16.2.2018

Jokainen peruskoulu on paras koulu

Blogikirjoitus

Olli-Pekka HeinonenSuomalaista peruskoulua julkisen keskustelun kautta seurannut on varmasti ollut viime aikoina ymmällään. Samaan aikaan peruskoulumme on maailman paras ja toisaalta romahtamaisillaan, täynnä uupuneita oppilaita ja opettajia. Kärjistyksistä ja äärimielipiteistä rakentuva keskustelukulttuuri on saavuttanut myös koulun.

Peruskoulun tehtävä on tukea jokaisen oppilaan kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Näiden tavoitteiden saavuttaminen nykytodellisuudessa on vaativampaa kuin aikaisemmin. Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat entistä moninaisemmat. Kodin, kavereiden, muun kasvuympäristön ja mediatodellisuuden vaikutus näyttää kasvaneen. Oppilaan hyvinvointi on edellytys oppimiselle, ja toisaalta oppiminen luo pohjan kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Peruskoulu ei selviä tehtävästään yksin. Kansallisen päätöksenteon, koulutuksen järjestäjien päätösten ja kasvuympäristössä tehtävien ratkaisujen on tuettava nykyistä paremmin koulujen arkea. Koulu tarvitsee työrauhaa keskittyäkseen olennaiseen. Pitkäjänteinen, samansuuntainen ja johdonmukainen kansallinen, koulutuksen järjestäjän ja lapsen muun kasvuympäristön koulua tukeva toiminta on parasta, millä eriarvoistumiskehitystä voidaan purkaa. Yhtä taikatemppua ei ole olemassa.
Viime aikoina on kysytty, pitäisikö meidän ottaa käyttöön tiukempi normiohjaus, jotta kansallisesti yhtenäiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Ajatus tuntuu houkuttelevalta. Se tarkoittaisi kuitenkin keskeisen vahvuutemme nakertamista, sillä suomalainen peruskoulu rakentuu luottamukselle: Kansalliseen luottamukseen koulutuksen järjestäjän kykyyn vastata oppimisen edellytyksistä kouluissa. Koulutuksen järjestäjän luottamukseen koulujen ja opettajien kykyyn tietää parhaat pedagogiset ratkaisut. Opettajien luottamukseen jokaisen oppilaan ainutlaatuisesta kyvystä kasvaa, löytää omat vahvuutensa.

Peruskoulufoorumi on lähtenyt hakemaan mallia, missä kansalliset ja koulutuksen järjestäjän päätökset kohtaisivat ja tukisivat aikaisempaa paremmin peruskoulun ajan, paikan ja rutiinien muodostamaa todellisuutta. Pitkäjänteisyys antaa mahdollisuuden keskittyä olennaiseen. Johdonmukaisuus estää tempoilevuuden. Samansuuntaisuus antaa tukea arkeen. Tietoperusteisuus pitää huolen tavoitteiden mukaisista ratkaisuista.

Yhdenvertaisuus sekä yksilön että koulutusjärjestelmän tasolla voidaan saavuttaa systemaattisella kehittämistyöllä ja kaikkien sitoutumisella siihen. Yhdenvertaisuutta ja kehittämistä tukee opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetuksen järjestäminen. Maailman parhaassa peruskoulussa kaikilla on kehittävä työote.

Peruskoulussa tuetaan oppilaiden hyvinvointia ja oppimista siten, että jokainen voi kasvaa potentiaaliinsa. Oppilaiden hyvinvointi ja laadukkaat oppimistulokset ovat riippuvaisia toisistaan. Turvaamalla hyvinvointi ja oppimisen yhdenvertainen laadukkuus saavutetaan koulutuksellinen tasa-arvo. Myös opettajien hyvinvoinnilla on yhteys parempaan pedagogiikkaan ja parempiin oppimistuloksiin.

Kotien ja koulujen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä lapsen kanssakulkijuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä ovat välttämättömiä lasten ja koko yhteisön hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Olli-Pekka Heinonen

Kirjoittaja on Opetushallituksen pääjohtaja.

Lue lisää Peruskoulufoorumista Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta

Olli-Pekka HeinonenPeruskoulun tehtävä on tukea jokaisen oppilaan kasvua ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen jäsenyyteen sekä antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot. Koulunsa aloittavien lasten lähtökohdat ovat kuitenkin entistä moninaisemmat. Tarvitaan laajaa yhteistyötä, jotta eriarvoistumiskehitystä voidaan purkaa, kirjoittaa Olli-Pekka Heinonen. Lue lisää


Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yksi miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .