20.2.2017

Koulussa syödään ja opitaan yhdessä

Blogikirjoitus 20.2.2017

Marjaana ManninenYhdessä syöminen on perheissä yhä harvinaisempi arkirutiini. Koulussa yhteinen ruokailu ei ole kuitenkaan menettänyt ajankohtaisuuttaan - päinvastoin. Suomella on kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa erityinen valttikortti: köyhinä sotavuosina luotu supisuomalainen sosiaalinen innovaatio, maksuton ja ohjattu kouluruokailu. Se on lasten ja nuorten tulevaisuutta varten kehitetty investointi, joka vain vahvistaa merkitystään oppimista ja yhteisöllisyyttä edistävänä rutiinina.

Kouluruokailu on nyt saanut uudet suositukset. Opetussuunnitelman perusteissa päivittäinen yhdessä syöminen on nostettu uudelleen kouluarkeemme. Ruokakasvatus on osa jokaista koulutyöpäivää, ja sen oppimisympäristö on avoinna jokaiselle ainakin puoli tuntia päivittäin, kaksi ja puoli tuntia viikossa, 190 päivää kouluvuodessa. Siksi ei ole samantekevää, mitä ja miten syödään.

Kouluruokailu on osa opetuksen järjestämistä ja johtamista ja siten osa koulun aikataulutus- ja työnjakorutiineita. Uusi kansallinen kouluruokailusuositus ”Syödään ja opitaan yhdessä” korostaa oikea-aikaisia, riittäviä, oppimista ja terveyttä edistäviä yhteisiä ja ohjattuja aterioita. Terveyttä edistävä ateria on lautasmallin mukaan koostettu ja sisältää enemmän kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa, vähemmän suolaa, kovaa rasvaa tai punaista lihaa. Suositus antaa suuntaviivoja paitsi ruokavalintoihin ja ruokailuaikoihin myös ruokailuun liitettävän ohjauksen toteuttamiseen.

Yhdessä syöminen, sen mahdollistaminen ja siitä puhuminen koulussa ja kotona on osa suomalaisuutta. Kulttuuri-käsite on laajennettu ruokakulttuuriin, ja sitä pidetään Suomi100-juhlavuotena aktiivisesti esillä eri yhteyksissä. Nyt se kattaa paitsi koko perusopetuksen aikaisen kotitalousopetuksen jatkumon, myös kouluruokailun. Ruoka ja ruokailu ovat paitsi yhdessä ruokaan tutustumista, sen valmistusta ja syömistä, myös ruokasivistykseen kasvamista. Ruokasivistyksen lisääminen on elävä osa tämän päivän yhteisöllistä kasvatustyötä.

Kouluruokailu on oppilasta varten, mutta sen järjestäminen, laatu ja seuranta kuuluvat aikuisille. Käytännössä teemme yhteistyötä kouluruokailun parantamiseksi eri hallintokuntien välillä. Jaamme tehtäviä ja vastuualueita. Kouluruokailulla on oma sidosryhmäfoorumi Opetushallituksessa. Kouluruokailufoorumi on työstänyt kouluruokailuun vision ”kaikki syö”, joka tähtää vuoteen 2020. Asian kiteyttämisestä saamme kiittää Suomen rehtoreita.

Kouluruokailu on käytännönläheinen, monialainen oppimiskokonaisuus, ja sillä on luonteva yhteys useisiin oppiaineisiin. Oppilaiden osallisuutta tukevat ruokailujärjestelyt edistävät kouluruokailuun osallistumista ja vastuun ottamista suunniteltujen kouluaterioiden toteutumisesta. Merkityksellistä on myönteinen ilmapiiri, kiireetön ruokasalissa viihtyminen ja koko kouluympäristön ruokatarjonnan huomioiminen. Kodin tuki ja osallisuus, myönteinen puhe kouluruokailusta kotona ja kouluruokailun arvostaminen edistävät koulussa syömistä.

Kouluruokailu suomalaisena innovaationa kiinnostaa myös muita maita. Suomea viedään maailmalle koulukeittiöiden, yhteisen syömisen ja oppimistulosten kautta. Suomalainen tapa syödä ja oppia yhdessä voi edesauttaa maailmanlaajuisen ruokatajun syntymistä.

Marjaana Manninen

Kirjoittaja on kouluruokailun kehittämisestä vastaava opetusneuvos Opetushallituksessa ja kouluruokailusuositusta laatineen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja.

Suomella on kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa erityinen valttikortti: köyhinä sotavuosina luotu supisuomalainen sosiaalinen innovaatio, maksuton ja ohjattu kouluruokailu. Se on lasten ja nuorten tulevaisuutta varten kehitetty investointi, joka vain vahvistaa merkitystään oppimista ja yhteisöllisyyttä edistävänä rutiinina. Lue lisää

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on kolme plus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .