuurialan koulutuksen nykyinen aloittajamäärä on kaksinkertainen verrattuna ennakointitulokseen. Vähennystarpeet kohdistuvat kaikille koulutusasteille – eniten ammatilliseen peruskoulutukseen ja vähiten yliopistokoulutukseen. Opintoaloista suurimmat supistustarpeet nykytilaan nähden ovat viestintä- ja informaatiotieteiden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, kulttuurin- ja taiteiden tutkimuksen yliopistokoulutuksessa, musiikin ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä käsi- ja taideteollisuuden kaikkien koulutusasteiden koulutuksessa.

Kulttuurialojen keskeisten ammattien työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa. Kulttuurialan koulutus on ollut hyvin suosittua, mikä 10–15 viime vuoden aikana on johtanut sellaiseen aloittajamäärän kasvuun, joka ylittää työvoiman tarpeen nyt ja tulevaisuudessa. Uuden työvoiman tarpeeseen vaikuttaa myös se, että suuressa osassa kulttuurialan ammatteja työntekijät ovat keskimääräistä nuorempia ja poistuma jää muiden ammattien työntekijöiden poistumaa pienemmäksi.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan ennakoitu aloittajatarve on vähän nykytilaa pienempi. Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve vastaa nykytilaa, ammattikorkeakouluissa on vähän lisäystarvetta (6 %) ja yliopistokoulutuksessa ennakointitulos on 21 % nykytilaa pienempi. Suurin ero nykytilaan nähden on liiketalouden ja kaupan, hallinnon, tilastotieteen ja politiikkatieteiden yliopistokoulutuksessa, joiden ennakoitu tarve on 30–50 % pienempi kuin nykyinen koulutustarjonta. Oikeustieteessä ennakoidaan selvää lisäystarvetta, samoin liiketalouden ja kaupan ammattikorkeakoulutuksessa.

Luonnontieteiden ala

Ennakoidut aloittajatarpeet ovat nykytilaa selvästi alhaisemmat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja yliopistoissa. Ammattikorkeakouluissa ennakoitu aloittajatarve on viidenneksen nykytilaa korkeampi. Opintoaloilla suurimpia muutoksia ennakoidaan tietojenkäsittelyn ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa laskennallinen aloittajatarve on noin kolmanneksen nykytilasta. Tämän vastapainona ammattikorkeakoulutuksen tarpeen ennakoidaan kasvavan noin 20 %. Matemaattis-luonnontieteellisessä yliopistokoulutuksessa on ennakointituloksen mukaan vähentämistarvetta opintoaloittain 30–50 %.

Ennakointitulokseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat tietojenkäsittelyn osalta liike-elämän palvelujen työllisyyskehityksen voimakas hidastuminen ja muiden luonnontieteiden osalta lisäksi eräiden teollisuuden toimialojen ja julkisen hallinnon vähenevä työllisyys. Lisäksi luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle ovat olleet tyypillisiä pitkät opintoajat, huono opintojen läpäisy ja siihen liittyen suuri alan vaihto, joiden parantaminen on asetettu ennakoinnissa tavoitteeksi.

Tekniikan ja liikenteen ala

Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on tavoitekehityksessä hieman suurempi (+ 4 %) kuin vuonna 2009. Ammattikorkeakoulujen (- 20 %) ja yliopistojen (- 17 %) aloittajatarve koko koulutusalalla on nykytilaa alhaisempi. Ennakoitu aloittajatarve on nykytilaa suurempi muutamilla opintoaloilla ammatillisessa peruskoulutuksessa. Niillä lisäystarpeet ovat kuitenkin niin suuria, että koko koulutusalan ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve on kasvava. Suurinta muutostarvetta ennakoidaan kone-, metalli- ja energiatekniikkaan, jossa ennakoitu aloittajatarve on 1 500 suurempi kuin nykytila. Lähes yhtä suuri lisäystarve on ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa, jossa poistuman osuus ennakointituloksen muodostumisessa on kasvanut merkittävästi. Valtaosa alan työpaikoista on kuljetuksen toimialalla, jolle ennustetaan tavoitekehityksessä pientä kasvua.

Arkkitehtuurin ja rakentamisen yliopistokoulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Yliopistokoulutuettujen työpaikat ovat pääsääntöisesti rakentamisen ja liike-elämän teknisten palvelujen toimialoilla, joille ennakoidaan työllisten määrän kasvua. Lisäksi ennakoinnissa on korostettu korkean osaamisen ja asiantuntijatyön merkityksen kasvua. Tämän seurauksena ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatarve jää lähelle nykytilaa, vaikka alan keskeisten ammattien poistuma on suurta.

Tekniikan ja liikenteen koulutustarpeen ennakointituloksiin vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden toimialojen aleneva työllisyys ennustekaudella ja teollisuudelle tuotteita ja palveluja tuottavien toimialojen hidas työllisyyden kasvu. Monissa teollisuusammateissa työvoima on ikääntynyttä ja poistuma sen vuoksi suuri. Ammattiryhmien välillä on isojakin eroja, joten poistuman vaikutus ja ajoittumien eri opintoalojen ennakointitulokseen vaihtelee.

Luonnonvara- ja ympäristöala

Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakoitu aloittajatarve vastaa nykytilaa.  Ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa tulos on nykytilan mukainen ja yliopistokoulutuksessa 30 % nykytilaa alhaisempi. Opintoaloittain tarkasteltuna ennakointitulos poikkeaa nykytilasta alaspäin eniten luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa, puutarhatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja metsätalouden yliopistokoulutuksessa. Ennakoidut aloittajatarpeet ovat nykytilaa suurempia maatilatalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa sekä metsätalouden ammatillisessa peruskoulutuksessa. Maa- ja metsätaloudessa toimiva työvoima on hyvin iäkästä, minkä vuoksi suuri poistuma pitää erityisesti maatilatalouden ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta korkealla tasolla.

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukseen ennakoidaan 2 100 aloittajan lisäystarvetta. Se kohdistuu eniten ammatilliseen peruskoulutukseen, jossa aloittajamäärää tulisi lisätä noin 20 prosentilla. Ammattikorkeakoulujen ennakointitulos vastaa nykytilaa. Yliopistokoulutuksen aloittajatarve on ennakoitu noin kolmasosa vuoden 2009 aloittajamäärää suuremmaksi. Todellisuudessa lisäystarve ei ole näin suuri, koska vertailussa käytössä olevista tilastoista puuttuu sellaisia lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen opiskelijoita, jotka ovat vaihtaneet alaa kyseiseen koulutukseen saman yliopiston sisällä.

Opintoaloista suhteellisesti suurimpia kasvutarpeita ennakoidaan pienimmillä opintoaloilla, mutta myös kuntoutuksen ja liikunnan yliopistokoulutuksessa sekä sosiaali- ja terveysalan (yhteiset) peruskoulutuksessa. Viimeksi mainitun opintoalan kasvu on määrällisesti ylivoimaisesti suurin ja vastaa koko koulutusalan kasvutarvetta. Kauneudenhoitoala on opintoaloista ainoa, jolle ennakoidaan nykyistä alhaisempaa aloittajatarvetta, joka on noin puolet vuoden 2009 aloittajamäärästä. Sosiaali- ja terveysalan ennakoituun koulutustarpeeseen vaikuttavat eniten sosiaali- ja terveydenhuollon kasvavat työvoimatarpeet ja niiden lisäksi suuret poistumat.

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksessa ennakoidaan neljänneksen (2 000 aloittajaa) kasvutarvetta verrattuna nykyisiin aloittajamääriin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittajatarve on yli 40 % ja yliopistokoulutuksessa yli 60 % nykytilaa suurempi. Ammattikorkeakoulutuksessa tarve on lähes 50 % nykytilaa alhaisempi. Peruskoulutuksen ennakoitu lisäaloittajatarve kohdistuu ammatillisen peruskoulutuksen puhdistuspalveluiden opintoalaan. Yliopistokoulutuksessa lisäystarve kohdistuu kotitalous- ja kuluttajapalveluihin.

Puhdistuspalveluissa koulutustarpeet ovat moninkertaiset aloittajamäärään nähden. Nuorilla ei ole pitkään aikaan ollut halukkuutta alan koulutukseen, joten työvoimatarpeen tyydyttäminen vain nuorten koulutusta lisäämällä ei ole realistista. Matkailualalla ammatillisen peruskoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen aloittajamäärät ovat nelinkertaiset ennakoituun koulutustarpeeseen nähden. Matkailualan koulutus on ollut pitkään suosittua nuorten keskuudessa, mikä on johtanut koulutuksen ylitarjontaan. Matkailualan työvoimatarve ei kuitenkaan ole kehittynyt samaa vauhtia. Tulevaisuudessakaan ei ole nähtävissä niin suurta työvoiman kysynnän kasvua, että se edellyttäisi nykyisten koulutusmäärien ylläpitämistä.

Ennakointituloksia tulkittaessa on huomioitava se, että ennakointitulos on esitetty ennen uuden kotitalous- ja puhdistuspalveluiden perustutkinnon käyttöönottoa (1.8.2010) voimassa olleella tutkintorakenteella. Se korvasi puhdistuspalveluiden sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinnot.