15.11.2017

Miten päästään yhdenvertaisempaan arviointiin?

Blogikirjoitus 15.11.2017

Erja VitikkaPerusopetuksessa ja lukiossa arvioinnille on asetettu kaksi toisiaan täydentävää tehtävää: ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä arvioida oppilaan osaamista suhteessa tavoitteisiin. Nämä kaksi tehtävää edellyttävät opettajalta erilaisia keinoja arvioida oppimista. Kun arvioinnin tarkoituksena on opiskelun ja oppimisen ohjaaminen ja edistäminen, on arvioinnin perustuttava vuorovaikutukseen ja yksilölliseen palautteen antamiseen. Osaamisen arvioinnin tarkoituksena taas on kuvata oppilaan osaamisen tasoa mahdollisimman luotettavasti.

Perusopetuksen asiantuntijat hallinnossa, yliopistoissa ja kouluissa ovat olleet yhtä mieltä siitä, että arviointia tulee kehittää oppimista ohjaavaan suuntaan eikä se voi perustua yksinomaan todistusten antamiseen jouluna ja keväällä. Yksimielisiä ollaan myös siitä, että arvioinnin tulee kohdella oppilaita yhdenvertaisesti. Näkemykset kuitenkin jakautuvat sen suhteen, kumpaa tehtävää arvioinnissa tulisi painottaa. Arviointia oppimisprosessin ohjaamisessa korostavat näkemykset luopuisivat arvosanoista ja mittareista kokonaan. Arvioinnin yhdenvertaisuutta puolustavat näkökannat peräänkuuluttavat arvioinnilta yleistettävyyttä, joka voidaan varmistaa ainoastaan kansallisilla kokeilla.

Kansalliset kokeet ovat käytössä useissa OECD-maissa, missä ne ohjaavat sekä opetusta että opiskelua voimakkaasti. Tutkimusten perusteella kokeisiin perustuvissa järjestelmissä oppilaat oppivat painamaan yksittäisiä tietoja ulkomuistiinsa ja suoltamaan nippelitiedot koepaperille. Onkin kysyttävä: Millaiseen opetukseen ja millaisiin opiskelutapoihin kansalliset päättökokeet johtaisivat? Millaista osaamista kokeisiin perustuvasta opetuksesta koululaisille jäisi käteen elämää varten? Paljon on puhuttu myös suomalaisten heikoista taidoista luoda uutta, markkinoida ja verkottua kansainvälistyvillä työmarkkinoilla. Näitä taitoja ei kokeisiin pänttäämällä opita.

Erityisesti peruskoulun päättyessä arvioinnin on kuitenkin oltava yhdenvertaista ja vertailukelpoista, sillä päättötodistuksen arvosanat ratkaisevat pääsyn jatko-opintoihin. Lukuvuosi- ja päättöarvosanat eivät voi perustua oppilaan omiin tavoitteisiin tai itsearviointiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi perustuu aina opetussuunnitelmassa määriteltyihin yhteisiin tavoitteisiin.

Opetushallitus on kirjannut opetussuunnitelman perusteisiin kansalliset arvioinnin kriteerit, joissa kuvataan, mitä kussakin oppiaineessa tulee osata, jotta saa arvosanaksi numeron 8 kuudennen luokan kevättodistukseen tai peruskoulun päättötodistukseen. Näihin kahteen perusopetuksen nivelkohtaan on haluttu luoda kaikille yhteinen mitta, jonka perusteella osaamista arvioidaan. Yhteisillä kriteereillä on haluttu varmistaa arvioinnin vertailtavuus mutta samalla antaa mahdollisuus käyttää monipuolisempia arviointimenetelmiä.

Emme kuvittele, että työmme olisi tällä tehty. Seuraamme Opetushallituksessa opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanoa kyselyillä ja analysoimalla paikallisia opetussuunnitelmia. Lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi tekee arviointia opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamisesta. Käynnissä on myös useita tutkimuksia uudistuksesta. Näiden pohjalta saamme tietoa uudistettujen arviointikriteerien toimivuudesta ja tiedämme, missä meidän tulee jatkossa parantaa.

