7.3.2018

Kuukauden tilasto: Äidinkieli erottaa – ruotsinkieliset suoriutuvat lukio-opinnoista muita kieliryhmiä todennäköisemmin

Verkkouutinen

Lukio-opintojen suoritusajoissa on kieliryhmien välisiä eroja. Syynä ei aina ole opintojen viivästyminen, vaan myös kurssien rohmuaminen.

Lukion oppimäärä on laajuudeltaan 3 vuotta. Lukiolaissa ja myös uutta lakia koskevassa luonnoksessa todetaan, että lukion tavoitteellinen suoritusaika on 3 vuotta. Opiskeluun voi käyttää myös pidemmän ajan, joka enimmillään on 4 vuotta.

72 % nuorten opetussuunnitelman mukaan opiskelevista lukiolaisista suorittaa lukion tavoiteajassa. Läpäisyaika kuitenkin vaihtelee opiskelijan äidinkielen mukaan: ruotsinkieliset selviävät opinnoistaan tavoiteajassa muita kieliryhmiä todennäköisemmin. Vuonna 2011 lukio-opintonsa aloittaneista ruotsinkielisistä noin 81 % suoritti opinnot 3 vuodessa ja suomenkielisistä noin 73 %. Vieraskielisistä eli muita kieliä äidinkielenään puhuvista määräajassa selvisi vain vajaat 55 %. Suomenkielisten tilanne on pysynyt kutakuinkin samanlaisena kolmen vertailuikäluokan kohdalla, ruotsinkielisten tilanne on heikentynyt muutamalla prosenttiyksiköllä ja vieraskielisten puolestaan kohentunut selvästi.

Lukion suorittaminen tavoite- ja maksimiajassa opiskelijan äidinkielien mukaan

Lukion suorittaminen maksimiajassa eli 4 vuodessa on yleisintä vieraskielisillä lukiolaisilla. Vuonna 2011 lukion aloittaneista vieraskielisistä 20 % suoritti lukion 4 vuodessa, suomenkielisistä noin 16 % ja ruotsinkielisistä 12 %. Osuudet ovat kasvaneet hieman kaikissa kieliryhmissä.

Lukion keskeyttäneet

Lukion keskeyttäminen

Ruotsinkieliset näyttävät suoriutuvan opinnoistaan varmimmin. Esimerkiksi vuonna 2011 lukion aloittaneista ruotsinkielisistä 93 % suoritti lukion annettuun maksimiaikaan mennessä. Suomenkielisistä lukion läpäisi noin 89 %. Vieraskieliset jäivät kauas ruotsin- ja suomenkielisistä, sillä vaikka heidän tilanteensa on kohentunut, lukio-opinnot sai loppuun vain 75 %.

Vuosittain tarkasteltuna lukio-opintojen keskeyttäminen on varsin vähäistä. Kuten lukion läpäisytilastoissa, myös keskeyttämisessä näkyvät kieliryhmien väliset erot. Keskeyttäneiden osuus on pienin ruotsinkielisillä ja suurin vieraskielisillä. Lukuvuonna 2014─2015 ruotsinkielisistä keskeytti lukion hieman yli 2 %, suomenkielisistä 3 % ja vieraskielisistä 6,5 %. Vieraskielisten keskeyttäneiden määrä on laskenut selvästi.

Mitä tilastot kertovat?

Miksi ruotsinkieliset lukiolaiset suorittavat lukion varmemmin kuin suomenkieliset? Tiedossa on, että ruotsinkieliset lukiot ovat keskimäärin pienempiä kuin suomenkieliset. On selvää, että pienemmissä kouluissa opinto-ohjaaja ja opettaja tuntevat oppilaat paremmin. On myös sanottu, että ruotsinkieliset viihtyvät koulussa paremmin kuin suomenkieliset ja että ruotsinkielisissä kouluissa yhteisöllisyys on vahvempaa, ehkä myös kotoa saatava kannustus. Pohdinnat jäävät spekulaatioksi, koska tiedossa ei ole tuoretta tutkimusta tai selvitystä aiheesta.

Lukion suorittaminen 4 vuodessa näyttäisi olevan jossain määrin yleistymässä. Ilmiötä voi tarkastella useista näkökulmista. Nykyisin halutaan korostaa, että lukion voi suorittaa joustavasti, mistä on hyötyä varsinkin urheilu- tai muissa erityislukioissa. Toisaalta monet lukiolaiset keräävät niin kunnianhimoisen kurssitarjottimen, että sitä on vaikea tai mahdoton suorittaa kolmessa vuodessa.

On myös puhuttu opiskelijoiden, erityisesti tyttöjen, uupumisesta nykyisissä lukio-opinnoissa. Tuoreimmissa keskusteluissa on pohdittu sitä, lisääkö pääsykoeuudistus entisestään paineita venyttää lukion suorittamista neljälle vuodelle. Uudistuksen myötä korkeakouluvalinnoissa painotetaan entistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanoja.

On ilahduttavaa, että yhä useampi vieraskielinen suorittaa lukion loppuun. Näissä tilastoissa ei vielä näy lukion valmistavan koulutuksen vaikutuksia, sillä niitä on järjestetty syksystä 2014. On siis lupa odottaa, että erot vieraita- ja kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien lukiolaisten välillä entisestään kapenevat.

Lukio-opintojen suoritusajoissa on kieliryhmien välisiä eroja. Syynä ei aina ole opintojen viivästyminen, vaan myös kurssien rohmuaminen.

 

FacebookTwitterYouTube