Kuva nuotiosta, sangosta ja lapiosta sekä ilotulituksesta
Kolme skenaariota Kokeilukeskuksen tulevaisuudesta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti Kokeilukeskuksen ulkoisen arvioinnin  syksyllä 2020. Arviointi toteutettiin riippumattoman ja kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arvioinnin tarkoituksena oli tarkastella Kokeilukeskuksen toimikautta kokonaisuutena ja Kokeilukeskusta hallinnonalan kokeiluna. Arvioinnin tehtävänä oli tuottaa alustavia johtopäätöksiä siitä, minkälaisia vaikutuksia Kokeilukeskuksen toiminnalla on ollut toimintakulttuurin muutoksessa ja Kokeilukeskuksesta systeemisen muutoksen edistäjänä. Arviointi koskee Kokeilukeskuksen tämän toimikauden arviointia. Kokeilukeskus ei sellaisenaan kuitenkaan jatka. Kokeilutoiminta jatkuu Opetushallituksessa kokonaisjohtamisen osana. Karvi on arvioinut aiemmin vuosina 2016−2017 Kokeilukeskuksen käynnistysvaihetta.

Arviointiraportti johtopäätöksineen perustuu Kokeilukeskuksen toimittamaan laajaan toimintaa kuvaavaan aineistoon ja haastatteluihin. Haastateltavina oli Opetushallituksen johdon ja henkilöstön edustajia, Kokeiluohjelman osallistujia, Paraskoulukiihdyttämön edustajia, sidosryhmien edustajia ja Kokeilukeskuksen henkilöstöä. Haastateltavat valittiin Kokeilukeskuksen toimittamaa listaa hyödyntäen.

Opetushallituksen rooli ja tulevaisuus

Kokeilukeskuksen perustaminen voidaan nähdä osana laajempaa yhteiskunnallista muutosta, joka koskettaa kaikkia opetusalan organisaatiota. Tässä murroksessa Opetushallituksessa on lähdetty etsimään uusia toimintamuotoja uuden yksikön perustamisen avulla. Kokeilukeskukselle asetettuja tavoitteita voi pitää muutoksen edistämisen osalta erityisen vaativina. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella tiedetään, kuinka haastavaa ja hidasta pysyvän tavoitteellisen laadullisen muutoksen aikaan saaminen on koulutussektorista riippumatta.

Kokeilukeskukselle alun perin asetetuista tavoitteissa, arviointiryhmän käyttöön saadusta materiaalista sekä tehdyistä haastatteluista ilmenee selkeä jännite jatkuvuuden ja muutoksen välillä. Uusi kehittämisyksikkö sai alusta lähtien varsin paljon liikkumatilaa uusien toimintamuotojen ja -tapojen etsimisessä. Innovaatioiden synnyttämisen näkökulmasta ratkaisu on ollut perusteltu. Samalla yksikkö on jo lähtökohtaisesti toiminut hyvin erilaisessa toimintakulttuurissa kuin varsinainen koko virasto

Yksikön toiminnasta tähän asti saadut kokemukset ovat erilaisia ja perustuvat erityyppisiin tilanteisiin sekä Opetushallituksen sisällä että eri yhteistyöverkostojen osalta. Näiden vuorovaikutustilanteiden ja toimintojen aikajänne on ollut myös erilainen. Arvioinnit ja kokemukset ovat subjektiivisia ja tilannesidonnaisia, niiden keskinäinen vertailtavuus on monelta osin vaikeaa.

Kokeilukeskus nähtiin kentällä innovatiivista buustia tuovana toimijana

Kokeilukeskus nähtiin varsin yhdenmukaisesti myönteisenä, uudenlaista innovatiivista buustia koulu- ja kuntasektorille tuovana toimijana. Keskuksen linkittymistä kansallisiin tavoitteisiin ja toimimista merkittävän opetusalan asiantuntijaorganisaation yksikkönä arvostettiin. Kokeilukeskuksen nähtiin toimivan suunnannäyttäjänä, ovien avaajana ja yhteistyön mahdollistajana kentän suuntaan myös muulle Opetushallituksen henkilöstölle.

Kokeilutoimintaan osallistuneille kunnille ja kouluille oli suuri hyöty ja lisäarvo Kokeilukeskukselta saamastaan sparrauksesta ja tuesta. Tämä on erilainen toimintatapa perinteisen asiantuntijaorganisaation käytänteissä. Tällainen nähtiin rohkeana ja raikkaana toimintana, jossa Kokeilukeskus sai tasapainoilla asiantuntija- ja kokeilijaroolien välillä. Itsensä haastaminen sekä ymmärryksen vahvistuminen siitä, että virheitä ei kannata pelätä, ja että pienilläkin asioilla on merkitystä, nähtiin myös Kokeilukeskuksen toiminnan anteina.

