14.11.2013

Lukio muutosten kynnyksellä

Tiedote 14.11.2013

Tämänvuotisia Finlandia-talossa 12-13.11. pidettyjä lukiopäiviä sähköisti tulevien muutosten visiointi taloudellisesti tiukkenevassa, mutta teknologisesti ja pedagogisesti kehitysmyönteisessä ilmapiirissä.

Tilanteessa, jolloin lukiomenoihin on tulossa 15 miljoonan leikkaus ensi vuonna ja 37 miljoonan vähennys seuraavana vuonna, on siedettävä paljon epävarmuutta. Kansliapäällikkö Anita Lehikoisen välittämä tilannekuva ennakoi vaikeita aikoja. Silti kansliapäällikkö kannusti ponnistelemaan:

- On huolehdittava siitä, että perusta pysyy kunnossa ja oppimistulokset pitävät meidät pinnalla kansainvälisessä kilpailussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän on määrä esittää joulukuun alussa vuoden ajan valmistelemansa asetusluonnos lukiokoulutuksen tavoitteiksi ja tuntijaoksi. Jos valtioneuvoston asetus vahvistetaan keväällä 2014, alkaa opetussuunnitelman perusteiden valmistelu Opetushallituksessa. Tavoitteena on, että uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016.

Lukion kehittämistavoitteiksi on linjattu tulevaisuuden oppimistaidot, integroivan ja kokonaisuuksien hallintaa vahvistavan opetuksen lisääminen sekä yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri. Joustavat opintopolut, muiden koulumuotojen tarjonnan hyödyntäminen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koko maassa leimaavat tulevaisuuden lukiokoulutusta uudistusten toteutuessa.

Mitä tutkimus kertoo lukion tilasta?

Lukion kehittämisellä on kasvupohjanaan vahva perinne ja tutkimuksen mukaan myös hyvä oppimiskulttuuri. Koulutuksen arviointineuvoston viime vuosien tutkimukset raportoivat lukion vahvuuksia, joita ovat tasalaatuinen opetus ja opettajien arvostettu ammattitaito. Lukio on opiskelijalle selkeä etenemistie ja riittävä perusta korkeakouluopintoihin. Keskeyttäminen on vähäistä ja opiskelijat ovat saamaansa oppiin tyytyväisiä.

- Lukio-opetus on varsin monipuolista, joskaan ei kovin innostavaa tai motivoivaa, tiivisti professori Jouni Välijärvi.

Välijärvi pitää myönteisinä myös kokemuksia lukion luokattomuudesta. Nuoret kokevat tärkeäksi sen, että luokaton lukio tukee yksilöllisyyttä ja joustavuutta.

Aiempiin verrattuna nykylukiolaisten osaamistaso on noussut:

- Lukiosta valmistuu aiempaa itsevarmempia, ryhmätyötaitoisempia ja esiintymiskykyisempiä nuoria. Kielitaito ja ulospäin suuntautuneisuus ovat kehittyneet huimasti, työelämäyhteydetkin hiljalleen lisääntyneet.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa, jossa tarkastellaan lukiolaisten menestystä oppimistulosten mukaan, havaitaan peruskoulun äidinkielen osaamisella olevan selvä ennustearvo ylioppilastutkinnossa menestymiseen. Muissa aineissa korrelaatio ei ole yhtä ilmeinen: englantia opitaan lukiovuosina tehokkaasti ja tulokset paranevat, vaikka peruskoulun taitopohja olisi heikompikin. Myös matemaattisesti suuntautuneet näyttävät löytävän kykynsä: pitkässä matematiikassa voidaan päästä erittäin hyviin tuloksiin, vaikka menestys muissa aineissa ei olisikaan yhtä hyvä.

Mutta heiluttaako häntä koiraa, jos lukio-opetuksen kehittämistä ohjaavat sähköiseksi muuttuvan ylioppilastutkinnon vaatimukset? Välijärvi pitää perusteltuna, että ylioppilastutkinnon sähköistäminen johtaa pohtimaan koko lukion oppimiskulttuuria.

- Teknologian käyttöönotto on mielekkyyskysymys. Teknologian hyödyntäminen on olennaisen tärkeää, jotta opiskelijat kokisivat opiskelun motivoivana. Opetussuunnitelman perusteet, oppimateriaalit ja ylioppilastutkinto on syytä pitää hyvin linjassa keskenään.

Välijärvi näkee lukiossa on ”äärettömän paljon” positiivista osaamista, jota ei kyetä innovatiivisesti hyödyntämään. Lukion sisäänpäin lämpiävyys voi kuitenkin luoda pettävän turvallisuudentunteen. Lukiossa osataan, mutta ollaanko siellä valmiita kohtaamaan kipeitäkin muutosvaatimuksia?

- Kouluverkon kattavuus niin, että lukiota voisi käydä kotoa käsin korkeintaan tunnin matkan päästä, on avainkysymys opiskelijoiden kannalta. On laskettava haitan hinta, jos lukioverkon harventaminen johtaa nuorten kuormittumiseen, pohti Välijärvi.

”Leimahdusherkkyyttä ilmassa”

Rehtori Kyösti Värri Kiteeltä usutti lukioväkeä käynnistämään muutosprosesseja turhia empimättä.

- Oikeita asioita on lukiossa takuulla tehty, mutta kannattaako samoja asioita tehdä myös jatkossa? Lukio selviää hyvin nykyisestä tehtävästään, mutta osaako se vastata tulevaisuuden haasteisiin, kyseli Värri kommenttipuheenvuorossaan.

Tulevaisuuden oppimistaidot, yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, osallistava toimintakulttuuri ovat tavoitteita, joiden ympärillä on käynnissä jo monenlaista ”kivaa pöhinää”. Tilanne on Värrin mukaan otollinen positiivisten muutosten liikkeelle saamiseen.

- Olemme tottuneet odottamaan lähtölupia ulkopuolelta, vaikka ratkaisun avaimet ovat lukioilla itsellään. Tarvitaan vain pieniä sysäyksiä, jotta muutos lähtee tapahtumaan.

Kysymystä ”kenen yhteisöllisyys” Kyösti Värri kehotti pohtimaan laajemminkin: yhteisöllisyys ei ole ainoastaan aikuisten yhteistyötä, vaan myös nuorten keskinäistä, nuorten ja aikuisten välistä sekä kouluyhteisön ja paikallisyhteisön välistä vuorovaikutusta.

Yhteydet auki maailmalle

Lukiopäivien estradilla haastateltu opetusministeri Krista Kiuru muistutti, että tärkeintä on saada nuoret käymään loppuun mikä tahansa toisen asteen koulutus.

- On kannustettava nuoria myös lukioon ja huolehdittava lukioverkon kattavuudesta. On oltava sekä pieniä lukioita että suuria lukioita, pääasia on niiden saavutettavuus.

Kiuru korosti lukiopäivien osanottajille tulevaisuudenuskon ja osallisuuden merkitystä lukio-opetuksessa:

- Lukion on autettava jokaista opiskelijaa löytämään elämälleen tarkoitus, luotava uskoa siihen että kaikista voi tulla vaikka mitä. Nuoren on opittava luottamaan, että hänenkin sanomisillaan on merkitystä. Tässä mielessä jokainen opettaja on myös opiskelun ohjaaja.

Parhaillaan hahmoteltavana olevaa kansallista koulutuspilveä opetusministeri perusteli opetuksen ajanmukaistamisella:

- Kuinka voisimme sulkea diginatiiveilta ikkunat maailmaan seitsemäksi tunniksi joka päivä? Kyllä heillä on oltava lupa pitää kommunikointivälineensä on-line, tarvitsematta sulkea niitä heti lukion ovella!

TEKSTI: Hannu Ylilehto
KUVAT: Mirva Hosio

Tämänvuotisia Finlandia-talossa 12-13.11. pidettyjä lukiopäiviä sähköisti tulevien muutosten visiointi taloudellisesti tiukkenevassa, mutta teknologisesti ja pedagogisesti kehitysmyönteisessä ilmapiirissä.

 

Ajankohtaista

Osallistu keskusteluun blogissa
Blogissa Opetushallituksen asiantuntijat kirjoittavat osaamista ja koulutusta koskevista asioita ja ilmiöistä. Voit osallistua keskusteluun kommentoimalla kirjoituksia.

Seuraa uutisia RSS-syötteiden avulla
Voit tilata OPH.fin uutiset RSS-syötteenä suoraan omalle koneelle. RSS-syöte sisältää uutisen otsikon, ingressitekstin ja linkin uutiseen Oph.fi-sivustolla.

FacebookTwitterYouTube