Teemme myös jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä opetuksen järjestäjien, rehtoreiden ja opettajien kanssa. Koulutamme, julkaisemme tukimateriaalia ja ohjaamme kentän toimijoita päivittäin etenkin arviointiin liittyvissä kysymyksissä. Yksi konkreettinen tapa, jolla tuemme kouluja ja opettajia, on tuore julkaisu, joka käsittelee oppimisen arviointia perusopetuksessa ja opiskelijan arviointia lukiokoulutuksessa eri oppiaineiden ja erilaisten teemojen näkökulmista. Julkaisussa tarjoamme opettajille ideoita siihen, miten he voivat toteuttaa arviointia ja kehittää omaa arviointiosaamistaan.

Erja Vitikka
Opetusneuvos, Opetushallitus

Erja VitikkaKeskustelu perusopetuksen oppimisen arvioinnista käy kiivaana. Pitäisikö meidän luopua numeroarvioinnista kokonaan? Entä jos siirtyisimmekin kansallisiin päättökokeisiin? Erja Vitikka kertoo blogissa, miten Opetushallitus tällä hetkellä ohjeistaa arviointia ja miksi. Lue lisää

Kommentit (5)

15.11.2017 14:45  Sigge  
Arvioinnin merkitystä kaikessa kehitystyössä ei voi eikä saa vähätellä missään nimessä. Olkoon sitten kyseessä yrityksen toiminta taikka opetus. Minua huolestuttaa suunnattomasti tämä yksipuolinen arviointi mikä on vireillä. Arvioimme oppimista ja oppilaita joka suunnalta ylhäältä ja alhaalta.

Mitä olemme VALMIITA TEKEMÄÄN tuloksille? Mihin tämä arviointi johtaa?

Kuka arvioi opettajia ja varsinkin heidän arkipäivää / puitteita missä heidän pitää toteuttaa näitä oppimistuloksia? Mitä olemme VALMIITA TEKEMÄÄN jotta opettajilla on kaikki edellytykset toteuttaa niitä tavoitteita ja odotuksia mitä asetamme heihin?

Tutkimatta tiedän :O) että vaihtelu maamme kouluissa, opettajien valmiuksissa, opettajille suunnatussa jatko-koulutuksissa, koulujen resurssoinneissa j.ne on suuria eroavaisuuksia. Ellei opettajat ja koulut ole samalla lähtöviivalla, niillä ei yksinkertaisesti ole samoja edellytyksiä, niin miten voimme olettaa kaikkien tuottavan yhtä hyvää ja laadukasta oppimista?

Välillä saan sellaisen tunteen että kaikki kauniit ajatukset ja hienot teoriat eivät vain ole juurtuneita meidän koulujen ja opettajien arkipäivään :(
16.11.2017 14:59  Seppo  
Kehitys ilman mittausta eli numeroita on turhaa sama pätee oppimiseen.
17.11.2017 20:03  Ritva Jakku-Sihvonen  
Kun kirjoitatte Kansallisista päättökokeista, täsmentäkää ihmeessä mistä puhutte. Suomessahan termi kansalliset arvioinnit tai kokeet on vakiintunut tarkoittamaan otantaperustaisia kansallisia kokeita. Päättokokeet termi yleensä liittyy koko ikäluokalle pidettäviin kokeisiin. Suuren yleisön pitää ymmärtää, mistä puhutaan, kun puhutaan päättökokeista.
Siksi lisämääre koko ikäluokan päättökoe on tärkeä.
24.4.2018 16:29  Riitta  
Mistä tuo syystuore oppimisen arviointia koskeva julkaisu löytyy?
25.4.2018 09:19  Viestintä/Opetushallitus  
Hei,
arviointia toteuttamassa-oppaan voi ostaa verkkokaupastamme: https://verkkokauppa.oph.fi/Arviointia-toteuttamassa

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on seitsemän miinus kuusi?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .