Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat

Euroopan nuorisovuoden Awards – Suomen parhaat osallistajat-kilpailun ensimmäisen sijan jakoivat Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

Photo: Jenny Ekblad

Euroopan nuorison teemavuoden päätöstapahtumaa vietettiin torstaina 19.1.2023 Kulttuuritehdas korjaamolla Helsingissä. Päivä huipentui päätösjuhlaan jossa Euroopan nuorisovuoden Awards - Suomen parhaat osallistajat-kilpailun voittaja(t) julkistettiin. Kilpailussa etsittiin Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia ja sen kautta haluttiin nostaa esiin suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Kilpailuehdotuksia sai jättää aikavälillä 9.5-15.11.2022 ja niitä tuli yhteensä 51 kappaletta. Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva sisäinen raati valitsi tulleista ehdotuksista 10 finalistia. Kaikkien kymmenen finalistin edustajat on kutsuttu Opetushallituksen toimesta Brysseliin opintomatkalle, jossa he saavat mahdollisuuden sekä kertoa omista osallistamisen malleistaan, että saada ideoita oman toimintansa kehittämiseen. Alla voit tutustua kaikkiin kymmeneen finalistimalliin. 

Finalisteista lopullisen voittajan valitsi seitsemänhenkinen ulkopuolinen raati johon kuuluivat Elina Eerola, Sitran asiantuntija Uudet vaikuttamisen tavat-tiimissä, Viveca Hagmark, toiminnanjohtaja Folkhälsans förbund, Ahmad Hosseini, yhteiskuntarauhan asiantuntija, Tomi Kiilakoski, Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija, Jenna Koikkalainen, lastensuojelun kokemusasiantuntija, Satu Rantakärkkä, nuorten vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, SPR sekä Lotta Tuominen, Suomen nuorten EU-delegaatti. 

Kaikki finalistiehdokkaat olivat korkealaatuisia ja keskenään hyvin erilaisia. Tästä syystä raati lopulta päätyi jaettuun ensimmäiseen sijaan ja voittajiksi valittiin kaksi todella erilaista toimijaa ja mallia, jotka vaikuttavat eri koossa ja eri tasoilla. Nämä olivat Mentoring for future-hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto).

Mallit ovat pitkälti vastinpareja toisilleen: Toinen on ison organisaation malli, toinen pieni ja nuorten itsensä aloittama malli.  Toisessa osallisuus toteutuu kasvokkain, toisessa digimuodossa. Toinen liittyy vapaa-aikaan, toinen koulutukseen. Toinen liittyy oikeuteen saada tietoa, toinen taas oikeuteen tulla ymmärretyksi. Mentoring for future-hanke puhutteli, sillä se puuttuu rakenteelliseen ja yhteiskunnalliseen ongelmaan joka vaikuttaa nuorten elämään, ja tätä ongelmaa on itse lähdetty konkreettisesti ratkomaan nuorten toimesta. Malli nähtiin yhteiskuntarauhaa edistävänä ja se avaa ovia myös muille yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille.  Nuortennetti taas tarjoaa sekä osallisuutta että osallistumista ja jokainen voi osallistua omien voimavarojensa mukaan. Nuoret ovat mukana toiminnassa monessa eri roolissa ja malli tavoittaa nuoria ympäri Suomen. Malli käsittelee erittäin ajankohtaisia teemoja nuorten elämässä ja yhteiskunnassa yleisesti.

Photo: Jenny Ekblad

Lisäksi yleisö sai  äänestää omaa suosikkiaan. Kaiken kaikkiaan ääniä tuli 984 kappaletta ja voittaja sai näistä 203 kappaletta. Yleisön suosikiksi valittiin  Mentoring for Future-hanke.

10 finalistia:

1. Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke)

2. Sijaishuollon haastekisa (Pesäpuu ry) 

3. Muuttajat! (Plan International Suomi)

4. SKUNK ungdomsstyrd förening - makt på riktigt (SKUNK skärgårdsungdomarnas intresseorganisation)

5. Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

6. Nuoret mukaan! – Nuorten vapaaehtoistyö- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eläinsuojelukentällä (SEY Suomen eläinsuojelu)

7. Sastamalan yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden malli (Sastamalan kaupunki/ Liikunta- ja nuorisopalvelut)

8. Nuorten osallisuuden kehittäminen kauppakeskus Lippulaivassa (Nuorten Palvelu ry)

9. NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen (NYT! -tutkimushanke, Tampereen yliopisto)

10. Future Mentors programme (Espoon kaupunki)

Lyhyesti ehdokkaista:

