18.2.2019

Englannin ylivoima jatkuu perusopetuksen oppilaiden kielivalinnoissa

Verkkouutinen

Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on ilmiö, josta on jo pitkään oltu huolissaan. Vipunen-tilastopalvelun tilastot osoittavat, että huoli on aiheellinen: noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. Vapaaehtoisten kielten opiskelu on parissa kymmenessä vuodessa vähentynyt reippaasti. Tilastot osoittavat myös, että alueelliset erot niiden opiskelussa ovat lisääntyneet.

Englannin ylivaltaa selittää sen asema globaalin kommunikaation kielenä, jota suomalaiset osaavat hyvin ja jonka osaamisen moni uskoo riittävän. Muiden kielten vähäinen opiskelu ei johdu pelkästään siitä, että monipuolisen kielitaidon arvoa ei ymmärrettäisi: kyse on myös siitä, mitä on mahdollista opiskella. Muun muassa kunnan koko, asukasmäärä, väestörakenne ja taloudellinen yleistilanne luovat omat ehtonsa sille, missä määrin opetuksen järjestäjät voivat tarjota kieliä opiskeltavaksi.

Kaikille yhteisistä A1-kielistä yleisin on englanti, B1-kielistä ruotsi

Kielten opiskelu alkaa kaikille yhteisellä A1-kielellä viimeistään 3. luokalla ja keväästä 2020 viimeistään 1. luokan keväällä. 90 % kaikista peruskoululaisista opiskelee A1-kielenä englantia. Vajaat 6 % oppilaista opiskelee suomea, joka on yleisin A1-kieli ruotsinkielisissä kouluissa. Saksan, ranskan ja ruotsin lukijoiden osuus on yhden prosentin luokkaa, venäjää ja espanjaa opiskellaan vielä vähemmän.

Muuta kuin englantia opiskellaan erityisesti Uudellamaalla, jossa asuu esimerkiksi 80 % A1-ranskan ja 50 % A1-saksan opiskelijoista. Venäjää opiskellaan paljon myös Etelä-Karjalassa ja espanjaa Pirkanmaalla.

Kaikille yhteisen B1-kielen opinnot alkavat viimeistään 6. luokalla. Sitä opiskellaan erityisesti suomenkielisissä kouluissa, jolloin se on useimmiten oppilaiden toinen kotimainen kieli ruotsi. Muiden kielten opiskelijoita on alle prosentti.

Vapaaehtoisia kieliä opiskellaan nyt selvästi vähemmän kuin parikymmentä vuotta sitten

Kuva: Perusopetuksen 5.-luokkalaisten A2-kielivalinnat 2000-2017

Vapaaehtoisia kieliä opiskellaan sekä ala- että yläkouluissa. A2-kieli aloitetaan yleensä 4. tai 5. luokalla ja B2-kieli 7.─9. luokalla. Kiinnostus vapaaehtoisiin kieliin oli huipussaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin niitä opiskeli reilut 40 % ikäryhmistä. Vuonna 1997 A2-kieltä opiskeli 41 % viidesluokkalaisista, vuonna 2017 näin teki 27 %. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 43 % 8.─9.-luokkalaisista, vuonna 2017 enää 17 %.

Alueelliset erot vapaaehtoisten kielten opiskelussa ovat suuria. Monissa kunnissa opetusryhmien muodostumista rajoittaa minimioppilasmäärä, joka ei kaikkina vuosina täyty. Vain noin puolessa Suomen kunnista opiskellaan A2-kieliä ja osassa niiden tarjonta on lopetettu kokonaan. Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla A2-kieliä opiskelee alle 10 % viidesluokkalaisista, Kainuun kouluissa vain vajaat 4 %. B2-kieliä opiskelee yli neljäsosa yläkoululaisista Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa, mutta muissa maakunnissa niitä opiskelevien osuus jää alle viidennekseen.

Eniten A2-kieleksi valitaan englantia, jota vuonna 2017 opiskeli 8 % viidesluokkalaisista. Ruotsia ja saksaa opiskeli 6 % ja ranskaa 3 %. Suosituimmat B2-kielet ovat saksa sekä ranska ja espanja. Vuonna 2017 saksaa opiskeli 5 %, ranskaa 2,5 % ja espanjaa 2 % yläkoululaisista.

Tytöt opiskelevat kieliä enemmän ja monipuolisemmin kuin pojat

Tytöt tekevät monipuolisempia kielivalintoja jo kaikille yhteisen A1-kielen kohdalla: alakoululaiset pojat valitsevat useimmiten englannin, kun taas tytöt ovat enemmistönä ruotsin, ranskan, saksan, venäjän tai espanjan valinneissa.

Vapaaehtoisia A2-kieliä valinneista miltei 56 % ja B2-kieliä valinneista reilut 64 % oli tyttöjä. Tyttöjen osuus oli suurin A2-ranskan ja A2-venäjän opiskelijoissa, joista heitä oli yli 60 %. Ranskaa ja italiaa B2-kielenä opiskelevista noin 75 % ja espanjan opiskelijoista noin 70 % oli tyttöjä.

Miltei kaikki ruotsinkielisten koulujen oppilaat opiskelevat kahta A-kieltä

Melkein 90 % ruotsinkielisten koulujen oppilaista opiskelee A1-kielenä toista kotimaista kieltä suomea. Toiseksi yleisin A1-kieli on englanti, jota opiskellaan erityisesti Ahvenanmaalla sekä sellaisilla alueilla, joilla oppilaat jo muista syistä osaavat hyvin suomea. Kielen opiskelu aloitetaan yhä useammin jo 1. tai 2. luokalla: vuonna 2017 ruotsinkielisten koulujen 2.-luokkalaisista 80 % oli aloittanut A1-kielen opinnot.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat aloittavat A2-kielen opinnot yleisesti jo 4. luokalla. Vuonna 2017 miltei 99 % viidesluokkalaisista opiskeli A2-kieltä, joka useimmilla oli englanti.

Ruotsinkielisten yläkoulujen oppilaat opiskelevat vapaaehtoisia kieliä useammin kuin suomenkieliset ikätoverinsa. Vuonna 2017 ruotsinkielisten koulujen 7.─9.-luokkalaisista 32 % opiskeli kolmea tai neljää kieltä, kun suomenkielisissä kouluissa samaan ylsi 20 % oppilaista. Vastaavasti 65 % ruotsinkielisten yläkoulujen oppilaista tyytyi kahteen pakolliseen kieleen, suomenkielisissä kouluissa näin teki 79 %.

Vuonna 2017 miltei 30 % ruotsinkielisten yläkoulujen oppilaista opiskeli B2-kieltä. Puolet tästä joukosta valitsi saksan, neljännes ranskan.

Lue lisää kielten opiskelusta ja kielivalinnoista

Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on ilmiö, josta on jo pitkään oltu huolissaan. Vipunen-tilastopalvelun tilastot osoittavat, että huoli on aiheellinen: noin 80 % suomalaisten peruskoulujen oppilaista opiskelee toisen kotimaisen kielen lisäksi vain yhtä vierasta kieltä, joka on useimmiten englanti. Vapaaehtoisten kielten opiskelu on parissa kymmenessä vuodessa vähentynyt reippaasti. Tilastot osoittavat myös, että alueelliset erot niiden opiskelussa ovat lisääntyneet.

 

FacebookTwitterYouTube