Kokeilukeskus sai paikoin aikaan rohkeuden ja uskalluksen siemenen leviämisen paikallistasolle. Kokeilujen myötä syntyi useita käyttökelpoisia toimintamalleja ja -käytänteitä. Olisiko näitä mahdollista jakaa laajemmalle yleisölle esimerkiksi virtuaalisin kokeiluhankemessuin? Näin toimien Kokeilukeskuksen toiminnalla olisi laajempi yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Opetushallituksen sisällä kokemukset Kokeilukeskuksesta ja arviot sen onnistumisesta kokeiluna ovat vahvasti polarisoituneita monella eri akselilla.

Opetushallituksen sisällä kokemukset Kokeilukeskuksesta ja arviot sen onnistumisesta kokeiluna olivat polarisoituneita monella eri akselilla. Sekä Opetushallituksen että kentän haastatteluissa nousi eri yhteyksissä esille tarve Kokeilukeskuksen tyyppisille avauksille sekä se, että tällaiset kokeilut edellyttävät toimijoilta kykyä kestää ristiriitaisia odotuksia, lupaa tehdä toisin ja lupaa käyttää myös aikaa toisin. Osa haastateltavista toi esiin Kokeilukeskuksen irrallisuuden muusta toiminnasta.

Kentän viesteissä Kokeilukeskusta pidettiin merkkinä Opetushallituksen positiiviseksi koetusta toimintakulttuurin muutoksesta. Aineistossa oli myös suoria viittauksia hanke- ja kehittämistoiminnan muutoksiin, joissa Kokeilukeskuksen kaltaisen toimijan integrointia hankkeisiin pidettiin toivottavana ja jopa käänteentekevänä ajurina laajemmille, jopa systeemisille muutoksille. Tällaiset arviot antavat viitteitä siitä, että kokeilu on täyttänyt tietyt sille asetetut tavoitteet ainakin kentällä.

Opetushallituksen sisällä taas yhdeksi kokeilun onnistumisen indikaattoriksi nostettiin se, että kokeilutoiminnan jatko on jo tuotu näkyväksi osaksi uutta strategiaa ja organisaatiota. Kritiikki ei kohdistunut Kokeilukeskuksen toimintaan sinänsä, vaan enemmänkin tapaan, jolla kokeilu oli käynnistetty ja jolla siitä oli viestitty sisäisesti. Tässä kritiikissä Kokeilukeskuksen perustamisen lähtökohdat ja tavoitteet nähtiin epämääräisinä ja epäselvinä.

Kokeilukeskuksen toiminnassa tunnistettiin systeemisen muutoksen edellyttämiä toimintaperiaatteita

Kokeilukeskuksen omassa toiminnassa on tunnistettavissa systeemisen muutoksen edellyttämiä toimintaperiaatteita ja tavoitteen mukaista kehittämistyötä sekä laajasti hyödynnettävää tietotaitoa systeemisestä muutoksesta. Tästä näkökulmasta voidaan olettaa, että jos kokeilutoiminta laajenee ja juurtuu Opetushallituksessa, sen vaikutukset todennäköisesti sysäävät liikkeelle tai vahvistavat myös kentällä laajempia, systeemisiä muutoksia, joita kokeilutoiminnalla erityisesti pystytään edistämään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hallinnonalat ja organisaatiorajat erottavien siilojen madaltaminen ja ne ylittävän yhteiskehittämisen edistäminen; ketteryyteen ja rohkeisiin kokeiluihin kannustavan toimintakulttuurin vahvistaminen; sekä tutkitun tiedon soveltaminen nopeasti käytännössä.

Erityisesti kentän palautteessa Kokeilukeskuksen toiminta koettiin kokonaisvaltaiseksi, toiminnan lähtökohtia ymmärtäväksi, luottamusta herättäväksi yhteistyöksi, joka kannusti kokeiluun osallistujia kriittisesti pohtimaan kehittämisen lähtökohtia. Tätä periaatetta pidettiin hyvänä ja uutena tapana ymmärtää koulujen monimutkaista toimintakulttuuria, samalla kun siihen annettiin myös asiantuntijatukea. Toimintatapa arvioitiin suhteessa moniin aikaisempiin kokeiluihin hyvin myönteisenä ja Opetushallituksen toiminnan osalta onnistuneeksi ja uudenlaiseksi tavaksi toimia. Kokeilu tuotti tätä kautta myönteistä julkisuutta Opetushallitukselle. Näitä myönteisiä päätelmiä rajoittaa kuitenkin se, että kyseisten oppilaitosten osalta ei ole käytettävissä tehtyjen haastattelujen lisäksi muuta materiaalia kokeilujen onnistumisesta tai niiden siirtovaikutuksesta kunnan sisällä. 

Koulun kehittämisen näkökulmasta saatu tulos on kuitenkin myönteinen. Arvioinnin perusteella tätä toimintatapaa kannattaisi edelleen jatkaa ja laajentaa. Kentällä tapahtuneilla kokeiluilla pyrittiin rohkeisiin, innovatiivisiin toimintatapoihin, jotka mahdollisesti sysäisivät aikaan systeemistä muutosta. Pidempiaikainen seuranta mahdollistaisi arvioinnin siitä, onko systeemistä muutosta tapahtunut. Kokeilujen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida muutaman vuoden päästä; jäivätkö yksittäiset kokeilut paikallistason hankehumpan hetkellisiksi innovaatioiksi vai onko niillä ollut pysyvyyttä? Jälkeenpäin olisi mahdollista selvittää myös, saivatko kokeilut aikaan laajempaa toimintatapojen ja ajattelun uudistumista, ja onko niillä pystytty kehittämään ihmisten kyvykkyyttä ja toimijuutta asioiden sijaan?