1. Mallin nimi Mentoring for Future -hanke
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Mentoring for Future -hankkeen käynnistivät korkeakouluopiskelijat, jotka alkoivat pohtia, miksi ulkomaalaistaustaisille nuorille tarjotaan useammin ammatillista jatkokoulutusta kuin korkeakouluopintoja. Vuonna 2019 hankkeen nuoret opiskelijat käynnistivät nuorisojärjestön nimeltä Rauhan ja hyvinvoinnin järjestö, jossa he alkoivat kehittää projektin toimintaa entisestään.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse? 
Malli edustaa nuorilta nuorille käytäntöä ja aktiivisia tekijöitä ovat nuoret itse. Malli käsittelee myös tasa-arvo- ja representaatiokysymyksiä sekä ruohonjuuritasolla että laajemminkin. Malli lisää nuorten osallistumista koulun toiminnan suunnitteluun. Pyrimme kuuntelemaan nuorten ajatuksia koulutuksen tasa-arvon edistämisestä ja siten tekemään kouluista turvallisen oppimisympäristön kaikille nuorille.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan?
Syynä hankkeen käynnistämiselle oli se, että korkeakoulujen käytävillä näkyy vähän etnisiin vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita. Nuoret korkeakouluopiskelijat jäivät ihmettelemään, miksi ulkomaalaistaustaisille nuorille tarjotaan useammin ammatillista jatkokoulutusta kuin
korkeakouluopintoja. Hanke tarjoaa nuorille tietoa erilaisista koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista sekä pyrkii huolehtimaan yhdessä opinto-ohjaajien kanssa yläkouluikäisten ja lukiolaisten innostavasta ja kannustavasta opinto-ohjauksesta.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa? 
Kaikki kiinnostuneet nuoret voivat osallistua hankkeeseen, mutta kohderyhmämme ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, koska vuonna 2018 pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluissa opiskeli maahanmuuttajataustaisia 15,4 prosenttia. Yliopistossa opiskelevista 10,2 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia. Luvut ovat pieniä, sillä tutkimusten mukaan opetusalan
ammattilaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin ennakkoluuloisesti tarjoamalla heille uramahdollisuuksiksi useimmiten vain terveydenhoitoalan tai muun ammattitason koulutuksia. Olemme tämän vuoden aikana tavoittaneet lähes 2000 nuorta(valokuvanäyttelyjen, kirjajulkaisun, koulutuksien, seminaarien ja keskustelutilaisuuksien kautta).
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli? 
Malli tukee nuorten ja koulujen välistä yhteistyötä sekä opinto-ohjauksessa kuunnellaan nuorten todellisia toiveita, eikä automaattisesti ohjata heitä ammatilliseen koulutukseen. Nuorilta kysytään mitä he oikeasti haluavat tehdä työkseen, eikä mihin he luulevat kelpaavansa, tai vielä
pahempaa, mihin joku muu luulee heidän kelpaavan. Hanke puskee maahanmuuttajataustaisia nuoria kohti unelmiaan ja haaveammattejaan, ja auttaa matkalla oikeaan suuntaan.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
Malli tarjoaa esikuvia ja samaistuttavia roolimalleja ja siten vahvistaa inklusiivisen koulutukset toteutumista ja luo turvallisen oppimisympäristön. Malli tarjoaa yläkouluikäisille ja lukiolaisille mentoreita ja rinnalla kulkijoita, jotka tukevat urahaaveiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Nuoret mentorit ja rinnalla kulkijat auttavat yläkouluikäisiä ja lukiolaisia yhdessä opinto-ohjaajien kanssa nuoria tarjoamalla tietoa, näyttäessään tietä ja luodessaan uskoa siihen, että omien unelmien seuraaminen on mahdollista kaikille taustasta riippumatta. Osallistuneen nuoren kiitosviesti mentorillemme: Kiitos, X kun autoit minua silloin kun olin yksin ja toivoton. Silloin kun kukaan ei uskonut minuun. Kiitos kaikesta ja erityisesti siitä, että opetit minulle kuinka tärkeää on uskoa itseeni kun kukaan muu ei usko.

