12.11.2018

Vuorovaikutus on taitolaji

Blogi

Marjo Somari”Kita on suuri, mutta korvat pikkuriikkiset.” Näin opetussektorin kehitysyhteistyöhankkeeseen osallistuneet eteläafrikkalaiset lapset luonnehtivat kansainvälisiä asiantuntijoita – vertaamalla heitä krokotiileihin. Kuulin sitaatin vuosia sitten eräältä arvostamaltani koulutusvientikollegalta, ja se muistui mieleeni, kun kävimme läpi Opetushallituksen sidosryhmätutkimuksen tuloksia.

Keväällä kysyimme asiakkaiden ja kumppanien näkemystä Opetushallituksesta ja yhteistyöstä kanssamme. Tulokset hivelivät osin itsetuntoa: meitä pidettiin erittäin asiantuntevina, maineemme oli hyvä ja yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Tutkimus toi kuitenkin esiin myös pari seikkaa, jotka saivat viestintäihmisen mietteliääksi.

Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan sanoja, jotka parhaiten kuvaavat Opetushallitusta, ei meihin juuri yhdistetty avoimuutta, eivätkä myöskään kuunteleminen ja dialogi olleet vahvuuksiamme. Mikä vielä hälyttävämpää, pieni osa vastaajista yhdisti meihin sellaisia laatusanoja kuin ”ylimielinen” ja ”etäinen”. Liian moni vastaajista koki, ettemme näe yhteistyökumppaneita tasavertaisina toimijoina. Asiantunteva siis, mutta ei järin vuorovaikutteinen.

Jo varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostavat vuorovaikutusosaamista ja taitoa ”kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kykyä reflektoida omia arvoja ja asenteita”. Voimmeko edellyttää itseltämme yhtään vähempää? Miten osaisimme olla paremmin vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa?

Toki Opetushallitus on jo ennenkin tehnyt tiivistä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa: asiantuntijoidemme verkostot ovat laajat, ja kaikissa ydinprosesseissamme on mukana erilaisia ohjaus-, asiantuntija- ja yhteistyöryhmiä ja kehittämisverkostoja. Maailma kuitenkin muuttuu suuntaan, jossa ilmiöt ovat entistä kiinteämmin sidoksissa toisiinsa ja näkemykset yhä voimakkaammin kahtiajakautuneita. Kuplien sisältä näkymää sumentavat kalvon väriheijastumat. Niinpä tarvitaan myös uusia toimintatapoja ja entistä laajempaa vuoropuhelua.

The New Synthesis of Public Administration -hankkeen keulakuva, kanadalainen professori ja pitkän linjan julkishallinnon asiantuntija Jocelyne Bourgon on korostanut, että julkisen hallinnon pitää pystyä lähestymään ratkaistavia kysymyksiä moninäkökulmaisesti, sektorirajat ylittäen, ja hyödyntämään kansalaisyhteiskunnan vipuvoimaa, jotta se säilyttäisi vaikuttavuutensa kompleksisessa maailmassa. Keskeistä on tuoda yhteen eri toimijoita – ja tässä vuorovaikutuskyvykkyys on avainasemassa. Jonkinlaista dialogiloikkaa Opetushallituskin siis tarvitsee, jotta pystymme jatkamaan vaikuttavaa työtä koulutuksen ja kansainvälistymisen puolesta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista löytyy onneksi myös ratkaisun avaimia: ”Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti.” Jos se luontuu lapsilta, miksei myös virkamiehiltä ‒ siis harjoittelemaan!

Avuksi saimme Sitran, jonka sparraamana olemme lähteneet kokeilemaan uutta toimintatapaa. Erätauko-konseptia soveltaen järjestämme syksyn ja alkukevään aikana sarjan dialogeja eri puolilla Suomea. Tilaisuudet valmistellaan yhdessä paikallisten kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, alueiden tarpeista lähtien. Keskeisenä tavoitteena on saada keskusteluun mukaan monia eri näkökulmia ja myös niitä ääniä, jotka usein jäävät kuulematta. Teemaksi valikoitui koulutuksellinen tasa-arvo, johon kyselyn tulosten perusteella sidosryhmätkin toivovat meidän panostavan.

Olemme haastaneet itsemme oppimaan pois totutusta vuorovaikutuksen mallista: näiden tilaisuuksien alkuun ei tule pääjohtajan tervetuliaissanoja tai asiantuntija-alustuksia, eivätkä opetushallituslaiset ole mukana kertoakseen oikeita ratkaisuja. Sen sijaan haluamme kuulla kokemuksia ihmisiltä, jotka edustavat eri näkökulmia ja tulevat keskusteluun tasa-arvoisina. Sitä kautta voimme rakentaa parempaa jaettua tilannekuvaa koulutuksellisen tasa-arvon haasteista.

Opittavaa on paljon, ja ainakin osalle sidosryhmistämme portaat Hakaniemen norsunluutornista näyttäytyvät pitkinä. Mutta emme halua olla krokotiileja vaan kuunnella herkällä korvalla, syvempää ymmärrystä yhdessä rakentaen.

Marjo Somari
Viestintäpäällikkö

Marjo SomariKeväällä kysyimme asiakkaiden ja kumppanien näkemystä Opetushallituksesta ja yhteistyöstä kanssamme. Tulokset hivelivät osin itsetuntoa: meitä pidettiin erittäin asiantuntevina, maineemme oli hyvä ja yhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Tutkimus toi kuitenkin esiin myös pari seikkaa, jotka saivat viestintäihmisen mietteliääksi, kirjoittaa Marjo Somari blogissa. Lue lisää

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Nimi:  
Kommentti:  
Varmistus: Paljonko on yhdeksän miinus kolme?

Vastaus:  

Tällä kysymyksellä pyritään estämään lomakkeen automatisoitu käyttö.
Kommentti ilmestyy sivulle vasta hyväksynnän jälkeen.

Blogin kommentointi

Julkaisemme lyhyitä, enintään noin 300 sanan pituisia kommentteja, joiden sisältö liittyy blogikirjoituksen aiheeseen.

Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua. Tarkistaminen ja julkaisu tapahtuu arkisin virka-aikana. Kommentit julkaistaan joko sellaisenaan tai jätetään julkaisematta, kommentteja ei muokata. Julkaisun jälkeen kommentit listautuvat blogikirjoituksen alle aikajärjestyksessä.

Julkaisemme asialliset kommentit, jotka eivät riko lakia eivätkä hyviä tapoja. Kommenteissa ei saa esimerkiksi:

  • esittää rasistisia tai asiattomia kommentteja
  • yllyttää väkivaltaan tai rikokseen
  • esittää laitonta tai loukkaavaa materiaalia
  • julkaista toisen yksityisyyttä koskevia tietoja
  • julkaista tekijänoikeuksin suojattua materiaalia
  • linkittää muualla verkossa aineistoon, joka ei tue keskustelun aihetta tai on muuten asiaton
  • markkinoida tai mainostaa
  • massapostittaa puheenvuoroja tai lausuntoja.

Ohjeiden vastaisia kommentteja ei julkaista. Sivuston ylläpidosta ja kommenttien tarkistuksesta vastaa Opetushallituksen viestintä .