Kokeilukeskuksen toiminnan suoria vaikutuksia eri konteksteissa on varsin vaikea arvioida näin lyhyen toimintakauden ajalta. Arvioinnin valossa Kokeilukeskus on tässä lyhyessäkin ajassa omalla toiminnallaan tehnyt näkyväksi Opetushallituksen vakiintuneita ja kenties itsestään selvinä pidettyjä käytäntöjä sekä tuonut keskusteluun avauksia, joiden johdosta eri foorumeilla on jouduttu perustelemaan muutostarpeita tai tarpeita säilyttää olemassa olevia rakenteita tai toimintamalleja. Tämä on ollut todennäköisesti merkityksellistä niissä muutosprosesseissa, joita Opetushallituksen koko Kokeilukeskuksen toimintakauden ajan on ollut käynnissä muutenkin.

Kokeilukeskuksen koettiin vaikuttaneen myönteisesti käynnissä olevien laajempien muutostavoitteiden toteutumiseen ja kenties jopa vauhdittaneen niitä avartamalla ajattelua sekä tuomalla mukanaan raikkaita uusia näkökulmia ja yllättäviäkin lähestymistapoja, joiden pohjalla on vahvat perustelut ja tutkittu tieto. Kokeilukeskuksen "can do" -asenteen ja ”Jos et kokeile ja erehdy, et voi tietää” -periaatteen mukaisen toiminnan katsotaan tuoneen sisäiseen kehittämiseen arvokkaita impulsseja siitä, miten kokonaisuutta ja virastoa johdetaan ja muutetaan tässä ajassa.

Kokeilutoiminnan jatkon skenaariot

Skenaario 1. Tuli muuttuu tuhkaksi

Kokeilu päätyy tiedoksi. Tulokset tallennetaan raportteihin, käsikirjoihin, intraan ja ne voi tarvittaessa etsiä sieltä. Tämä skenaario nousi vahvasti esille esimerkiksi niissä haastatteluissa, joissa suhtautuminen kokeiluihin oli myönteistä, mutta joissa kokeilutoiminnan soveltaminen omassa työssä nähtiin vaikeana, jopa mahdottomana. Yksilötasolla kokeilutoiminta nähdään ehkä tulevaisuudessa itsensä kehittämisen tai uusien työkalujen oppimisen mahdollisuutena, jolloin vaikutuksia voi syntyä sitä kautta. Vertaus tulen muuttumisesta tuhkaksi syntyi siitä, että tässä skenaariossa halua ja uskoa omakohtaiseen muutokseen ei välttämättä koeta olevan, vaikka sitä aidosti näytään arvostettavan muiden tekemänä. Tässä skenaariossa Kokeilukeskuksen vaikutuksia voisi arvioida vaikkapa sen perusteella, kuinka paljon ja missä yhteyksissä kokeilun aikana tuottamaa tietoa ja toimintamalleja hyödynnetään jatkossa.

Skenaario 2. Tuli jatkuu ilotulituksena

Kokeilu päätyy tunteeksi. Kokeilun tulokset herättävät tunteita – innostusta ja inspiraatiota - ja sen seurauksena kokeilusta syntynyttä tietoa saatetaan hyödyntää toiminnassa. Epämuodollinen verkostoituminen, keskusteleva arviointi ja vertaistuki voi löytää paikkansa talon sisällä ja kokeilut voivat jatkua ja vakiinnuttaa paikkansa yllättävissäkin konteksteissa. Kokeileminen ei kuitenkaan ole sisäänrakennettu osa johtamista tai toimintakulttuuria vaan ennemminkin yksilötason valinta työotteessa. Tällaisessa skenaariossa vaikutuksia voisi kenties ajatella mitattavan henkilöstön osaamisen ja koetun työilmapiirin kautta.

Skenaario 3. Tuli sytyttää roihun

Kokeilu päätyy toiminnaksi. Kokeileminen johdetaan osaksi toimintakulttuuria, tehtävänkuvat ja tekemisen tapa muutetaan. Kokeilevan kehittämisen keinojen systemaattinen hyödyntäminen tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä on tietoinen valinta, josta seuraa kenties se, että myös muiden työtapojen, toimintamallien, kehittämistyökalujen ja lähestymistapojen toteuttaminen ja hyödyntäminen tulee perustelluksi uudelleen. Tässä skenaariossa vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi toteutuu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä muuhun vaikutusten arviointiin sisällytettynä.

 

Teksti: Johtava arviointiasiantuntija Tarja Frisk, Karvi, yliopistonlehtori Jari Salminen, helsingin yliopisto, kehitysjohtaja Elina Ylikoski, Diakonia-ammattikorkeakoulu, sivistysjohtaja Anna-Mari Summanen, Taipalsaaren kunta