21.12.2018

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä putosi lukukausimaksujen myötä, mutta hakijoiden määrä on palautumassa ennalleen

Verkkouutinen

Suomalaisissa korkeakouluissa tutkinto-opinnot aloittaneiden ulkomaalaisten määrä putosi neljänneksellä vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Pudotus koskee erityisesti EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevia uusia opiskelijoita, joilta alettiin syksyllä 2017 periä lukuvuosimaksuja. Maksut heijastuivat myös samana syksynä opiskelupaikkaa hakeneisiin, joita niin ikään oli aiempaa vähemmän. Tilanne näyttäisi kuitenkin olevan tasaantumassa, sillä syksyllä 2018 alkaviin koulutuksiin hakeneiden ulkomaalaisten määrä nousi taas maksuja edeltäneelle tasolle.

Vuonna 2017 Suomessa korkeakouluopintonsa aloitti runsaat 4 150 uutta ulkomaalaista opiskelijaa pääasiassa ammattikorkeakoulututkintoon ja yliopistojen maisteritutkintoon johtavissa koulutuksissa. Määrä putosi neljänneksellä vuodesta 2016, jolloin uusia opiskelijoita oli 5 500. Eniten vähenivät maisteriopintonsa aloittaneet, joita oli nyt 37 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneiden määrä laski 17 %.

Kaikkiaan suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli 20 362 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Tämä joukko oli 700 opiskelijan verran pienempi kuin edellisenä vuonna ja laskua tapahtui sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoissa. Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on noin 7 %, mikä on edelleen hieman suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin (5,7 % v. 2016).

Vain neljännes ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista tulee EU/Eta-alueelta

Kaikista suomalaisten korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista vain 24 % on kotoisin EU/Eta-alueelta. Vuonna 2017 opinnot aloittaneissa alueelta tulevia oli 28 %, mikä on reilut 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Opiskelijamäärän vähentyminen osuu siis kokonaan EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevaan joukkoon.

Yliopistoissa opiskelee hieman keskimääräistä enemmän aasialaisia, ammattikorkeakouluissa taas afrikkalaisia opiskelijoita. Euroopan maista ja Afrikasta tulleiden opiskelijoiden osuus on pidemmällä aikavälillä pienentynyt ja vastaavasti aasialaisten opiskelijoiden osuus on kasvanut.

Eniten Suomeen tulee opiskelijoita Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista. Vietnamista tulleiden opiskelijoiden määrä on viime vuoteen saakka kasvanut reippaasti ja myös Nepalista sekä Venäjältä tulleiden määrä on noussut. Sen sijaan kiinalaisten opiskelijoiden määrä on ollut jo jonkin aikaa vähenemään päin. Vuonna 2017 aloittaneissa vain nepalilaisten määrä pysyi entisellä tasolla. Vietnamilaisopiskelijoiden määrä putosi eniten, heitä oli nyt reilusti alle puolet edellisen vuoden tilanteeseen verrattuna.

Korkeakoulujen ulkomaalaisten hakijoiden määrä kääntyi taas kasvuun

Syksyllä 2017 alkaneisiin koulutuksiin haki vähemmän ulkomaalaisia kuin vuotta aiemmin. Syksyllä 2018 hakijoiden määrä nousi jälleen lukuvuosimaksuja edeltävälle tasolle. Myös koulutukseen valittujen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrät kasvoivat, mutta eivät vielä syksyn 2016 lukemiin.

Ammattikorkeakoulujen hakijoista 16 % oli EU/Eta-maan kansalaisia, yliopistojen 15 %. Koulutukseen valituissa EU/Eta-kansalaisten osuus oli suurempi: ammattikorkeakouluihin valituissa heitä oli 20 % ja yliopistoihin 22 %. EU/Eta-kansalaisten osuus hakijoista ei ole lukuvuosimaksujen myötä kasvanut, vaan ennemminkin hieman laskenut.

Ammattikorkeakoulujen hakijoista 43 % tulee Aasiasta, 29 % Afrikasta ja 23 % Euroopasta, kun mukaan lasketaan sekä EU/Eta-maat että muut. Yliopistoissa vastaavat osuudet ovat 37 %, 27 % ja 21 %. Niiden luvuissa näkyy edelleen suuri joukko hakijoita, joiden kansalaisuus ei ole tiedossa.

Aasialaiset ja eurooppalaiset hakijat pärjäävät afrikkalaisia paremmin, sillä heistä useampi tulee valituksi koulutukseen. Ammattikorkeakouluissa koulutukseen valituista ulkomaalaisista aasialaisia on 48 %, afrikkalaisia 16 % ja eurooppalaisia 31 %. Yliopistoissa vastaavat osuudet ovat 44 %, 8 % ja 31 %.

Ammattikorkeakouluihin haettiin eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin Nigeriasta, Pakistanista ja Ghanasta. Vietnamista, Kiinasta ja Venäjältä tulevista noin puolet valittiin koulutukseen.

Lisää tilastoja

Suomalaisissa korkeakouluissa tutkinto-opinnot aloittaneiden ulkomaalaisten määrä putosi neljänneksellä vuonna 2017 edelliseen vuoteen verrattuna. Pudotus koskee erityisesti EU/Eta-alueen ulkopuolelta tulevia uusia opiskelijoita, joilta alettiin syksyllä 2017 periä lukuvuosimaksuja. Maksut heijastuivat myös samana syksynä opiskelupaikkaa hakeneisiin, joita niin ikään oli aiempaa vähemmän. Tilanne näyttäisi kuitenkin olevan tasaantumassa, sillä syksyllä 2018 alkaviin koulutuksiin hakeneiden ulkomaalaisten määrä nousi taas maksuja edeltäneelle tasolle.

 

FacebookTwitterYouTube