1. Mallin nimi Sijaishuollon haastekisa
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Pesäpuu ry on lastensuojelun kehittämisyhteisö, joka kehittää lastensuojelua vahvistaen lasten osallisuutta ja  kuulluksi tulemista sekä edistäen lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse?
Lastensuojelun  sijaishuollossa eli sijaisperheissä, perhekodeissa ja lastensuojelulaitoksissa asuvat ja asuneet nuoret pääsivät tuottamaan kokemustietoa ja luomaan omia ratkaisuehdotuksiaan lastensuojelun sijaishuoltoa koskeviin haasteisiin.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan?
Haastekilpailuille olennaista ovat haaste tai haasteet, joita ratkaistaan. Sijaishuollon haastekisassa nuoret tuottivat ratkaisuehdotuksia nuorten päihteidenkäyttöön, luvattomiin poissaoloihin, lapsen oikeuksiin ja lastensuojelun kehittämistoimintaan liittyen.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Sijaishuollon haastekisaan osallistui alusta loppuun saakka yhteensä 60 lastensuojelun sijaishuollossa asuvaa ja asunutta nuorta sekä sijaisperheiden biologista lasta.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli? 
Sijaishuollon haastekisan avulla saatiin nuorten arvokasta kokemustietoa ja konkreettisia ratkaisuehdotuksia nuorten elämään vaikuttaviin ilmiöihin liittyen. Osallistujista noin puolella ei ollut aiempaa kokemusta kehittämistyöhön osallistumista. Palautteen mukaan haastekisa tarjosi nuorille mahdollisuuden oppia lukuisia uusia taitoja ja vahvisti heidän toimijuuden ja osallisuuden kokemuksiaan. Malli on kustannustehokas ja helposti siirrettävissä myös muuhun nuorten kanssa tehtävään työhön.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)/
Haastekisaan osallistuminen antoi mahdollisuuden pohtia lastensuojeluun liittyviä keskeisiä asioita syvemmällä tasolla. Pääsimme myös hyödyntämään omaa tietämystämme ja kokemuksiamme. Kisaan osallistuminen vaati paljon rationaalista ajattelua ja kiinnostusta aiheeseen. Opimme haastekisan aikana paljon lapsen oikeuksien sopimuksesta, tiimityöskentelystä ja ajankäytöstä. Haastekisaan osallistuminen opetti myös lastensuojeluun liittyvistä yleisistä käytännöistä. Omista kokemuksista kertominen sijaishuoltoon ja lapsen oikeuksien toteutumattomuuteen liittyen helpottui haastekisaan osallistumisen myötä.

1. Mallin nimi Muuttajat!-demokratiakasvatusmalli
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Plan International Suomi on kansainvälinen lastenoikeusjärjestö, joka haluaa saavuttaa oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen maailman. Plan parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse? Kiteyttäkää mallin perusidea napakkaan muotoon.
Muuttajat! -demokratiakasvatusmalli vahvistaa hiljattain Suomeen muuttaneiden 15–29-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisia tietoja, osallistumisrohkeutta ja osallisuuden kokemuksia. Malli tarjoaa vuorovaikutteisen ja inklusiivisen toimintaympäristön yhteiskunnallisten teemojen ja vaikuttamisen harjoitteluun. Toiminta keskittyy demokratiakasvatuksen toiminnallisiin oppituntivierailuihin, vapaa-ajalla toteutettaviin koulutusohjelmiin ja nuorten vaikuttamiskokeiluihin, jotka huomioivat turvallisen osallistumisen ja oppimisen erilaiset muodot.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan? 
Demokratiakasvatusmalli on kehitetty vastaamaan tarpeeseen vahvistaa oppivelvollisuusiän lopussa tai sen jälkeen Suomeen muuttaneiden nuorten yhteiskunnallisia tietoja ja osallisuuden kokemuksia. Mallin tavoitteena on luoda yhteiskunnallisesta osallistumisesta kiinnostava, yhdenvertainen ja innostava teema, joka yhdistyy oivallisesti nuorten arkeen. Samalla malli vastaa tarpeeseen luoda matalan kynnyksen osallistumispaikkoja, jotka tukevat nuorten monimuotoisten äänten kuulumista ja potentiaalin näkymistä suomalaisessa demokratiassa.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Demokratiakasvatusmalliin osallistuu vuosittain noin 450 oppivelvollisuusiän lopussa tai sen jälkeen Suomeen muuttanutta 15–29-vuotiasta nuorta. Mallin vahvuus on nuorten sukupuolten, kulttuurien, kielten ja sosioekonomisten taustojen monimuotoisuudessa.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli? 
Muuttajat! -demokratiakasvatusmalli on Suomen paras osallistamisen malli, sillä se keskittyy tukemaan juuri niiden nuorten osallisuuden resursseja ja kokemuksia, jotka eivät välttämättä muuten löytäisi turvallisia vaikuttamispaikkoja ja ääntänsä suomalaisessa yhteiskunnassa. Mallissa yhdistyy palava halu toiminnan ja yhteiskunnan jatkuvaan kehittämiseen nuorten merkityksellisten ideoiden ja tarpeiden pohjalta.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
”Opin kertomaan oman mielipiteen ja sen, miten se mun sanoma asia voi vaikuttaa. Jos pystyn vaikuttamaan yhteen ihmiseen, se on jo iso asia. Opin esiintymään ja sen, että mun sanominen on tärkeämpää kuin mun jännityspelko. Opin miten vaikutetaan. Pääsin tapaamaan ihmisiä, jotka on tehnyt vaikuttamista. Opin niiden näkökulmista, haasteista, onnistumisista. Nykyään mä aina mietin, voinko vaikuttaa asioihin. Ennen en ajatellut asiaa ollenkaan, nykyään ajattelen aina.” – Nuoret toimijat -koulutusohjelman osallistuja

