8.3.2019

Opetushallituksen selvitys: kaksivuotinen esiopetus vahvistaisi yhdenvertaisuutta

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen tiedote

Kuva: Lapsia esiopetuksessaOpetushallitus on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta sitä, millaisia muutoksia kaksivuotinen esiopetus toisi toteutuessaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. Selvityksen mukaan maksuttoman esiopetuksen pidentäminen lisäisi yhdenvertaisuutta, koska nykyistä useammalla lapsella olisi sen myötä mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Muutos tukisi samalla lasten kannalta laadukkaiden palvelujen järjestämistä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Esiopetus on Suomessa maksutonta ja siihen osallistuminen on velvoittavaa vuoden ajan ennen koulun alkua. Suurin osa esiopetusikäisistä osallistuu päivän aikana sekä esiopetukseen että sen lisäksi annettavaan varhaiskasvatukseen. Samalla lasten päivä toteutetaan kahden lain (perusopetuslaki ja varhaiskasvatuslaki) ja kahden opetussuunnitelman puitteissa. Sen vuoksi lasten päivä voi olla rikkonainen ja esimerkiksi ryhmäkoot vaihtelevat.

Selvityksessä esitellään vaihtoehtoja lakimuutoksille, joita kaksivuotinen esiopetus edellyttäisi ja uudistuksen vaikutuksia opetussuunnitelmiin.

Suomessa ollaan jäljessä EU-tavoitteista varhaiskasvatukseen osallistumisessa

EU-jäsenmaiden yhteisenä tavoitteena on, että vähintään 95 % neljä vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Useimmat maat ovat jo tavoitteen saavuttaneet, mutta Suomessa nelivuotiaiden osallistumisaste on noin 86 %.

Opetushallituksen selvityksen mukaan kaksivuotinen maksuton esiopetus lisäisi lasten yhdenvertaisuutta, koska sen myötä entistä useampi lapsi pystyisi osallistumaan varhaiskasvatukseen. Erityisen tärkeää olisi saada oppimisessaan eri tasoista tukea tarvitsevat lapset sekä maahanmuuttajataustaiset lapset mukaan tavoitteelliseen kasvatukseen. Tästä syystä selvityksessä ehdotetaan, että 5-vuotiaiden päiväkotityyppisen varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen velvoittavuuden säätämistä tulisi harkita.

– Varhaiskasvatus on suomalaisen koulutusjärjestelmän ensimmäinen askel ja esiopetus tärkeä vaihe siirtymässä varhaislapsuudesta koulutielle. Sen avulla ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja monia oppimiseen liittyviä ongelmia. Erot lasten lähtötasossa vaihtelevat, tutkimusten mukaan lapsen kotitausta vaikuttaa yhä vahvemmin. Kaksivuotinen esiopetus loisi jokaiselle lapselle tasa-arvoisemman perustan ennen koulupolun alkua. Kaksivuotinen esiopetus tarjoaisi myös mahdollisuuden kehittää edelleen esiopetuksen lapsilähtöistä, leikkiin ja tutkivaan oppimiseen perustuvaa opetussuunnitelmaa, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Grahn-Laasosen mukaan kaksivuotisesta esiopetuksesta tulisi päättää jo tulevissa hallitusneuvotteluissa.

– Se vahvistaisi koulutuksen tasa-arvoa, ennaltaehkäisisi syrjäytymistä ja auttaisi erityisesti heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia jo ennen koulupolun alkua. Haluan, että ihan jokaisella lapsella on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Vahva asiantuntijaviesti on, että perusta kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle luodaan jo lapsuudessa, opetusministeri jatkaa.

Selvitys liittyy opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämiin kokeiluihin 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Sen laatimisessa on hyödynnetty Opetushallituksen asiantuntemuksen lisäksi esiopetuksen opetussuunnitelmaa valmistelleen työryhmän sekä vuonna 2018 käynnistyneen viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun verkoston asiantuntijoiden näkemyksiä. Selvitys ei sisällä taloudellisten vaikutusten ja muiden vaikutusten arviointia.

Lisätietoja

Opetushallitus on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta sitä, millaisia muutoksia kaksivuotinen esiopetus toisi toteutuessaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin. Selvityksen mukaan maksuttoman esiopetuksen pidentäminen lisäisi yhdenvertaisuutta, koska nykyistä useammalla lapsella olisi sen myötä mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Muutos tukisi samalla lasten kannalta laadukkaiden palvelujen järjestämistä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

 

FacebookTwitterYouTube