25.4.2018

Uuden luomisessa ei ole valmiita vastauksia – kiinnostaisiko kokeilla?

Anna Häggman“Hirveän nopeasti meidän kunnassa kynnys tehdä asioita eri tavalla madaltui, kun aloimme tehdä niitä…” Tämä sivistysjohtajan kommentti kiteytti hyvin sen, miten vaikealta muutos usein tuntuu ‒ etukäteen. Kuinka moni meistä on joskus joutunut valitsemaan, keskittyykö toissijaisiin asioihin, joissa on jo hyvä, vai tärkeisiin asioihin, joita ei vielä osaa?

Kohta vuoden toiminut Kokeilukeskus on kiertänyt kunnissa ja kouluissa ja työskennellyt yhdessä koulutuksen ja kasvatuksen kehittämisverkostojen kanssa. Yhteisissä keskusteluissa olemme kuulleet, millaisia asioita niillä on työpöydällään. Olemme kummastelleet yhdessä monimutkaisia ongelmia, jotka näkyvät koulutuksen arjessa. Millaista muutosta halutaan synnyttää? Mikä motivoi ja energisoi?

Luovuus, innovaatiot ja kokeilukulttuuri eivät kuki väsyneenä arjen kiireessä. Keskusteluissa nousee usein esille, miten luopua totutuista tavoista toimia ja tunnistaa ydinasiat, jotta uuden luomiselle tulisi tilaa. Ilman selkeää tarvetta kehittämisestä tulee helposti päälleliimattua lisätyötä.

Parhaimmillaan arjen työ ja erilaiset kehittämishankkeet muodostavat toisiaan ruokkivan kokonaisuuden, jossa jokapäiväisistä teoista, valinnoista ja päätöksistä kasvaa kestävää uudistumista. Luottamus itseen ja niihin, joiden kanssa tekee uudenlaista työtä, vaatii aikaa ja rakentuu yhteisen tekemisen kautta. Kohtaaminen, aito vuorovaikutus ja henkisesti turvallinen tila luovat todellisen mahdollisuuden yhdessä kokeilemiseen ja uuden luomiseen ihmettelyn, havainnoinnin, ideoinnin sekä yrityksen ja erehdyksen kautta.

Monissa kunnissa on jo käynnissä kiinnostavaa yhteiskehittämistä: yhdistämällä eri toimijoiden näkemyksiä, taitoja ja resursseja luodaan ratkaisuja, joita ei yksinään pystytä tuottamaan ja jotka hyödyttävät kaikkia. Lasten ja nuorten ongelmiin on lähdetty pureutumaan esimerkiksi tuomalla nuorisotyöntekijöitä tai psykiatristen sairaanhoitajia koulun piiriin työskentelemään yhdessä opettajien kanssa.

Mitä tarkoittaa oppijalähtöisyys?

“Koulusta on tullut muista kunnan palveluista erillinen saareke.” Näin kokivat erään kunnan rehtorit. Koulu ei kuitenkaan elä erillään muusta maailmasta. Siksi sen kehittämisessä on otettava huomioon oppijan elämä myös koulun ulkopuolella.

Jotta voimme hahmottaa todellisuutta monista näkökulmista ja kuvitella erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, tarvitaan yhä enemmän yhteistyötä perheiden, järjestöjen, tutkijoiden ja yritysten kanssa. Uudenlaisille kehittämisen tavoille, toimivammalle vuorovaikutukselle ja yhdessä oppimiselle on tarve koulutuksen kaikilla tasoilla ja tasojen välillä, aina oppilaista päätöksentekijöihin asti.

Kun selkeitä ratkaisuja ei ole, uutta kannattaa lähteä luomaan kokeilemalla. Kokeilujen kautta liikutaan suuresta epävarmuudesta kohti lisääntyvää tietoa ja selkeämpää näkemystä siitä, millaiset ratkaisut saattaisivat toimia. Testataan aikaisessa vaiheessa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, jotta saadaan tietoa ja voidaan oppia.

Kokeiluissa tavoitteena on oppiminen ja ymmärryksen syventäminen. Myöhemmissä kehittämisen vaiheissa mukaan tulevat pilotit, joissa pyritään osoittamaan, että jokin kehitetty ratkaisumalli toimii käytännössä. Kokeilu ja pilotti ovat siis eri asioita. Kehitettyjä ratkaisujakin tärkeämpää on usein jaettu oppiminen ja toimintakulttuurin muutos prosessin aikana.

Oppilaiden on tärkeää osallistua kehittämiseen. Näin saadaan aikaan toimivampia ratkaisuja ja synnytetään merkittäviä oppimiskokemuksia. Kun oppilaat ovat mukana, he tulevat osaksi oppivaa yhteisöä, jossa myös aikuiset ovat oppijoita. Nuorisobarometrin 2018 havainnot kertovat samaa: se, kuinka vahvasti oppilas on kokenut kuuluvansa peruskouluyhteisöön selittää tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin vielä lähes kolmekymppisillä, ei vain peruskoululaisilla tai koulun hiljattain päättäneillä.

Uuden luominen, epävarmuuden sietäminen, toisten ihmisten kohtaaminen ja merkityksellisten sosiaalisten suhteiden rakentaminen sekä vahvuuksien tunnistaminen itsessään ja muissa ovat kaikki taitoja, jotka auttavat löytämään tavat vaikuttaa omaan ja yhteiseen parempaan tulevaisuuteen.

Anna Häggman
Kehittäjä, Kokeilukeskus

Tukea uudella tavalla tekemiseen

Opetushallitus on lähtenyt uudistamaan rahoituksen hakemista avoimemmaksi ja joustavammaksi. Parhaillaan haettavana olevalla perusopetuksen innovaatio- ja kokeiluavustuksella halutaan antaa kunnille ja kouluille mahdollisuus tarttua arjessa merkityksellisiin asioihin. Valintaperusteet jättävät tilaa paikallisesti tunnistetuille kehittämistarpeille. Kokeilukeskus on mukana sparraamassa kokeilevaa kehittämistä, fasilitoimassa vuorovaikutusta ja tukemassa eri toimijoiden yhteentulemista.

Valtionavustusta innovatiivisiin kokeiluihin ja kehittämiseen voi hakea 27.4.2018 asti. Nyt on hyvä aika pohtia, miten koulua voisi uudistaa niin, että lapset ja nuoret saavat entistä paremmat eväät oppimiseen ja elämää varten.

Lisätietoa kokeilevasta kehittämisestä julkisten palveluiden kehittämisessä:

Anna HäggmanKohta vuoden toiminut Kokeilukeskus on kiertänyt kunnissa ja kouluissa ja työskennellyt yhdessä koulutuksen ja kasvatuksen kehittämisverkostojen kanssa. Yhteisissä keskusteluissa olemme kuulleet, millaisia asioita niillä on työpöydällään. Olemme kummastelleet yhdessä monimutkaisia ongelmia, jotka näkyvät koulutuksen arjessa. Millaista muutosta halutaan synnyttää? Mikä motivoi ja energisoi? Lue lisää.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on nolla miinus nolla?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .