8.8.2018

Lapset ja heidän vanhempansa ovat tyytyväisiä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan

Mediatiedote

Opetushallituksen kyselyn tulokset osoittavat, että lapset ja heidän vanhempansa pitävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa laadukkaana. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista antoi sille erinomaisen tai hyvän yleisarvosanan. Myös lapset, joiden kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa, suhtautuvat toimintaan enimmäkseen positiivisesti. Pieni osa lapsista kokee kuitenkin jäävänsä aamu- ja iltapäivätoiminnassa ulkopuolisen asemaan.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevaan kyselyyn vastasi 6513 vanhempaa yhdessä lapsensa kanssa. Osa kysymyksistä oli tarkoitettu yhdessä vastattavaksi, osa suunnattu pelkästään aikuisille. Aamu- ja iltapäivätoiminta koettiin kokonaisuutena erittäin onnistuneeksi ja vanhemmista 86,1 % arvioi sen yleisen laadun erinomaiseksi tai hyväksi.

Useimpien lasten mielestä aamu- ja iltapäivätoiminnassa on kivaa

Kyselyn alussa vanhempia pyydettiin yhdessä lasten kanssa käymään läpi väittämiä, joilla kartoitettiin lasten kokemuksia aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Fokus oli tekijöissä, joiden tiedetään aiempien tutkimusten perusteella vaikuttavan lasten sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Näitä ovat mm. kaverisuhteisiin, osallisuuteen sekä kohtaamiseen ja kohtaamattomuuteen liittyvät asiat.

Vastausten perusteella valtaosalla lapsista sujuu aamu- ja iltapäivätoiminnassa hyvin. Heillä on siellä mukava olla: on tarpeeksi kavereita, leikkeihin pääsee mukaan, heidät nähdään ja hyväksytään ryhmässä. Lapset uskaltavat kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan. He myös luottavat siihen, että aikuiset huomaavat, mikäli heistä tuntuu pahalta, ja huolehtivat siitä, ettei kukaan lapsista jää vasten tahtoaan yksin. Tyttöjen kokemukset aamu- ja iltapäivätoiminnasta ovat jonkin verran parempia kuin poikien.

Ulkopuolisuuden kokemukset ovat riski lapsen hyvinvoinnille

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on kuitenkin pieni ryhmä lapsia, joka pitää mahdollisuuksiaan tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi merkittävästi huonompina kuin muut. Noin 7 % lapsista ei viihdy toiminnassa, vaan kokee yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunteita. Lisäksi 10 % tuntee ainakin joskus jäävänsä ryhmässään näkymättömäksi. Hieman suurempi joukko arastelee ajatuksistaan tai tunteistaan kertomista eikä luota aikuisten apuun pulmatilanteissa.

─ Tämä on huolestuttavaa, koska sosioemotionaalisen oppimisen ja hyvinvoinnin ongelmat alkavat, voimistuvat ja muuttuvat pitkäaikaisiksi juuri tässä ikävaiheessa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisessä onkin syytä jatkossa miettiä sitä, miten tunnistaa ja tukea niitä lapsia, jotka kokevat itsensä ulkopuolisiksi ja joilla ei ole luottoa aikuisiin. On esimerkiksi olemassa matalan kynnyksen menetelmiä, joiden soveltaminen osana aamu- ja iltapäivätoimintaa todennäköisesti tuottaisi hyviä ja lasten tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä tuloksia, toteaa kyselyn vastauksia analysoinut apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta.

Vanhemmat arvostavat henkilöstön osaamista, mutta ovat huolissaan resurssien riittävyydestä

Vanhemmat ─ ja joissakin kysymyksissä myös lapset ─ arvioivat myös aamu- ja iltapäivätoiminnan tilojen toimivuutta, henkilökunnan osaamista ja määrää, lapsiryhmän kokoa ja yksittäisten lasten tarpeiden huomiointia, huoltajien ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä sekä toiminnan monipuolisuutta. Näistä osa-alueista monia pidettiin erinomaisesti tai hyvin toimivina.

Parhaimmat arvosanat annettiin henkilökunnan osaamiselle, toiminnan monipuolisuudelle sekä yhteistyölle koulun ja kotien kanssa. Vaikka henkilökunnan osaamista pidettiin erinomaisena, katsottiin heidän määränsä liian pieneksi suhteessa lapsimäärään. Toiminnan tavoitteet, tilojen toimivuus ja lasten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen eivät saaneet vanhemmilta aivan yhtä hyviä arviointeja. Näissäkin mainittiin syyksi usein ryhmän suuri koko. Lapset ja vanhemmat nostivat esille myös kiusaamisen ja yksinjäämisen ongelmia.

Vanhemmilta pyydettiin kehittämisehdotuksia, mutta reilut 60 % heistä ei kaivannut toimintaan mitään muutoksia. Monet toivoivat lisää aamupäivätoimintaa sekä pidempää toiminta-aikaa iltapäiviin.

Lähes kaikki kunnat tarjoavat iltapäivätoimintaa

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on vakiintunutta toimintaa: iltapäivätoimintaa tarjoavat miltei kaikki kunnat ja sekä aamu- että iltapäivätoimintaa yli 60 % kunnista. Toiminnan kautta lapset saavat mahdollisuuksia turvalliseen, kasvua ja kehitystä tukevaan vapaa-ajan tekemiseen. Tavoitteena on myös tukea lasten koulunkäyntiä ja oppimista sekä perheiden kasvatustehtävää.

Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu noin 56 % ensimmäisen ja 28 % toisen luokan oppilaista. Erityisen tuen piirissä olevista oppilaista aamu- ja iltapäivätoiminnassa on noin 6 %.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä vastaavat kunnat. Toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja Opetushallituksen laatimat perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet.

Lisätiedot:

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistyöryhmän raportti: Aamu- ja iltapäivätoiminnan tila ja kehittämistarpeet. Raportit ja selvitykset 2018: 12. Opetushallitus

  • opetusneuvos Arja-Sisko Holappa, puh. 029 533 1371,
  • erityisasiantuntija Sonja Hyvönen (paikalla 14.8.), puh. 029 533 1072,
  • opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, puh. 029 533 1525,

Opetushallituksen kyselyn tulokset osoittavat, että lapset ja heidän vanhempansa pitävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa laadukkaana. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista antoi sille erinomaisen tai hyvän yleisarvosanan. Myös lapset, joiden kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa, suhtautuvat toimintaan enimmäkseen positiivisesti. Pieni osa lapsista kokee kuitenkin jäävänsä aamu- ja iltapäivätoiminnassa ulkopuolisen asemaan.

 

FacebookTwitterYouTube