25.1.2019

Opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpanoon lisää tukea

Mediatiedote

Opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpano etenee vaiheittain ja tulevana syksynä myös yhdeksäsluokkalaiset alkavat opiskella uuden opetussuunnitelman mukaan. Toimeenpanoa tukeakseen Opetushallitus on myöntänyt 11 alueelliselle kehittämishankkeelle 5 miljoonaa euroa toimintaan, joka tähtää perusopetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämän lisäksi on varattu 2 miljoonaa euroa, joilla Opetushallitus tehostaa opetussuunnitelmien toimeenpanon tukea.

Koulutuksen järjestäjiltä ja opettajilta saatu palaute opetussuunnitelmauudistuksen etenemisestä osoittaa, että opetussuunnitelman käyttöönottoon kaivataan edelleen tukea. Toimeenpanon tukeminen on ollut tärkeä osa-alue peruskoulufoorumin työssä vuodesta 2017 lähtien. Teemaa on käsitelty myös alueellisissa tilaisuuksissa, joita jatketaan vuonna 2019.

Opetushallitus on myöntänyt 5 miljoonaa euroa toimintaan, joka tähtää mm. kouluyhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen tai hyvinvoinnin ja oppimisen tuen systeemiseen kehittämiseen ja johtamiseen kouluissa. Lisäksi on varattu 2 miljoonaa euroa, jolla Opetushallitus tehostaa opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanon tukea yhdessä opetuksen järjestäjien ja koulujen kanssa. Tukea kaivataan erityisesti arvioinnin yhdenvertaistamiseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä laaja-alaisen osaamisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen, erityisesti oppiaineiden ja aineenopetuksen näkökulmasta.

Paikallisissa opetussuunnitelmissa on eroja

Opetussuunnitelmien perusteita on otettu käyttöön vaiheittain. Vuosiluokkien 1─6 oppilaat ovat opiskelleet niiden mukaan syksystä 2016; kuluvan vuoden syksyllä ne tulevat voimaan myös yhdeksäsluokkalaisilla. Ensimmäiset kokonaan uusien perusteiden mukaan perusopetuksensa suorittaneet oppilaat saavat päättötodistuksensa vuonna 2025.

Opetushallitus on tehnyt seurantaa opetussuunnitelmauudistuksen etenemisestä. Sen osana kerättiin palautetta opetuksen järjestäjiltä verkkokyselyllä syksyllä 2016. Kysely lähetettiin kaikille opetuksen järjestäjälle, joista vastasi 53 %. Jotta opetussuunnitelmauudistuksesta saataisiin kattava kuva, analysoitiin lisäksi 70 opetuksen järjestäjän paikalliset opetussuunnitelmat vuosina 2017– 2018. Vastaava analyysi tehtiin myös esiopetuksen osalta.

Opetussuunnitelmauudistuksessa pidettiin arvokkaana sitä, että kunnilla, kouluilla ja opettajilla olisi aiempaa enemmän vapautta tehdä omia opetussuunnitelmallisia ratkaisujaan ja huomioida paikalliset tarpeet käytännön koulutyössä. Opetussuunnitelmien analysointi osoitti kuitenkin sen, että on pohdittava, kuinka paljon opetussuunnitelmat voivat eriytyä vaarantamatta koulutuksellista tasa-arvoa.

Analyysin ja kyselyn tuloksia on jo hyödynnetty arviointia koskevissa kehittämistoimenpiteissä. Opetushallitus on käynnistänyt kansallisten päättöarvioinnin kriteerien laatimisen ja arvioinnin linjausten täsmentämisen. Tulosten pohjalta on myös päätetty ryhtyä toimenpiteisiin, joilla aineenopettajia tuetaan opetussuunnitelman käyttöönotossa etenkin laaja-alaisen osaamisen toteuttamisessa osana oppiaineita. Lisäksi kiinnitetään huomiota yläkoulujen toimintakulttuurin kehittämiseen.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn 26.1.2019 julkaistava arviointi täydentää kuvaa opetussuunnitelmauudistuksen tilanteesta. Sen antamaa tietoa voidaan hyödyntää suunniteltaessa toimenpiteitä opetussuunnitelmien toimeenpanon tueksi.

─ Opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat suomalaisen koulun pitkäjänteisen ja tasa-arvoon tähtäävän kehittämisen. Paikalliset opetussuunnitelmat tuovat tasapainoa kansallisten linjausten sekä paikallisten olosuhteiden ja mahdollisuuksien välille. On tärkeää, että tätä työkalua ja sen toimeenpanoa kehitetään ajan tarpeiden mukaisesti, ja nyt siihen on edellytykset monipuolisen palautteen pohjalta, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Linjaukset ajankohtaisia, ohjaavuutta toivottiin lisää

Kysely osoitti, että opetuksen järjestäjät pitivät opetussuunnitelmien valtakunnallisia linjauksia pääosin onnistuneina, ajankohtaisina ja tavoitteiltaan hyvinä. Vaikeimmin sovellettaviksi osa-alueiksi koettiin oppimisen arvioinnin lisäksi monialaiset oppimiskokonaisuudet ja laaja-alainen osaaminen osana oppiaineita.

Moni opetuksen järjestäjä piti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita liian laajoina ja koki, että opettajien on vaikea sisäistää ja hallita tekstiä. Erityisen haastavaksi koettiin uuden opetussuunnitelman toimeenpano vuosiluokilla 7─9. Kansallisten normien toivottiin olevan myös selvästi ohjaavampia.

Osallistavuudesta kiitosta, haasteena kiire

Opetuksen järjestäjät pyrittiin osallistamaan opetussuunnitelmaprosessiin ja heitä kannustettiin suunnittelemaan paikallista opetussuunnitelmatyötä jo valmistelun aikana. Perusteiden luonnoksista kerättiin palautetta erityisesti opetuksen järjestäjiltä, mutta niitä sai kommentoida myös verkossa. Opetuksen järjestäjät kokivat tiedottamisen työn etenemisestä riittäväksi. Osallistavuus ja työryhmätyöskentely valmistelussa, palautteen kerääminen sekä kunnan sisäinen ja kuntien välinen yhteistyö saivat kiitosta.

Uudistuksen aikataulu oli kuitenkin opetuksen järjestäjien mielestä liian tiukka. Valtakunnallisen valmistelun aikataulutus jätti liian vähän aikaa paikallisen tason työlle. Kiireen seurauksena monessa koulussa opettajilla oli liian vähän aikaa paneutua työhön.

Opetussuunnitelma ei määrittele kaikkea

Monista koulutyön arkeen vaikuttavista asioista – esimerkiksi opetusmenetelmistä, työvälineistä ja työtavoista – päätetään kunnassa tai koulussa. Koulua haastavat monet tekijät, muun muassa lasten kasvuympäristön muutokset, teknologian kehitys, globalisaatio, perhetilanteiden erilaistuminen sekä tiedon määrän ja kompleksisuuden lisääntyminen.

Opetussuunnitelman perusteet pyrkivät omalta osaltaan pitämään huolta siitä, että koulutuksen tasa-arvo säilyy ja peruskoulu pystyy jatkossakin tasaamaan oppilaiden välisiä eroja, jotka ovat aiempaa suurempia koulun alkaessa. Tasa-arvoisuus on suomalaisessa peruskoulussa jatkossakin hyvin tärkeä tavoite, mutta erojen tasaamiseen liittyvät haasteet ovat suurempia kuin aikaisemmin.

Lisätiedot

  • Päähavaintoja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen seurannasta -kooste (pdf)
  • opetusneuvos Arja-Sisko Holappa (esiopetuksen opetussuunnitelmaseuranta), puh. 029 533 1371,
  • opetusneuvos Erja Vitikka (perusopetuksen opetussuunnitelmaseuranta), puh. 029 533 1225,
  • opetusneuvos, yksikön päällikkö Ulla Laine (#paraskoulu-valtionavustuspäätökset), puh. 029 533 1597,
  • opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä (#paraskoulu-valtionavustuspäätökset), puh. 029 533 1155,
  • opetusneuvos Pia Kola-Torvinen (#paraskoulu-valtionavustuspäätökset), puh. 029 533 1525,
  • opetusneuvos Maj-Len Engelholm (ruotsinkielinen koulutus), puh.029 533 1601,

Opetussuunnitelmauudistuksen toimeenpano etenee vaiheittain ja tulevana syksynä myös yhdeksäsluokkalaiset alkavat opiskella uuden opetussuunnitelman mukaan. Toimeenpanoa tukeakseen Opetushallitus on myöntänyt 11 alueelliselle kehittämishankkeelle 5 miljoonaa euroa toimintaan, joka tähtää perusopetuksen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämän lisäksi on varattu 2 miljoonaa euroa, jolla Opetushallitus tehostaa opetussuunnitelmien toimeenpanon tukea.

 

FacebookTwitterYouTube