15.2.2018

Sivistysakatemialta evästyksiä sivistyselämän tulevaisuuteen

Verkkouutinen

Sivistysakatemian osallistujatSivistyksen ”maanpuolustuskurssi” kokoontui toiselle lähijaksolleen helmikuun alussa. Eri alojen asiantuntijat, päättäjät ja vaikuttajat ratkoivat yhdessä sivistyksen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia sivistyselämään tutustumisesta ja pohdittiin sivistyksen syvintä olemusta.

Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ isännöivät sivistysakatemian osallistujia helmikuun alussa Vanajanlinnassa. Eri alojen asiantuntijat, päättäjät ja vaikuttajat kokoontuivat kahden päivän ajaksi etsimään ratkaisuja Suomen sivistystason ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Ensimmäisen Sivistysakatemian vuosikurssin päätösjaksolla ratkottiin tulevaisuuden haasteita ja vaihdettiin kokemuksia sivistyselämään tutustumisesta. Lisäksi pohdittiin sivistyksen syvintä olemusta.

Sivistyselämään tutustuminen päivitti käsityksiä koulutuksen, kasvatuksen ja kulttuurilaitosten arjesta

Alkuvuodesta sivistysakatemialaiset suorittivat kukin sivistyselämääntutustumisjakson. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että osallistujat kävivät tutustumassa sivistyksen arkeen päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja kulttuurilaitoksissa.

Sivistysakatemialaiset kertoivat, että paluu kouluun oli monella tapaa tarpeellinen. Monen osallistujan omasta kouluajasta oli ehtinyt jo kulua aikaa, joten paljon oli muuttunut sen jälkeen. Koulun ilmapiirin kerrottiin olevan välittömämpi kuin ennen. Myös toimintakulttuurin koettiin kehittyneen myönteiseen suuntaan ja vuorovaikutuksen olevan monipuolisempaa. Opettajan rooli nähtiin edelleen erittäin tärkeänä: hän on roolimalli ja luo uskoa tulevaisuuteen.

Moni kiinnitti huomiota siihen, että kouluissa ja oppilaitoksissa on enemmän maahanmuuttajia kuin heidän kouluaikanaan. Erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa vierailleet kokivat, että maahanmuuttajien integroiminen koulutusjärjestelmään ja yhteiskuntaan on yksi keskeinen haaste. Osallistujat kokivat, että Suomen nykyinen koulutusjärjestelmä ei ole kyennyt joustavoitumaan riittävästi, jotta se palvelisi maahanmuuttajia parhaalla mahdollisella tavalla.

Koulutuksen ja kasvatuksen lisäksi sivistyselämän arkeen tutustuttiin myös museoissa ja kirjastoissa. Osallistujat pitivät hyvänä, että jo varhaiskasvatuksessa vieraillaan museoissa. Kiitosta sai myös Suomen kulttuurirahaston ja taidelaitosten yhteinen kampanja, jonka ansiosta kaikki kahdeksasluokkalaiset pääsivät tutustumaan taiteeseen Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Kirjaston uusi palvelulupaus on pitää kaikki mukana ja antaa kansalaistaitoja. Tätä pidettiin erittäin onnistuneena. Kirjasto sai kiitosta myös siitä, että se on kyennyt löytämään rajapintoja muiden toimintojen kanssa: Kirjaston lastenosasto voi toimia neuvolan odotushuoneena tai lehtiosasto terveyskeskuksen odotusaulana.

Kirjasto on kyennyt tukemaan uudenlaista oppimista integroitumalla muihin yhteiskunnan toimintoihin. Myös kirjastoauto on muuttanut muotoaan: kirjojen lainaamisen lisäksi se tekee nuorisotyötä, toimii oppimisympäristönä ja järjestää erilaisia kampanjoita.

Lähijaksolla ratkottiin sivistyksen tulevaisuuden haasteita

Toisella lähijaksollaan sivistysakatemialaiset ratkoivat sivistykseen liittyviä tulevaisuuden haasteita, jotka opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen heille ensimmäisellä lähijaksolla esittivät. Haasteet koskivat vanhempien osallisuuden lisäämistä koulun arjessa, korkeakoulututkintojen suorittaneiden määrän lisäämistä, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista, tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen määrittämistä ja koulutuksen keskeyttäneiden määrän vähentämistä.

Tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen haastetta osallistujat lähtivät ratkaisemaan siitä näkökulmasta, että työn ja oppimisen rajaa tulisi radikaalisti hälventää. On vaikea tietää, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja mitkä ammatit ovat edelleen olemassa. Siksi kannustinloukut tulisi sivistysakatemialaisten mielestä poistaa, jotta kaikki työ ja opiskelu olisi kannattavaa.

Sivistysakatemialaiset ehdottivat, että kolme vuotta täyttäneille lapsille tarjottaisiin maksutonta varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa, jotta nykyistä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta koskevaa ohjeistusta ja neuvontaa tulisi lisätä ja kehittää kuntatasolla, erityisesti neuvoloissa ja perhekeskuksissa. Myös sosiaalietuuksiin ehdotettiin muutoksia, jotta taloudelliset seikat eivät ole esteenä varhaiskasvatukseen osallistumiselle.

Vanhempien osallisuuden lisäämiseksi sivistysakatemialaiset lähtivät ideoimaan uusia tapoja, joilla kotiväki voisi osallistua koulun arkeen. Osallistujat kehittivät konseptin ”Koulujen SuomiLove vanhemmille” -televisio-ohjelmasta, jossa esiteltäisiin erilaisia tapoja tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Näin voitaisiin innostaa mukaan myös niitä perheitä, jotka eivät aktiivisesti osallistu yhteistyöhön koulun kanssa.

Ratkaisuna ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen sivistysakatemialaiset kannattivat laaja-alaisia hakukohteita, jotta opiskelupaikkaa hakiessa ei tarvitsisi tietää tarkalleen, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Kun opintojen alkuvaiheessa tutustutaan eri ammatteihin ja työtehtäviin, oma ala ja opintojen suunta on helpompi valita ja keskeyttäminen vähentyy.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän lisäämiseksi ehdotettiin tehostettuja toimia oman alan löytämiseksi ennen korkeakouluopintoja, nuorten opintovalmiuksien lisäämistä ja tutkintorakenteiden selkiyttämistä. Lisäksi ehdotettiin, että pääsyvaatimuksia helpotetaan niillä aloilla, joilla on pulaa osaajista.

Sivistyksen käsite kaipaa tuuletusta

Sivistysakatemia totesi, että sivistyksen käsite vaatii päivittämistä. Sivistys koettiin sellaiseksi tietojen ja taitojen joukoksi, joka mahdollistaa elämässä pärjäämisen ja monimutkaisuuden ymmärtämisen. Lisäksi siihen kuuluu ymmärrys erilaisuudesta. Sivistys ei ole koskaan mustavalkoista. Se on myös uteliaisuutta ja avointa mieltä uusia asioita ja ihmisiä kohtaan sekä halua kehittyä ja ymmärtää.

Sivistys nähtiin panostuksena kansakunnan tulevaisuuteen. Sivistysakatemialaiset korostivat, että meidän täytyy huolehtia, että sivistys mahdollistetaan kaikille: sivistyneessä yhteiskunnassa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Kun ihminen menettää muun, jäljelle jää sivistys − sivistystä ei voi kukaan ottaa pois.

Lue lisää

Sivistysakatemia on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen vuonna 2017 käynnistämä ohjelma. Sivistysakatemiaan kutsutaan vuosittain osallistujia yhteiskunnan eri sektoreilta, muun muassa yhteiskunnallisia vaikuttajia ja päättäjiä. Sivistysakatemian tavoitteena on päivittää sivistyksestä käytävää keskustelua, lisätä koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen ja kulttuurielämän arvostusta sekä löytää ratkaisuja Suomen sivistystason ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Ensimmäinen sivistysakatemian kurssi alkoi Suomen 100-vuotisjuhlavuonna syksyllä 2017.

Sivistyksen ”maanpuolustuskurssi” kokoontui toiselle lähijaksolleen helmikuun alussa. Eri alojen asiantuntijat, päättäjät ja vaikuttajat ratkoivat yhdessä sivistyksen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia sivistyselämään tutustumisesta ja pohdittiin sivistyksen syvintä olemusta.

 

FacebookTwitterYouTube