8.3.2018

Entistä useampi ei suorita ammatillista perustutkintoa loppuun – tukea kohdennettava yhä yksilöllisemmin

Mediatiedote 8.3.2018

Opetushallituksen uusimman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Lukuvuonna 2013–2014 vastaava luku oli 8,6 prosenttia. Opiskelijan ikä, sukupuoli, kielitausta ja koulutusala vaikuttavat siihen, että opiskelija ei suorita tutkintoaan loppuun. Reilu neljännes eroamisista selittyy muihin opintoihin siirtymisellä.

Selvitystä varten tarkasteltiin yli 100 000 opiskelijan tietoja lukuvuodelta 2016–2017. Selvityksen perusteella tukea tulisi kohdentaa erityisesti nuoriin aikuisiin, vieraskielisiin, yleisissä oppilaitoksissa opiskeleviin erityisopiskelijoihin sekä miesvaltaisilta aloilla opiskeleviin naisiin ja naisvaltaisilla aloilla opiskeleviin miehiin.

– Kehityksen suunta on huolestuttava, mutta paremmin kohdennetulla tuella ja ohjauksella saadaan entistä useampi nuori suorittamaan tutkintonsa loppuun. Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö antaa koulutuksen järjestäjälle tiukemmat velvoitteet ohjata putoamisvaarassa olevia nuoria. Samalla se luo myös toimijoille mahdollisuuksia uudenlaisen yhteistyön rakentamiseen siirtymä- ja nivelvaiheissa, sanoo Anni Miettunen, Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen osaston johtaja.

Erityistä huomiota kiinnitettävä nuoriin aikuisiin, vieraskielisiin ja erityisopiskelijoihin

Opinnoista eronneiden määrä on kasvanut aiempiin seurantoihin verrattuna kaikilla tutkintoaloilla. Erot koulutusalojen ja perustutkintojen välillä ovat suuria. Pienemmillä koulutusaloilla opinnot saadaan useammin päätökseen. Suurinta eroaminen on edelleen tekniikan aloilla. Suhteessa opiskelijamäärään eniten opiskelijoita eroaa matkailu-, ravitsemus- ja talousalalta. Sukupuolten välillä on alakohtaisia eroja: naiset eroavat useammin miesvaltaisilta aloilta ja miehet naisvaltaisilta aloilta.

Nuorista 20–24-vuotiaista aikuisista lähes joka kolmas erosi opinnoistaan lukuvuonna 2016–2017. Eroprosentti on kolminkertainen alle 19-vuotiaisiin verrattuna. Ikä yksin ei kuitenkaan selitä eroja, vaan taustalla voi olla useita epäonnistuneita siirtymiä. Ikäryhmään tulisi kohdentaa huomiota ja seurantaa sekä varmistaa ohjaus- ja tukipalveluiden oikea-aikainen kohdentuminen.

Myös yleisissä oppilaitoksissa opiskelevat erityisopiskelijat eroavat koulutuksesta useammin kuin muut opiskelijat. Erityisopiskelijoista 14,5 prosenttia jätti opintonsa kesken lukuvuonna 2016–2017. Eron taustalla olevat syyt ovat kuitenkin samoja kuin muillakin opiskelijoilla.

Vieraskieliset opiskelijat keskeyttävät opintonsa yleisemmin kuin suomea tai ruotsia puhuvat. Ruotsinkielisten opiskelijoiden suhteen muutos on ollut samankaltainen kuin muissakin kieliryhmissä. Eronneiden määrä oli noussut kahdeksaan prosenttiin, kun se lukuvuonna 2013–2014 oli 5,2 prosenttia.

Asuntola-asuminen ja erityisoppilaitoksessa opiskelu sitouttavat opintoihin

Eroamiselta suojaavia tekijöitä ovat asuntolassa asuminen tai erityisoppilaitoksessa opiskeleminen. Näihin ryhmiin kuuluvien opiskelijoiden eroprosentit ovat keskimääräistä matalampia. Asuntolassa asuvien opiskelijoiden eroaminen oli hyvin maltillista keskimääräiseen eroprosenttiin verrattuna: heidän eroprosenttinsa oli vain 4,7 ja kasvua oli aiempaan verrattuna 0,3 prosenttiyksikköä.

– Tulokset antavat yleisemminkin ymmärtää, että opinnot suoritetaan todennäköisemmin loppuun, jos yhteisöön on helppo kiinnittyä ja jos opiskelijoilla on samanlaiset lähtökohdat, sanoo selvityksen toinen tekijä, projektiasiantuntija Sanna Pensonen Opetushallituksesta.

Selvitys luo pohjaa paremmalle tuelle

Selvityksen pohjalta laadittiin koulutuksen järjestäjien työn tueksi kehittämisehdotuksia. Näitä ovat: opintojen
läpäisyn seuraaminen, eroamisen kannalta kriittisten ryhmien tunnistaminen, eroamisen riskitekijöiden tunnistaminen, eron syiden tunnistaminen ja nopea puuttuminen ja koulutuksen järjestäjien kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen. Opetushallitus laati myös ehdotukset eroamisen syiden ja pohjakoulutuksen luokitteluille.

Opetushallitus selvittää vuoden 2018 aikana tarkemmin syitä eroamisen taustalla ja laatii suosituksia, miten sujuvia siirtymiä vahvistamalla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden valmistumiseen.

Nyt julkaistun selvityksen sekä tänä vuonna toteutettavan laadullisen selvitystyön toivotaan avaavan koulutuksen järjestäjille mahdollisuuksia kehittämiselle ja toimivan työkaluna ammatillisen koulutuksen uudistamisessa.

Selvityksen taustaa

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn määrällisen seurannan selvitykseen lukuvuodelta 2016-2017 kerättiin tietoja 53 ammatillisen koulutuksen järjestäjältä joiden kirjoilla oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli lukuvuonna 2016–2017 yhteensä 107 366 opiskelijaa. Eronneita opiskelijoita oli yhteensä 12 856. Selvitys koski kaikkia oppilaitoksen kirjoilla olleita perustutkinto-opiskelijoita riippumatta siitä, minä vuonna opinnot oli aloitettu. Eronneella opiskelijalla tarkoitetaan opintonsa kokonaan keskeyttäneitä opiskelijoita, jotka ovat eronneet koulutuksen järjestäjän opinnoista omalla ilmoituksellaan tai oppilaitoksen päätöksellä. Selvitys on tehty osana ESR-rahoitteista Zoomi – sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanketta.

Raporttia ja tiedotetta korjattu 13.3.2018: Muutettu ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvien eroamisprosentti vuoden 2013–2014 osalta.

Lisätiedot:
Projektiasiantuntija Sanna Pensonen puh. 029 533 1675,
Projektipäällikkö Sanna Laiho puh. 029 533 1301

Opetushallituksen uusimman selvityksen mukaan 11,4 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei suorita aloittamaansa ammatillista perustutkintoa loppuun, vaan eroaa kesken opintojen. Lukuvuonna 2013–2014 vastaava luku oli 8,6 prosenttia. Opiskelijan ikä, sukupuoli, kielitausta ja koulutusala vaikuttavat siihen, että opiskelija ei suorita tutkintoaan loppuun. Reilu neljännes eroamisista selittyy muihin opintoihin siirtymisellä.

 

FacebookTwitterYouTube