19.4.2018

Peruskouluissa on yli kaksi tuhatta tutoropettajaa

Verkkouutinen

Opettajat pitävät kokousta luokassa kannettavat tietokoneen edessäänSuomen peruskouluissa toimii yli kaksi tuhatta tutoropettajaa, jotka tukevat uutta pedagogiikkaa ja edistävät digitalisaatiota. Toimintaa on tuettu erityisesti valtionavustuksilla. Vaikutukset ovat olleet myönteisiä, kertoo Opetushallituksen kysely opetuksen järjestäjille.

Sipilän hallitus julkaisi kesäkuussa 2015 viisi osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen suunnattua kärkihanketta. Näistä ensimmäinen on uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin, ja yksi sen keskeisistä kehittämiskohteista on opettajien perus- ja täydennyskoulutus. Kärkihankkeen toteuttamiseksi luotiin Uusi peruskoulu -ohjelma.

Yhtenä Uusi peruskoulu -ohjelman tavoitteena on maailman osaavin opettajakunta. Tätä tavoiteltaessa yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on tutoropettajatoiminta, jota tuetaan 23 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Suomen jokaiseen 2500:en peruskouluun tavoitellaan tutoropettajaa tukemaan uutta pedagogiikkaa ja edistämään digitalisaatiota.

Opetuksen järjestäjät ovat voineet hakea tutoropettajatoimintaan valtionavustuksia Opetushallitukselta. Ensimmäinen haku järjestettiin syksyllä 2016, toinen viime syksynä.

Valtaosa tutoropettajista on koulutettu kärkihankkeen tuella

– Suomen peruskouluissa oli kyselyhetkellä vuoden 2017 lopussa 2289 tutoropettajaa, joista 1884 on koulutettu kärkihankkeen tuella. Valtionavustusta tutoropettajatoimintaan on saanut 339 opetuksen järjestäjää, joiden piiriin kuuluu 99 % Suomen kaikista perusopetuksen oppilaista ja opettajista, kyselyn toteuttanut erityisasiantuntija Matti Ranta kertoo. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 289 opetuksen järjestäjää.

Tutoropettajia on koulutettu sekä omin voimin että ostopalveluina tai näitä yhdistelemällä. Kouluilla on omia ja yhteisiä tutoropettajia, ja tehtävänkuvat vaihtelevat. Yhteistyötä oli tehty myös yli kuntarajojen.

Tutoropettajat mm. tarjoavat digipedagogista tukea ja koulutusta, kehittävät digipedagogiikkaa, opastavat opettajia laitteisto-, ohjelmisto- ja järjestelmäasioissa sekä auttavat opetussuunnitelman toimeenpanossa. Moni osallistui laitehankintoihin ja verkostoyhteistyöhön. Useimmiten tutorointiin käytettiin 1–5 tuntia viikossa.

Opettajille tutorointiin osallistuminen on pääsääntöisesti vapaaehtoista. Osallistuminen voi tarkoittaa esimerkiksi vertaistukea, ohjausta, yhteisopetusta ja -suunnittelua tai ryhmäkoulutuksiin osallistumista.

Tutoropettajatoiminta on juurtunut hyvin

Tutoropettajatoiminta on käynnistetty vahvasti valtionavustuksilla. Opetuksen järjestäjiltä kysyttiinkin, millaisena he näkevät tutoropettajatoiminnan tulevaisuuden valtionavustusten päätyttyä.

– Kokonaisuutena arviot tutoropettajatoiminnan tulevaisuudesta avustusten päätyttyä ovat hyvin myönteiset, Matti Ranta summaa. Yli 95 % opetuksen järjestäjistä arvioi tutoropettajatoimintansa jatkuvan myös tulevaisuudessa – neljännes heistä jopa nykyistä laajempana. Neljännes arvioi toiminnan jatkuvan nykyisen kaltaisena, 43 % nykyistä pienimuotoisempana. Ainoastaan 5 % arvioi toiminnan päättyvän.

Moni opetuksen järjestäjä kuitenkin korosti, että mahdollisuutta kasvattaa oman rahoituksen osuutta pidettiin epävarmana, ja valtionavustuksilla nähtiin olevan suuri vaikutus toteutettavan tutoropettajatoiminnan laajuuteen.

Perusopetuksen järjestäjät voivat hakea valtionavustusta tutoropettajatoimintaan vielä syksyllä 2018.

Lue lisää

Faktaa Express 3A/2018: Perusopetuksen tutoropettajatoiminta Suomessa

Suomen peruskouluissa toimii yli kaksi tuhatta tutoropettajaa, jotka tukevat uutta pedagogiikkaa ja edistävät digitalisaatiota. Toimintaa on tuettu erityisesti valtionavustuksilla. Vaikutukset ovat olleet myönteisiä, kertoo Opetushallituksen kysely opetuksen järjestäjille.

 

FacebookTwitterYouTube