1. Mallin nimi SKUNK ungdoms styrd förening - makt på riktigt
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
SKUNK saariston nuorison etujärjestö on pieni alueellinen järjestö, joka toimii Ahvenanmaan saaristossa, saarten asettamien maantieteellisten esteiden kanssa. Etujärjestö sekä kehittää vapaa-ajan yhteistä järjestämistä että ajaa nuorten poliittisia etuja.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse?
SKUNK-malli perustuu siihen, että yhdistys antaa nuorten olla keskipisteessä ja saada valtaa, koulutetut nuorisotyöntekijät apunaan, jotka he itse palkkaavat ja joiden kanssa he toimivat. Koulutetun henkilöstön avulla nuoret voivat työskennellä uudistuneesti ja seurata menetelmien ja nuorisotutkimuksen kehittymistä yhdistyksen toiminnan laadun varmistamiseksi.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan?
SKUNK sai alkunsa vapaa-ajan mahdollisuuksien alueellisesta epäoikeudenmukaisesta jakautumisesta ja tarpeesta ajaa saariston nuorten etuja. Tavoitteena on antaa nuorille todellista valtaa ajaa heille tärkeitä asioita ja luoda vapaa-ajan toimintaa.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Kaikki 12-16-vuotiaat, joilla on saaristossa asumisesta johtuvia maantieteellisiä esteitä. Saariston yläkouluissa noin 30 oppilasta, jotka etsivä toiminta tavoittaa, ja lukiossa kaksinkertainen määrä. SKUNKin toiminta on avoin kaikille Ahvenanmaan nuorille. Yleensä leireillä osallistuu 8-25 nuorta. Järjestämme 6-15 leiriä vuodessa resursseista ja mahdollisuuksista riippuen. Siihen lisätään koulutukset, päiväaktiviteetit ja etsivä toiminta.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli?
Malli on todellinen. Toiminta on osoittanut kerta toisensa jälkeen, että tuen avulla nuoret ovat täysin päteviä omaamaan valtaa ja kantamaan vastuuta organisaatiosta ja voivat yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittää tärkeää ja mukaansatempaavaa harrastustoimintaa.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
"Olen ollut aktivisena SKUNKissa monta vuotta ja se on antanut minulle uusia tuttavuuksia ja mahdollisuuden verkostoitua, tunnen että minut nähdään ja kuullaan ja olen saanut selkeitä, konkreettisia mutta myös luovia työkaluja ilmaista itseäni nuoria koskevissa asioissa."

1. Mallin nimi Nuortennetti
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL edistää lasten oikeuksien toteutumista ja tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille eri elämäntilanteissa vertaistukea, neuvoja, monipuolista toimintaa ja osallistumisen mahdollisuuksia.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse? 
MLL:n Nuortennetti on nuorille suunnattu sivusto, joka tarjoaa tietoa, tekemistä, vertaistukea sekä aikuisen tukea nuorille. Sivustoa tuotetaan ja kehitetään palvelua käyttävien nuorten ja noin 30-40 aktiivisen vapaaehtoisen nuoren kanssa. Nuortennetistä löytyy nuorille tärkeitä tietotekstejä ja sisältöjä nuorten elämää koskettavista teemoista, joita tuottavat aikuisten sekä vapaaehtoisen nuorten lisäksi myös muut nuoret. Nuortennetistä löytyy myös aktiivinen esimoderoitu keskustelupalsta, jossa nuoret voivat saada turvallisesti vertaistukea itselleen tärkeisiin asioihin.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan? 
MLL:n Lasten ja Nuorten puhelimeen ja chattiin tulleiden yhteydenottojen perusteella huomattiin, että nuoret kaipasivat tietoa nuoruuteen liittyvistä teemoista, kuten seksuaalisuudesta, ihmissuhteista, kiusaamisesta tai hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Moni nuori koki ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä. Nuoret kaipasivat tukea sekä aikuisilta että vertaisiltaan. Nuortennetti perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen ja nykyään Nuortennetissä vierailee tuhansia nuoria vuosittain saamassa vertaistukea ja tietoa nuoria askarruttavista ja heille tärkeistä teemoista. Yksi Nuortennetin suosion salaisuus on, että Nuortennetti tarjoaa nuorille myös kanavan osallistumiseen sivuston tekemisen tiimoilta. Nuortennettiä tekevät itse nuoret nuorille! Nuortennetissä digiturvallisuus ja -taidot ovat keskiössä ja nuoria kannustetaan tasapainoiseen ja toisia kunnioittavaan mediankäyttöön.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Nuortennetin toiminnan keskiössä on syrjimättömyys. Kuka tahansa nuori voi osallistua Nuortennetin toimintaan sukupuolesta, asuinpaikasta, taustasta ja aiemmasta osaamisesta riippumatta. Nuortennetissä toimii mm. nuoria, jotka ovat muunsukupuolisia, kokeneet kiusaamista ja yksinäisyyttä, mielenterveyden ongelmia tai olleet lastensuojelun asiakkaina. He kokevat paitsi tukevansa muita, saavansa kavereita, tukea ja merkityksellisyyttä sekä merkityksellistä tekemistä. Vuonna 2021 Nuortennetissä oli yhteensä 1 155 000 käyntiä! Viimeisen vuoden sisällä Nuortennetin keskustelupalstalla on julkaistu yli 10 000 nuorten lähettämää viestiä. Sekä käyntien että keskustelupalstan viestien määrä on merkittävästi kasvanut koronapandemian aikana.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli?
Erityisen Nuortennetistä tekee se, että se on turvallinen alusta ihan kaikille nuorille. Huolehdimme, että jokainen saa Nuortennetissä olla juuri sellainen kuin on ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Nuortennettiä tehdään nuoria varten ja nuorten kanssa! Jollekin nuorelle Nuortennetti on elintärkeä tiedon kanava, toiselle harrastus ja tapa saada kavereita, kolmannelle kanava keskustella vertaisten tai aikuisen kanssa vaikeistakin aiheista. Nuortennetissä näkyy nuorten aktiivisuus. Nuortennetin tekemiseen voi kuka tahansa nuori osallistua itselle sopivalla tavalla, esimerkiksi lähettämällä sisältöjä  Nuortennetti antaa nuorille myös äänen puhua heille tärkeistä asioista ja tuoda niitä julkiseen keskusteluun.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
Tää nuortennetti on ihana paikka! Se on hyvä, kun täällä ei julkaista mitään ilkeetä tai sellasta näihin keskusteluihin. Ja jos tarvii jotain tukea, niin sitä saa aina. Osallistuminen Nuortennetin vapaaehtoistoimintaan on tuonut minulle paljon uusia tietoja ja taitoja. Olen saanut lisää kavereita, uusia kokemuksia ja mahdollisuuden vaikuttaa hienolla tavalla. Se on antanut myös mahdollisuuden tehdä muutosta olemalla omana itsenäni.

1. Mallin nimi Nuoret mukaan! – Nuorten vapaaehtoistyö- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eläinsuojelukentällä
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
SEY Suomen eläinsuojelu ry on Suomen suurin eläinsuojelujärjestö ja eläinsuojelun asiantuntija. SEYn tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia ja eläinyksilöiden arvostusta tuntevina ja kokevina olentoina.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse? Kiteyttäkää mallin perusidea napakkaan muotoon.
Nuoret mukaan! -hankkeen tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön ja vaikuttamiseen eläinsuojelukentällä. Nuorten ja SEYn päättäjien välistä keskustelua lisätään ja nuorten toiveita tuodaan päättäjien tietoon. Nuoret tuottavat toisten nuorten avuksi eläinsuojelutoiminnan oppaan.
4. Mistä osallistamismallissanne on kyse? 
Tarve Nuoret mukaan! -hankkeelle lähti nuorilta itseltään. SEYn teettämän kyselyn mukaan nuoret haluavat tehdä jotain konkreettista eläinten hyväksi, mutta heidän on ollut vaikea päästä mukaan SEYn paikallisyhdistyksien toimintaan. Hankkeen tarkoituksena on madaltaa nuorten osallistumiskynnystä ja tarjota heille vaikuttamismahdollisuuksia omalla paikkakunnallaan.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa? 
Hankkeen kohderyhmänä ovat 13-20 vuotiaat eläinsuojelusta kiinnostuneet nuoret. Paikallisten työpajojen ja nuorten johtoryhmän tuottaman eläinsuojelutoiminnan oppaan avulla tavoitetaan satoja nuoria ympäri Suomen.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli?
Hankkeemme on aidosti nuorisolähtöinen. Nuoret ovat olleet mukana hankkeen jokaisessa vaiheessa, niin ideoinnissa, suunnittelussa kuin toteutuksessa. Luomme hankkeemme avulla uusia toimintamalleja niin paikalliseen kuin valtakunnalliseen järjestötyöhön.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
”Tosi mukava kokemus. Ei tuntunut, että homma olis ’pelkästään aikuisille’ tai aikuisia varten, vaan aidosti tuntui nuorten hommilta.”

