17.10.2018

Ammatillinen koulutus toimii, jos niin haluamme

Blogi

Ammatillista koulutusta on arvosteltu syksyn aikana eri syistä. Yhtenä päivänä se on toimimaton opiskelijan näkökulmasta, toisena se ei kelpaa työelämälle tai opettajille, kolmantena se on muuten vaan huono – kunhan vain pääsee sanomaan. Juurisyyt arvosteluun jäävät yllättävän usein epäselviksi ja perustelematta. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ehdotetaan harvoin.

Mitä lopulta arvostellaan? Sitäkö, että uusi lainsäädäntö asettaa eri ikäiset opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan opinnoissa? Sitäkö, että itsenäisemmin pärjäävät voivat edetä nopeammin, jotta tukea voidaan antaa sitä enemmän tarvitseville? Vai sitäkö, että uudistunut ammatillinen koulutus kurkottaa tulevaisuuden työelämään? Ehkä pelätäänkin uutta, koska siihen liittyy tuntematonta, ja koetaan turvallisemmaksi tarttua tuttuun.

Ammatillista koulutusta ohjaa nyt yksi lainsäädäntö. Se huomioi kaiken ikäiset opiskelijat heidän omista lähtökohdistaan. Avainsanoja ovat asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, henkilökohtaiset opintopolut ja jatkuva oppiminen. Työelämän toimijat ovat yhä vahvemmin mukana kaikessa tässä. Työvoimakoulutuskin kuuluu mukaan kokonaisuuteen. Uudistuksella halutaan vahvistaa työllistymistä ja työllistämistä. Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus olisi yhä vaikuttavampaa yksilön, työelämän ja yhteiskunnan kannalta.

Monet opiskelijat, työelämän edustajat, opettajat, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten johtajat pitävät uudistusta hyvänä. Mediassa ja mielissämme negatiiviset uutiset saavat kuitenkin enemmän tilaa. Ne eivät silti anna kokonaiskuvaa ammatillisen koulutuksen arjesta.

Opiskelijajärjestö Osky ry:n AMIS 2018 -tutkimuksen mukaan 91 % opiskelijoista on ylpeitä siitä, että opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. 87 % kertoo työpaikalla tapahtuneen oppimisen lisänneen osaamistaan. 86 % uskoo pärjäävänsä hyvin elämässä. Uutisoinnin kärjeksi nostettiin kuitenkin laskeva tyytyväisyys opetukseen. 77 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen saamaansa opetukseen. Kaksi vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen verrattuna tyytyväisyys laski 11 %-yksikköä.

Kehitettävää siis löytyy, mutta kaikkea ei voi laittaa reformin piikkiin. Tutkimus toteutettiin keväällä, kun reformin mukaista elämää oli takana vasta muutama kuukausi. Tarvitsemme tarkempaa tietoa siitä, miksi opiskelijat eivät ole yhtä tyytyväisiä opetukseen kuin aiemmin. Vasta sitten voimme alkaa ratkoa tätä kysymystä.

Ei voi osata ennen kuin on oppinut. Tämä pätee reformiinkin. Uudistus on viiden vuoden matka, josta on taitettu vasta vajaa vuosi. Toimeenpanosta kertyvät kokemukset, erilaiset selvitykset ja kyselyt toimivat oppina muun muassa henkilökohtaistamisen, opetuksen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen, ohjauksen, opinto-ohjauksen, erityisen tuen ja arvioinnin toteutumisesta. Ne antavat tietoa, miten resurssit riittävät nykyisellä kohdentamisella ja miten kohdentamista on tarpeen tarkentaa.

Muutos edellyttää uudistumista kaikilla eri tasoilla, johtamisesta hallintoon ja opettajuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdistaa yhdessä Opetushallituksen kanssa reformin toimeenpanoon 60 miljoonan euron tukiohjelman vuosina 2017–2020. Ohjelmassa kehitetään toimintatapoja, prosesseja, opettajuutta, opetusta ja ohjausta sekä panostetaan keskeyttämisten vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Ammatillisen koulutuksen uudistus valmisteltiin yhdessä. Valmistelun aikana toimintatavaksi muotoutui eri toimijoiden välinen yhä vahvempi keskinäinen vuorovaikutus. Tämä loi pohjan uudenlaiselle yhteistyölle ‒ yhteiskehittämiselle. Sitä hyödynnetään myös reformin toimeenpanossa ja jatkokehittämisessä.

