Suomi osallistuu aktiivisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n (Organization for Economic Cooperation and Development) koulutuspoliittiseen tutkimus- ja arviointityöhön. OECD tavoitteena on koota yhteen demokratiaan ja markkinatalouteen sitoutuneiden maiden hallituksia eri puolilta maapalloa edistämään vakaata taloudellista kasvua, parantamaan elintasoa, ylläpitämään taloudellista vakautta. Koulutus- ja tiedepolitiikan kehittäminen on yksi OECD:n keskeisiä toimintoja.
OECD avustaa jäsenmaitaan tuottamalla koulutuspolitiikan maatutkintoja (Reviews of National Education Policy) tai tutkintoja erityisistä teemoista jäsenmaissa. Suomen koulutuspolitiikka arvioitiin ensi kerran vuonna 1981. Viime vuosina on tehty maa- tai teematutkinta mm. varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, koulutuksesta työelämään siirtymisen prosessista, uraohjauksen toimintapolitiikasta, ammattikorkeakoulupolitiikasta, aikuiskoulutusjärjestelmän strategisesta kehittämisestä, korkeakoulutuksesta.
Yleissivistävän koulutuksen alueella keskeinen kansainvälisen yhteistyön kohde on OECD:n tutkimusohjelma PISA (Programme for International Student Assessment), jossa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisuissa. PISA-tutkimus on toteutettu tähän mennessä vuosina 2000, 2003 ja 2006.
Koulutusjärjestelmien vertailuindikaattorit
OECD on jo kohta kaksikymmentä vuotta kehittänyt koulutusjärjestelmien vertailuindikaattoreita. Työtä on tehty INES-projektissa (International Education Indicators). Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa, joka helposti ja nopeasti antaa päätöksentekijöille vertailutietoa koulutuksen tilasta muissa maissa kansallisen koulutuspolitiikan muotoilun tueksi. INES-projektin tuote on vuosittain ilmestyvä Education at a Glance. Julkaisun sisältämien indikaattoreiden avulla kuvataan koulutusjärjestelmien tuotoksia, oppimisen vaikutuksia, investointeja koulutukseen, koulutukseen pääsyä, koulutukseen osallistumista, tutkintoja sekä oppimisympäristöjä ja koulun organisointia.
Education at a Glancessa julkistetaan myös analyyseja kolmen vuoden välein toteutettavasta koulusaavutustutkimus PISAsta (Programme for International Student Assesment).
INES-projektin neuvoa-antavassa ryhmässä on mukana opetusneuvos Reijo Laukkanen Opetushallituksesta. INES-projektin työryhmässä (Working Party) edustavat Suomea opetusneuvos Matti Kyrö Opetushallituksesta , Ville Heinonen ja Matti Väisänen opetusministeriöstä sekä Riikka Rautanen ja Mika Tuononen Tilastokeskuksesta.
INES-projektilla on myös kaksi verkostoa:
- INES Network on system-level descriptive information, jonka joiden tehtävinä on kehittää järjestelmätason kuvailevaa tietoa. Tässä verkostossa Suomen edustajat ovat Hannu-Pekka Lappalainen ja Petra Packalén Opetushallituksesta.
- Network on Labour Market and Social Outcomes of Education, joka tuottaa koulutuksen tuotoksia kuvailevia indikaattoreita. Tässä verkostossa Suomen edustajat ovat Irja Blomqvist ja Aila Repo Tilastokeskuksesta.
Muita vertailututkimuksia
Koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä eri maiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat lisääntyneet viime vuosina. Koulutuksen arvioinnin ja laadunvarmistuksen näkökulmasta OECD:n puitteissa tapahtuva yhteistyö on merkittävää: järjestö tuottaa runsaasti koulutusjärjestelmiä koskevaa kansainvälistä vertailutietoa ja arviointeja. Vuosittain tuotetaan koulutusindikaattoreita (Education at a Glance) sekä laaditaan koulutuspolitiikkaan ja sen osa-alueisiin liittyviä selvityksiä, tutkimuksia ja vertailuja, kuten maa- ja teematutkintoja ja oppimistulosten arviointeja.
Opetusministeriö on Koulutuksen arviointisuunnitelmassaan vuosille 2009–2011 linjannut että Suomi osallistuu seuraaviin kansainvälisiin arviointihankkeisiin.
- OECD:n Pisa tutkimushanke (The Programme for International Student Assessment). Tutkimuksen hallinnoinnista ja rahoituksesta vastaa opetusministeriö.
- IEA:n (The International Association for the Evaluation of Educational Achievement) ICCS 2009 (kansalaistaidot), TIMMS 2011 (matematiikka ja luonnontiede) ja PIRLS 2011 (lukutaito) tutkimukset. Tutkimuksien toteuttamisesta vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen Tutkimuslaitos IEA:n kansallisena toimielimenä ja rahoittamisesta vastaa opetusministeriö.
- EU:n Learning to Learn (Oppimaan oppiminen) indikaattorin kehittäminen ja arviointitutkimus. Hankkeen toteuttaa Helsingin yliopiston Koulutuksen Arviointikeskus. Hankkeen rahoituksesta vastaa opetusministeriö.
- OECD:n PIAAC-ohjelma (Programme for the International Assessment of Adult Competences) PIACC (2009–2013). Suomi osallistuu funktionaalisen lukutaidon peruskomponenttien hallinta -osiota lukuun ottamatta kaikkiin tutkimuksen osioihin. Rahoituksesta vastaavat opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.