1. Mallin nimi Sastamalan yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden malli
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Sastamalan kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut tarjoaa maksuttomia ja/tai edullisia matalankynnyksen hyvinvointia edistäviä palveluita ja toimintaa kaiken ikäisille kuntalaisille. Toiminnassa korostuu tiivis yhteistyö järjestöjen, seurakuntien sekä kaupungin muiden toimialojen kesken. Toimialan kokonaisuuteen kuuluu mm. liikuntapaikkojen ylläpito, lasten uimaopetus, kerho- ja leiritoiminta, yksilö- ja pienryhmätyö, nuorisotilatyö, kuntalaisosallisuus, tapahtumat, liikuntaneuvonta sekä aikuisten (sis, ikäihmiset) ja erityisryhmien liikunnan ohjaus sekä vesiliikunta.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse? 
Sastamalan yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden malli on rakenne siitä, miten perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen opiskelijoiden osallisuutta tuetaan kunnassa. Malli sisältää selkeät rakenteet, vuosikellon ja henkilöstön tehtävänkuvaukset, joten malli on helposti hyödynnettävissä mihin tahansa lasten ja nuorten mielipidettä tai kehitysehdotusta tarvitsevaan hankkeeseen. Mallin perustana on oppilaskuntaosallisuus. Malli sisältää myös nuorisovaltuustotoiminnan toimintaperiaatteen ja yhteyden kunnalliseen sekä maakunnalliseen päätöksentekoon.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan?
Sastamalan kaupunki on vuonna 2009 syntynyt liitoskaupunki. Liitoskunnissa oli ollut käynnissä jo ennen kuntaliitosta osallisuushankkeita, jotka ovat sittemmin toimineet pohjana Sastamalan kaupungin yhtenäisen osallisuuden toimintamallin rakentamisessa. Mallin tavoitteena on toimia yhteisökasvatuksen ja lasten sekä nuorten osallisuuden "työkaluna", joka mahdollistaa jokaisen Sastamalan lapsen ja nuoren yhdenvertaisen kuulemisen.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Malli tavoittaa lähes kaikki kunnan nuoret, poikkeuksena oppilaitoksiin kuulumattomat nuoret, joita pyritään kuulemaan ja osallistamaan vaihtoehtoisilla tavoilla. Malli tavoittaa ikäluokat alakoulun ensimmäiseltä luokalta toisen asteen loppuun, myös erityisoppilaat eli tällä hetkellä Sastamalassa noin 4000 lasta ja nuorta.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli?
Sastamalan yhteisökasvatuksen ja osallisuuden malli on todettu käytännössä toimivaksi ja sitä voi hyödyntää laajalti nuorten osallistamisessa. Malli taipuu monenlaiseen osallistamiseen ja sitä on käytetty esimerkiksi osallistavan budjetoinnin jakamiseen ja kouluverkkoselvityksissä nuorten äänen kuulemiseen. Malli itsessään ei kaipaa suuria muutoksia, mutta tarvittaessa sitä on mahdollista muokata ja kehittää esimerkiksi väestörakenteen muuttuessa tai hyödyntää koko mallia tai sen osia myös muiden kohderyhmien, kuten työikäisten tai vanhusten, osallistamiseen.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
"Olen saanut harjoitusta ja ymmärrystä vaikuttamisesta ja pystynyt oikeasti vaikuttamaan asioihin esim. oman koulun asioihin ja kaupungin tapahtumien järjestämiseen. Parasta on, kun nuoria osallistetaan kokonaisuudessaan. Sastamalassa on helppo viedä asioita nuorisovaltuustolta kaupunginvaltuustoon, -hallitukseen ja lautakuntiin. Nuoria kuunnellaan hyvin ja otetaan nuorten mielipiteet aidosti vastaan. Oppilaskunnissa saadaan päättää omien koulujen asioista ja saadaan käytännön harjoittelua (esim. Huippukokous) hyvässä hengessä ja opettavaisesti." -Veeti, 18v.

1. Mallin nimi Nuorten osallisuuden kehittäminen kauppakeskus Lippulaivassa
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne 
Nuorten Palvelu ry on Kuopiossa vuonna 1969 perustettu valtakunnallinen sosiaalipedagogisen nuorisotyön kehittäjäjärjestö. Järjestö on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse?
Osallistamismallin tarkoitus on parantaa nuorten osallisuuden kokemusta, vaikuttamisen mahdollisuuksia ja turvallisuutta Espoonlahden kauppakeskus Lippulaivassa. Hankkeen aikana nuoret ovat vaikuttaneet konkreettisesti keskuksen tilojen suunnitteluun ja viihtyisyyteen, kirjaston sisustukseen ja aktiviteetteihin, maalanneet taidetta parkkihalliin ja olleet luomassa kauppakeskuksen yhteisiä pelisääntöjä. Nuorten osallisuuden lisäksi mallissa parannetaan kauppakeskuksen henkilökunnan ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä kehitetään alueen nuoria kohtaavien ammattilaisten välistä yhteistyötä.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan? 
Mallilla vaikutetaan positiivisesti nuorten kokemuksiin osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Nuorten kanssa tehtävä osallisuustyö ennaltaehkäisee monenlaisia haasteita sekä parantaa nuorten kiinnittymistä lähialueensa ympäristöihin ja yhteiskuntaan. Samalla nuoret saavat lisää turvallisia aikuisia heille tärkeisiin tiloihin.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Malli tavoittaa erityisesti 10–18-vuotiaita nuoria, jotka viettävät paljon aikaa kauppakeskuksissa ja muissa puolijulkisissa tiloissa. Nämä nuoret tulevat hyvin erilaisista sosioekonomisista ja kulttuurisista taustoista, eivätkä he välttämättä ole aktiivisia muissa vaikuttamisen kanavissa. Malli tavoitti hankkeen aikana noin 260 nuorta.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli? 
Tämä osallistamismalli on Suomen paras siksi, että se tavoittaa erityisesti sellaiset nuoret, joiden ääni ei kuulu perinteisissä vaikuttamisen kanavissa tai yhteiskunnallisessa keskustelussa. Osallistamisen mallia voidaan hyödyntää missä tahansa suomalaisessa kauppakeskuksessa paikalliset tarpeet huomioiden. Lisäksi mallissa tehdään rohkeaa yhteistyötä yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä yhteisen päämäärän eteen.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
”En tiennyt että oikeasti pääsen vaikuttamaan näin paljon” – nuoren kommentti Lippulaivan kirjaston suunnitteluun keskittyvän ideapajan jälkeen kirjallisena

1. Mallin nimi NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen -tutkimushanke
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Tampereen yliopiston ”NYT! Ahdistuksesta nuorten ympäristöpoliittiseen toimijuuteen” -tutkimushanke. Hankkeen laaja asiantuntijatiimi koostuu monitieteisestä tutkijatyöryhmästä. (mukana nuorisotyö- ja nuorisotutkimus, ympäristöpolitiikka, seikkailu- ja elämyskasvatus, liikuntatiede, kasvatusfilosofia, kestävä kehitys, mediakasvatus)
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse?
NYT!-tutkimus on kehittänyt ylisukupolvista toimijuutta ja kestävää hyvinvointia tukevan ”nuorten tutkimukseen ja kehittämistyöhön osallistamisen mallin”, jossa nuoret toimivat kanssatutkijoina yliopistotutkijoiden rinnalla ja osallistuivat valtakunnalliseen käyttöön suunnatun ympäristöleirikouluohjelman kehittämiseen yhdessä nuorisokeskuksen ohjaajien ja tutkijoiden kanssa. Kanssatutkijoina nuoret ovat mm. haastatelleet toisiaan itseään askarruttavista ympäristökysymyksistä sekä auttaneet NYT!-tutkijoita tulkitsemaan ja reflektoimaan alustavia tutkimustuloksia.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan?
NYT!in osallistamisen malli on innovoitu lisäämään nuorten osallistumista (a) tutkimuksiin ja (b) kehittämistyöhön. (a) Kanssatutkijuus tarjoaa nuorille tilaisuuden vaikuttaa tutkimuksen kautta itsellensä tärkeisiin asioihin, kuten ympäristökysymyksiin, ja se lisää tutkimustulosten luotettavuutta sekä auttaa tunnistamaan nuorten näkökulmasta ajankohtaisia kysymyksiä. (b) Kehittämistyöhön osallistaminen auttaa luomaan toimintaa ja käytäntöjä, jotka kumpuavat nuorten intresseistä ja innostavat heitä osallistumaan kehitettyyn toimintaan, kuten NYT!issä kehitettyyn ympäristöaiheiseen leirikouluohjelmaan.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
NYT!in malli on suunniteltu yhdessä alaikäisten nuorten kanssa, jotka osallistuivat hankkeen leirikouluun, ja lisäksi mallin kehittämiseen osallistui muutama maisteriopiskelijaa. Mukaan kutsuttiin kirjava joukko oppilaita: tyttöjä, poikia ja muun sukupuolisia, niin kaupungeissa kuin taajamissa ja syrjäseuduilla asuvia, suomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia sekä huippuoppilaita ja heikommin koulussa menestyviä. Leirikouluihin osallistui kanssatutkijoina 71 oppilasta, ja oppilaiden ympäristötekojen myötä malli tavoitti arviolta tuhat oppilasta heidän kouluissaan. NYT!in malli voi tulevissa tutkimuksissa ja kehittämistöissä tavoittaa jopa kymmeniä tuhansia nuoria.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli?
NYT!-hankkeen ”tutkimukseen ja kehittämiseen osallistamisen malli” on Suomen paras, koska mallia on lähdetty kehittämään nuorten ympäristöhuolista ja se tuottaa nuorten näkökulmasta ajankohtaista tutkimusta sekä nuorten itsensä näköisen leirikouluohjelman. Malli tarjosi nuorille merkittävän paikan osallistua ympäristökriisin selättämiseen ja samalla voimauttavan kokemuksen vaikuttamisesta. Monenlaisia nuoria yhdenvertaisesti osallistava malli toimii onnistuneena esimerkkinä muille tutkijoille, nuorisotyölle ja kouluille yhteiskunnallisten haasteiden taklaamiseen ylisukupolvisesti nuorten kanssa.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
Nuorten mukaan arvokkaita kokemuksia ovat olleet leirikouluihin osallistumisen lisäksi kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus omien mielipiteiden muodostamiseen ja reflektointiin yhdessä tutkijoiden ja luokkakavereiden kanssa käydyissä keskusteluissa ympäristöasioista.  
- Tyttö 1, 9lk: “Mut kyllähän tääkin […] et me keskustellaan tässä. Nii on tää tehny enemmän vaikutusta ku mikään meijän oppitunti varmaan ikinä.” (Pilotti 2, seurantahaastattelu)  He kertovat myös tutkimukseen osallistumisen olleen mielekäs ja arvokas kokemus leirikoulujen kehittämisestä ja kanssatutkijuudesta.  - Tyttö 2, 9lk: “Oli kiva että pääsi purkaan sanoiks kaikki kokemukset mitä oli siinä aktiviteetissa kokenu ja oli kiva päästä kertoon teille […], niin se oli hauskaa, että pysty jotain sanoon ja auttaan siinä tutkimuksessa.” (Pilotti 2, loppuhaastattelu.)