On hyvä, että eduskunta edellytti lakia säätäessään, että reformin toimeenpanoa ja resurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan. Meillä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus tehdä toimivaa ja entistä parempaa, yhdessä kehittäen. Tämä edellyttää rakentavaa kritiikkiä, toistemme kunnioittamista ja keskinäistä asiakaslähtöisyyttä sekä erityisesti opiskelijoiden ja ammatillisen osaamisen arvostamista.

Miksi emme yhdessä tekisi toimivaa. Meistä on siihen, jos niin haluamme.

Anni Miettunen
Johtaja, ammatillinen koulutus

Ammatillista koulutusta on arvosteltu syksyn aikana eri syistä. Blogissa Anni Miettunen pohtii, miten negatiivisista heitoista päästäisiin kohti toimivaa ja entistä parempaa yhteistyötä. Lue lisää

Kommentit (7)

17.10.2018 16:48  Ari Rannisto  
OPH ei sille mitään voinut, että rahat vietiin ennenkuin reformia edes kerettiin suunnittelemaan. Ja kun toteutus alkoi, oli suunnittelu keskeneräistä, jopa olematonta. Tyytymättömyys opiskelijoilla kohdistuu siis sekä siihen että opetuksen määrään, joka pieneni kun rahoitus on jatkuvasti vähentynyt tehtävien lisääntyessä. Reformi itsessään on ihan hyvä ajatus ja ainoa negaationi kohdistuu siihen, että nyt aikuisiltakin vaaditaan ne kaikki YTO-opinnot suoritettavaksi, mitä ei aiemmin vaadittu. Tämä tulee lisäämään osatutkintojen määrää, mikä ei ole hyvä asia. Kokemukseni mukaan puutteita YTO-aineisiin on heillä paljon.
17.10.2018 18:05  Leena Tompuri  
Hyvää pohdintaa Anni!
18.10.2018 12:40  Vilhelmiina Haikara  
"Mitä lopulta arvostellaan? Sitäkö, että uusi lainsäädäntö asettaa eri ikäiset opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan opinnoissa? Sitäkö, että itsenäisemmin pärjäävät voivat edetä nopeammin, jotta tukea voidaan antaa sitä enemmän tarvitseville? Vai sitäkö, että uudistunut ammatillinen koulutus kurkottaa tulevaisuuden työelämään?"

Arvostelu kohdistuu siihen, että reformin hyvät ideat vesitetään huonolla toteutuksella. Koulun käytännön arki on kaukana siitä, mitä reformilla tavoitellaan. Muutosvastarinta ei kohdistu itse reformiin, vaan huonosti johdetun muutoksen aiheuttamaan yleiseen sekavuuteen.

Jos sallitaan verrata 2000-luvun koulua 1800-luvun teollisuuslaitokseen, niin kouluissa on tänä syksynä räjäytetty kaikki vanhat systeemit, olivatpa ne toimivia tai eivät. Pöly ei ehdi laskeutua, kun opettajat yrittävät koota uutta ja parempaa koulua. Ongelmana on se, että tuotantoa ei voida pysäyttää siksi aikaa. Opettajien pitäisi ohjata opiskelijoita toimimaan uudessa systeemissä, jota ei vielä ole olemassa. Kukaan ei osaa vastata opiskelijoiden kysymyksiin, koska tietoa uudesta systeemistä ei vielä ole. Tämä on varmasti yksi syy opiskelijoiden tyytymättömyyteen.
18.10.2018 15:27  Vesa Mäenpää  
EsIm. metallialan koulutuksissa opiskelijatyöpäivän korvaus putosi reformin myötä työvoimakoulutuksesta maksetusta noin 68 eurosta reilusti alle 30 euron (perustutkinnot) ja hieman alle 20 euron (ammattitutkinnot). Jos esimerkiksi hitsauskoulutuksessa on ahkera henkilö harjoittelemassa hitsausta, hän kuluttaa helposti tuon verran päivässä materiaaleja ja lisäaineita, varsinkin jos tarve ruostumattomien teräksien ja alumiinien hitsaukseen. Puhumattakaan useiden satojen eurojen arvoisista hitsaajan pätevyyskokeista. Tai koneistuskoulutuksessa hieman varomaton oppilas ajaa päin sorvin pakkaa-> tuhansien eurojen vahinko, siinä saa tehdä aika monta työpäivää ja siltikin jäädään tappiolle. Moni muu koulutus, missä ei ole vastaavia kuluja on hinnoiteltu silti samalle tasolle? Miten voi olla näin? Samaan aikaan vielä metallialalle hakeutuvien opiskelijoiden määrä vähentynyt, joten toiminnasta todella vaikeaa saada kannattavaa. Tämä näkyy jo isoina vähennyksinä oppilaitosten henkilöstöstä ympäri maata. Reformin mukaisesti oppilaat pitäisi tietysti saada työpaikoille, pois oppilaitoksesta kuluttamasta, mutta ongelma on, että metallialan yritykset eivät halua osaamattomia ottaa koulutussopimukselle eivätkä yritykset ole valmiita uhraamaan omaa kapasiteettiaan ohjaukseen ja koulutukseen. Yritykset haluavat, että opiskelijalla on jo pätevyyskokeet suoritettuna, kun opiskelija tulee harjoitteluun ja koneistuksessa ohjelmointi ja koneenkäyttötaidot kunnossa harjoitteluun tullessa. Ja jos opiskelijat saadaankin työpaikoille, niin mitenkä sitten vähentyneillä resursseilla suoritetaan sekä opetus koululla, että ohjaus työpaikoilla samaan aikaan? Aina on kuitenkin se tilanne, että osa oppilaista on koululla ja osa työpaikoilla.
24.10.2018 12:01  Amis ope  
Reformin perusajatus on hyvä ja sen tuomia mahdollisuuksia on odotettu jo pitkään. En tiedä voiko mitään näistä viime aikaisista arvosteluista yleistää koko ammatillista koskevaksi, arvostelun pitäisi kuitenkin herättää OPH:ssa ajatuksia siitä että jokin on pahasti pielessä! Omassa oppilaitoksessani tämän ison muutoksen johtaminen on epäonnistunut ja opettajat ovat ensi kertaa kaksikymmentäviisi vuotisen urani aikana väsyneitä ja eivät tiedä mitä pitää tehdä. Opettajat ovat asiantuntijoita ja tarvitsevat selkeät raamit joiden sisällä toimitaan. Meillä opettajille on sysätty aiemmin esimiehille kuuluvia tehtäviä ja erilaiset asiat joita halutaan viedä eteenpäin, kaatuvat siihen että niitä ei ole suunniteltu tai Wilma ei (vielä) toimi kuten pitäisi. rahoituksen perusteet muuttuvat ja asioita pitää tehdä, ei vain ole toimivia työkaluja. On turha puhua pedagogiikasta kun ei perusta ole kunnossa. Pelkkä halu ei siis riitä ammatillisen koulutuksen toimivaksi tekemiseen.
29.10.2018 11:44  Reformaattori  
Reformin sisältöön perehtyneenä olen pohtinut, että mikä ero on asiakaslähtöisyydellä ja opiskelijalähtöisyydellä? Viimeksi mainittuahan olemme käyttäneet ja se on selkeästi määritelty. Opiskelijan ymmärtäminen asiakkaana on paljon kinkkisempi asia. Asiakkuussuhde oppimisprosessissa on ristiriitainen jo lähtökohtaisesti pedagogisen suhteen (opettaja / ohjaaja - opiskelija) kanssa.
Mistä näitä bisnestermejä haalitaan joka yhteyteen, usein vailla logikkaa tai sen ymmärrystä?
31.10.2018 16:28  ope vaan  
Vanhanaikaisessa bisneksessä asiakas on se, joka maksaa. Nyt tilanne on ilmeisesti muuttunut.

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kymmenen plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .