Kansainvälinen koulutustieto

Kansainvälisissä tiedonvaihtoverkostoissa tuotetaan tietoa koulutusjärjestelmistä, -politiikoista ja käytänteistä. Tietoa on saatavilla kattavasti erityisesti Euroopan ja OECD-maista. Suomi osallistuu aktiivisesti tiedonvaihtoverkostojen toimintaan.

Tietoa muista maista käytetään koulutuspolitiikan ja päätöksenteon tukena. Tietokantoja ja raportteja voivat hyödyntää myös koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja kaikki koulutuksesta kiinnostuneet.

Koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä. EU määrittelee linjauksia koulutusjärjestelmien kehittämiselle. Eurooppalaisella tasolla sovittuja tavoitteita toteutetaan kansallisesti, kullekin jäsenvaltiolle sopivalla tavalla. Yhteistyön ytimenä on vapaaehtoisuus, toisilta jäsenvaltioilta oppiminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Hyvän perustan yhteistyölle luo se, että koulutuksen tavoitteet ja haasteet ovat pitkälti samanlaisia kaikissa jäsenvaltioissa.

Myös OECD:ssä koulutus on noussut keskeiseksi aiheeksi. Sekä OECD että jäsenmaat hyödyntävät verkostojen tuottamaa tietoa ja selvityksiä. Tärkeimpiä työkaluja ovat indikaattorit, selvitykset ja kansainväliset arvioinnit kuten PISA ja PIAAC.

Opetushallituksella on merkittävä rooli koulutusjärjestelmien seurannassa, EUn koulutusalan kehitysprosesseissa (Kööpenhamina, Bologna) ja tutkintojen tunnustamisessa. Opetushallitus on kansallinen koordinaattori Eurydicen, Cedefopin ja OECD:n verkostoissa.

Opetushallitus hyödyntää kansainvälisessä toiminnassaan laajaa perusosaamistaan ja sektorituntemustaan. Kansainvälisyys on kaikilla osaamisalueilla kaksisuuntaista. Muiden maiden kokemuksia hyödynnetään kansallisessa kehittämisessä ja Opetushallituksessa olevaa osaamista tuotetaan muiden käyttöön.