19.6.2018

Elinikäisen oppimisen ennakointimallin avulla etsitään ratkaisuja poikien oppimishaasteisiin

Verkkouutinen

Kesäkuun alussa noin 70 asiantuntijaa kokoontui Opetushallituksen ennakointityöpajaan miettimään keinoja, joilla poikien oppimistulokset saataisiin paranemaan vuoteen 2025 mennessä. Ratkaisuja etsittiin koulutuksen lisäksi myös kuuden muun sektorin näkökulmista.

Työ aloitettiin analysoimalla teemaa koskevien tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Aiheen ympärille koottiin laaja asiantuntijaverkosto, joka kokosi tietoa aiemmin tunnistetuista ratkaisuvaihtoehdoista ja tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kesäkuun alussa järjestetyssä työpajassa hiottiin ratkaisuehdotuksia tunnistettuihin haasteisiin ja kannustettiin asiantuntijoita pohtimaan niitä eri näkökulmista.

Ratkaisuehdotuksia eri sektoreille

Koska lasten ja nuorten elämä ei rajoitu koulun seinien sisäpuolelle, poikien oppimisen haasteita ja ratkaisuja tarkasteltiin koulutuksen lisäksi työelämän, vapaa-ajan, hyvinvoinnin ja terveyden, perhetaustan, alueellisten erojen ja sukupuoliroolien näkökulmasta. Muun muassa Kela, THL, yliopistot, puolustusvoimat, nuorisoalan toimijat ja opiskelijajärjestöt osallistuivat aktiivisesti ennakointityöhön.

Työn tuloksena syntyi seitsemälle sektorille 3‒5 ratkaisuehdotusta, joiden avulla poikien oppimishaasteisiin voitaisiin vastata. Sektorikohtaisten ratkaisujen lisäksi tunnistettiin suurempia, eri osa-alueet ylittäviä teemoja, jotka vaativat toimenpiteitä. Esimerkiksi puutteet poikien lukutaidossa on haaste, joka on tunnistettu useissa tutkimuksissa ja oppimistulosten arvioinnissa. Haasteeseen on jo osittain pyritty vastaamaan Opetushallituksessa ja esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin avulla.

Työssä esiin nousivat myös seuraavat teemat, joiden avulla poikien oppimishaasteisiin voitaisiin vastata:

  1. Osallisuutta ja yhteistöllisyyttä pitää vahvistaa niin, että jokainen lapsi ja nuori kuuluu jokaisessa elämänvaiheessa johonkin yhteisöön, kuten nuorisotyö, aikuisten tukiverkot, vertaisoppiminen ja -tuki, vanhempi-lapsi-yhteisöt, lapsi-isovanhempi-yhteisöt, harrastukset.
  2. Miesten aktiivista roolia kasvattajina, opetuksessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää vahvistaa. Näin voidaan tukea poikien ja nuorten miesten elämän- ja arjenhallintataitoja.
  3. Tulevaisuususkoa ja kokemusta oppimisen merkityksellisyydestä pitää vahvistaa. Lapsia ja nuoria tulee ohjata ymmärtämään, miksi oppiminen on tärkeää.
  4. Työelämätuntemusta pitää vahvistaa. Lapselle ja nuorelle tulee tarjota mahdollisuuksia työelämäkokemuksiin oppimisen polun eri vaiheissa.
  5. Oppimismotivaatiota pitää tukea. Pelillisten ja kilpailullisten oppimisympäristöjen rakentaminen voi toimia keinona tässä.
  6. Tunneälyä pitää vahvistaa. Tunne- ja ihmissuhdetaitoja pitää opettaa kaikille lapsille ja nuorille sukupuolesta riippumatta. Tämä vahvistaa turvallisia oppimisympäristöjä eri elämänvaiheissa.
  7. Oppimisen polun eri vaiheissa pitää tarjota monialaisia palveluita, joissa otetaan huomioon yksilön lisäksi myös vanhemmuuden tukiverkostot eri elämäntilanteissa. Tämä tulee huomioida alueellisten hyvinvointi- ja osaamispalvelujen johtamisessa.

Työssä syntyi myös yhteinen näkemys siitä, että sukupuoli on vain yksi erilaisia oppijoita erotteleva muuttuja. Oppimishaasteita koskevissa jatkotutkimuksissa tulisi tehdä vertailevaa analyysia eri muuttujien vaikutuksista oppimiseen, jotta toimenpiteiden suuntaaminen ei perustuisi liiaksi poikien ja tyttöjen välisiä eroja koskeviin stereotypioihin.

Seuraavana vuorossa on tulosten yksityiskohtaisempi käsittely ja jatkotoimenpide-ehdotusten laadinta. Toimenpide-ehdotukset on tarkoitus julkaista tiiviinä raporttina Opetushallituksen verkkosivuilla syksyllä 2018.

Taustalla Opetushallituksen uusi tapa toimia

Elinikäisen oppimisen ennakointimalli on kehitetty osana Opetushallitus 2.0 -työtä, joka tähtää viraston uudistumiseen. Ennakoinnin vahvistaminen ja tulosten hyödyntäminen on yksi uudistumisen teemoista.

‒ Elinikäisen oppimisen teemat vaativat vahvan tietoperustan lisäksi koko henkilöstön ennakointivalmiuksien jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyöverkostojen kanssa tehtävää organisoitua tulkintaa tulevaisuuden haasteista, ennakointiohjelman vetäjä Samuli Leveälahti toteaa.

Muita Opetushallitus 2.0 -työn ehdotuksia viraston ennakointityön kehittämiseksi ovat olleet kansallisten ja kansainvälisten ennakointitoimijoiden ja -tietolähteiden kokoaminen, henkilökunnalle suunnatun ennakointikoulutuksen suunnittelu sekä koulutuksen järjestäjien johdon ennakointiosaamisen tukipalveluiden valmistelu.

Kesäkuun alussa noin 70 asiantuntijaa kokoontui Opetushallituksen ennakointityöpajaan miettimään keinoja, joilla poikien oppimistulokset saataisiin paranemaan vuoteen 2025 mennessä. Ratkaisuja etsittiin koulutuksen lisäksi myös kuuden muun sektorin näkökulmista.

 

FacebookTwitterYouTube