1. Mallin nimi Future Mentors programme
2. Kuvatkaa taustaorganisaatiotanne
Ohjelma kehitettiin ja koordinoitiin usean Espoon kaupungin toimialan ja yksikön yhteistyöllä, sekä Aalto yliopiston opiskelijoiden pohjustamana. Mukana oli Espoon kaupungista mm. kv-tiimi, nuorisopalvelut, palvelukehitys, kestävä kehitys ja viestintä.
3. Mistä osallistamismallissanne on kyse?
Kyseessä on käänteinen mentorointiohjelma, jossa nuoret ympäri Euroopan mentoroivat pienissä ryhmissä kotikaupunkinsa johtajaa. Nuoret valitsivat mentoroinnin teemoiksi itselleen ja paikallisille nuorille tärkeitä oman kaupunkinsa kestävään tulevaisuuteen liittyviä unelmia ja pelkoja. Mentorointi tapahtui dialogisesti kaupungin työntekijän fasilitoimana ja huipentui mahdollisuuteen päästä Eurocities-kaupunkiverkoston vuosikonferenssiin Espooseen.
4. Miksi mallinne on perustettu ja mihin sillä pyritään vaikuttamaan? 
Halusimme luoda nuorille kanavan päästä keskustelemaan kaupungin tulevaisuudesta niissä pöydissä, joissa sitä tulevaisuutta koskevia päätöksiä tehdään. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaan ja nuoret ovat ne, jotka tulevat elämään siinä tulevaisuudessa. Halusimme tuoda nykyisten osallisuustapojen rinnalle dialogisuutta, aitoa kohtaamista ja keskustelua, sillä kaupunki johon nuoret tuntevat kuuluvansa ja jonka tulevaisuudesta he ovat kiinnostuneita, on elinvoimainen myös tulevaisuudessa.
5. Minkälaisia nuoria osallistuu malliinne ja kuinka paljon nuoria malli tavoittaa?
Ohjelma tavoitti pääasiassa 18-25-vuotiaita, englannin kieltä taitavia nuoria, sillä Espoossa pidettyyn konferenssiin osallistuminen vaati sitä. Oletettavasti malli tavoitti nuoria, jotka ovat jollain tapaa sanavalmiita, kiinnostuneita kehittämään omaa lähiympäristöään ja pohtimaan sen tilaa, sekä sellaisia, jotka uskalsivat ajatella keskustelevansa pormestarin tai muun päättäjän kanssa omista ajatuksistaan. Ohjelmaan osallistui 94 mentoria 26 eri Euroopan kaupungista.
6. Mikä tekee mallistanne mielestänne erityisen? Miksi se on Suomen paras osallistamisen malli?
Ohjelma korostaa dialogisuuden ja kohtaamisen merkitystä ajassa, jossa keskustelun polarisoituminen ja yhä monimutkaisemmat ongelmat vaativat vastakkainasettelun vähentämistä ja yhteistyötä. Luomamme ohjelma on vaikuttanut eurooppalaisten nuorten mahdollisuuksiin vaikuttaa paikallistasolla, saanut aikaan uusia rakenteita ja aloitteita nuorten osallisuuteen liittyen kaupungeissa, luonut innostuneen paikallistason eurooppalaisten nuorten vaikuttajaverkoston ja saanut vipinää suuren eurooppalaisen kattojärjestön toimintatapoihin nuorten osallisuuteen liittyen. Juuri kaupungin sivuilla julkaistun materiaalin avulla mikä tahansa kaupunki voi järjestää vastaavan ohjelman omassa kaupungissaan, sekä tutustua nyt järjestetyn ohjelman tuloksiin.
7. Mitä malli on antanut nuorelle? (osallistuvan nuoren sitaatti)
“By itself, dialogue between city administrations and young people is extremely hard, if not impossible. The programme has proven to be a very needed chance to promote this dialogue.​”