Suomalaiset nuoret olivat PISA 2000-tutkimuksen mukaan maailman parhaita lukijoita. Suomi pääsee huipputulokseen nimenomaan tyttöjen erinomaisen lukutaidon ansiosta. Myös pojat osoittautuivat OECD-maiden parhaiksi lukijoiksi, vaikka Suomessa tyttöjen ja poikien osaamisen ero on tutkimukseen osallistuneiden maiden suurin. Suomessa todella heikkoja lukusuorituksia on vähemmän kuin muissa OECD-maissa.
Vaikka lukutaito on tiedetty hyväksi, Suomessa on tehty systemaattista lukutaitotyötä ja kansallisia äidinkielen oppimistulosten arviointeja. Suomen opetushallinto on pitänyt lukutaitoasiaa voimakkaasti esillä sen jälkeen kun Opetushallituksen arvioinnissa Toteuttaako peruskoulu tasa-arvoa huomattiin 1995, että 8-luokkalaisten lukutaidon taso oli notkahtanut alaspäin. Tähän reagoitiin mm. Koulukirjastojen elvyttämisprojektilla 1996, Lukutaitokampanjavuodella 1997 ja Luku-Suomi-kärkihankkeella 2001–2004. Suomalaisen lukutaidon tasoa ei ole haluttu päästää heikkenemään, heikkoihin hälyttäviin signaaleihinkin on tartuttu nopeasti. Uudet haasteet liittyvät erityisesti medialukutaidon kehittämiseen.
Perusopetuksen kansalliset oppimistulosarvioinnit ja ylioppilastutkinnon tulokset ovat osoittaneet sen, että kirjoitustaidoissa on vielä paljon parantamisen varaa. Ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kokeen tuloksissa havaittu tason lasku vuodesta 1996 on ollut voimakkaasti esillä kansalaiskeskusteluissa. Lukutaitotyöhön ovat sitoutuneet Sanomalehtien liitto, Aikakauslehtien liitto, opettajajärjestöistä Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Kirjastoseura ja yksittäiset kirjastot, Suomen koulukirjastoyhdistys, Suomen kirjasäätiö sekä kustantajien edustajat.
Suomen nuorten lukutaitomenestystä selittäviä tekijöitä
Lukemista tukeva kulttuuri
- suomalainen kulttuuri on lukemista arvostava (sanomalehtien kotitilaukset, lapsille luetaan kotona) ja lukutaidon merkitys kouluoppimisen perustana ymmärretään laajasti: media on positiivisesti osallistunut hyvän lukutaidon ja lukuharrastuksen merkityksestä puhumiseen ja kirjoittamiseen
- kunnan kirjastoverkko kattava ja kirjastot ovat hyvin varustettuja; myös perheet käyttävät kirjastopalveluja ahkerasti (lehdet, kirjat, nettiyhteydet) - yleisten kirjastojen henkilökunta tekee myös lukutaitotyötä ja toimii myös koulujen suuntaan (kirjavinkkaustoiminta)
- äidin sosiaalinen asema on osoittautunut tytöille tärkeäksi malliksi: suomalaiset naiset ovat korkeasti koulutettuja, töissä kodin ulkopuolella ja miehiä ahkerampia lukijoita
- televisiossa paljon ulkomaisia ohjelmia, jotka tekstitetään suomeksi (lapset ja nuoret lukevat televisiota katsoessaan ja lukuvauhti kehittyy melko hyväksi)
- nettisurffailu, tekstiviestien lähettäminen ja roolipelit ovat lisänneet lukemista ja kirjoittamista nuorten vapaa-ajan tottumuksissa (vaikkakin vähentäneet kirjojen lukemista)
Opetukseen ja kieleen liittyvät syyt
- suomen kieli on kirjain-äänne-vastaavuutensa takia helppo kieli nimenomaan lukemaan opettelun alkuvaiheessa
- äidinkielen opetussuunnitelman perusteet painottuvat lukemisen ja kirjoittamisen strategisiin taitoihin; menetelmät ovat vapaat ja arviointi ns. pehmeää
- oppimateriaaleissa on paljon tarjontaa; opettaja saa itse valita materiaalinsa
- oppilaiden omaa valintaa korostetaan lukemisen valinnassa: nuortenkirjat, lehdet, mediatekstit
- maahanmuuttajia on Suomessa vähän, joten lapset yleensä oppivat lukemaan äidinkielellään (myös ruotsinkielinen vähemmistömme)
- koulut ja opettajat mukana lukuharrastuskampanjoissa
- pitkäaikaista yhteistyötä kirjastojen, sanoma- ja aikakauslehtien kanssa